Hyväksyessään vuonna 2011 nykyisen tuulivoiman takuuhinnan, syöttötariffin, eduskunta tuskin aavisti millainen tarjous sijoittajille tehtiin.
Takuuhinnan ajateltiin ehkä tuovan tuulivoimayhtiöille pääomaa, joka sijoitettaisiin edelleen uusiutuvan energian rakentamiseen. Vähitellen tuulivoimasta aikanaan kehittyisi ilman tukia kannattava energian tuotanto.
Nyt kun tukia jaetaan – tukiin varattu raha budjetissa on yksin tänä vuonna 120 milj. euroa – niin varmaan osa tukirahoista jääkin Suomeen. Eri asia on, missä määrin se käytetään uusiutuvan energian lisäämiseen.
Samalla sijoittajat maan ulkopuolella ovat huomanneet, miten tuottavaa on panostaa miljoonia euroja tuulivoiman pyörittämiseen Suomessa. Ettei näyttäisi kovin pahalta, niin ulkomaalaisen sijoittajan omistus tuulivoimayhtiössä on usein kätketty suomenkielisen toiminimen taakse.
Tai sitten peiteverkostona on kokonainen ketju toiminimiä, joilla kaikilla on sama omistaja. Näin esim Kemiönsaarella, missä Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulivoimahankkeiden takana on tässä tapauksessa Saksaan päättyvä omistusketju: Lounaistuuli Oy – Egentiliga Finlands Energi (EFE) – EPO GmbH Energy, Finland – EPO GmbH Energy, Saksa. Kaikkien yhtiöiden tärkein mies ja Saksassakin olevan yhtiön perustaja on saksalainen Ansgar Hahn.
Rahat Nordano-Lövbölen ja Gräsbölen tuulivoimaloihin saadaan Saksasta. Yhteensä 132 – 165 miljoonaa euroa. Voimalat toimittaa saksalainen tuulivoimaloitten rakentaja ja ne maksaa lopulta suomalainen veronmaksaja. Siihen on valtion takuu.
Kun tai jos nuo Kemiönsaaren tuulivoimalat joskus tuottavat sähköä, saa omistaja Lounaistuuli Oy tuotantotukea suomalaisten veronmaksajien rahoista. Tukirahat päätyvät Saksassa toimivan saksalaisyhtiön tileille. Mikään ei velvoita saksalaisyhtiötä käyttämään tukirahoja ja etukäteen tiedossa olevia ruhtinaallisia voittoja tuulivoiman edistämiseen Suomessa.
Eduskunnan perimmäinen tarkoitus on kääntynyt vastakohdakseen.Hallituksen ”kriisibudjetin” niukista varoista jaetaan näin ulkomaalaisille sijoittajille euroja todella avokätisesti. Tuulivoimatuen, n s syöttötariffin, loppulaskuksi on määritelty pari miljardia euroa. Maksatushan jatkuu vielä yli kymmenen vuotta. Summa valtion budjetissa kasvaa vuosi vuodelta.
Tuulivoimayhtiöitten etujärjestö Tuulivoimayhdistys ry haluaa kiihdyttää tätä kehitystä ja etsii tänne lisää ulkomaalaisia tuulivoimaan sijoittajia. Se mainostaa innokkaasti lokakuun lopussa Tampereella pidettävää, ulkomaalaisille yrittäjille ja sijoittajille suunnattua ”Finland – Investable Wind Land” -seminaaria: ”Muistathan markkinoida tapahtumaa ulkomaalaisille asiakkaillesi!”
Koko saalistuspolitiikka kiteytyy pohjanmaalaisen tuulivoimakonsultin Elli Flénin huomautuksessa (Vasabladet 16.8.2014) : ”Kun syöttötariffi on kerran tarjolla, niin miksi emme käyttäisi sitä hyväksemme?”
Hän ei sano ”kun veronmaksajien rahaa kerran jaetaan ilmaiseksi, niin miksi emme korjaisi sitä talteen?” – se olisikin liian suoraa puhetta.
Elli Flén esiintyy mielellään armeijan maastopuvussa rynnäkkökivääri valmiina. Hän konsultoi ruotsalaiselle OX2 -tuulivoimayhtiölle Uusikaarlepyyn kaupungissa. Yhtiöllä on useita tuulivoimalahankkeita kaupungin alueella. Flén on myös Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, joten konsultoinnin eväät ovat taivaalliset.
Esko Salmela
Taalintehdas
