Uuden ympäristöministerin nimitys sai aikaan kohahduksen. Siihen oli syytäkin. Jo kansanedustajakaudellaan Sanni Grahn-Laasonen lausui tulevan toimintansa avainsanat: ”Tuulipuisto on kaunis.”
Blogikirjoituksessaan 2012 hän valittaa ettei homma – tuulivoimaloiden rakentaminen – suju: ”Kello käy, homma ei etene.” Hän toistaa tuulivoimayhtiöitten sanomaa. Sen mukaan (kansalaisten parhaaksi laaditut) säännökset hidastavat rakentajien ja sijoittajien tuulivoimahankkeita ja niitä on muutettava. Nythän edessä on ”valituskierre, joka syö kannattavuutta.”
Uusi ministeri julisti ennen virkaan astumista ohjelmansa, jonka voi kiteyttää näin: ”Nopeasti uusia tuulivoimaloita. Jos lait ovat esteenä, ne on raivattava pois tieltä.”
Hänhän on ympäristöministeri, joten sijoittajien etu on tärkeää.
Ehkä hän ei muista, että nuo lait on säädetty kansalaisten turvaksi ja edistämään oikeudenmukaisuutta.

Julistus sopii hyvin muidenkin tuulivoiman kannalta avainministerien kannanottoihin. Työ ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori julisti jo 11.6.2013 lausunnossaan: ”Päätökset korostavat sitä, että valtio pyrkii edistämään tuulivoimaa mahdollisimman tehokkailla ja hyvillä alueilla paikkaan katsomatta.”

Samaan hallituksen kaavaan kuuluu myös ympäristöministeriön ylijohtajan Helena Säterin nimittäminen uuden melutyöryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmän tehtävänä on määritellä rajat sille tuulivoimaloiden melulle, jonka kansalaiset ovat jo nyt todenneet asumista pahoin häiritseväksi ja terveydellekin haitalliseksi.

Ylen ruotsinkielisessä ohjelmassa 17.9.Säteri sanoi: ”Suunnittelun tulee jatkua ja toivon, että Suomeen rakennetaan niin monta tuulivoimalaa kuin mahdollista.” Kansalaisen turvasta tuulivoiman melua vastaan hän ei puhu mitään.

Meluryhmässä on mukana tuulivoiman rakentajien ja heidän tuikijärjestönsä edustajia. Tuulivoimaa kritisoivaa näkemystä ei edusta kukaan. Puheenjohtaja katsoi, että Kuntaliitto edustaa kansalaisia, vaikka kuntien johdossa olevat puoltavat laajalti tuulivoimaa ja katsovat säännösten vain hidastavan sijoittajien hankkeita.

Virkavalassa ja -vakuutuksessa sanotaan: ”… että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.”

Voiko noita virkamiesten kannanottoja pitää kansalaisten mielestä oikeudenmukaisina ja puolueettomina?

Esko Salmela
Taalintehdas