Monella tuulivoiman suunnittelijalla on alun innostus vaihtunut epäilyn ja huolen kautta vastustukseksi, koska tuulivoima on edelleenkin täynnä kysymysmerkkejä. Ongelmana on mm. suojaetäisyys, joka helsinkiläisille on 100 km ja kotkanpesälle 2 km. Ihmisten koteihin suojaetäisyyttä lasketaan tuulimyllykauppiaiden omilla tietokoneohjelmilla, vaikka paraskin melunmallinnusohjelma on todennettu toimivan vain 200 metrin etäisyydelle.
Saksassakin, jossa tuulivoimaloita palaa noin viisi (5) vuodessa, palomiehillä on suojaetäisyys. Palon syttyessä tuulen alapuolella saa olla 500 metrin päässä, kun taas yläpuolen tuulen varajana on yksi kilometri. Voimalan syttyessä ei sammutustöihin pääse helikopterillakaan. Käytännössä joudutaan siis odottelemaan, että tuulivoimalapalo sammuisi itsekseen. Rakennus- ja konepalot alkavat yleensä sähkölaitteiden oikosulusta, ja tuulivoimalassahan sähkölaitteita riittää. Suomessa on miljoonia hehtaareita rutikuivaa metsää, peltoa ja turvesuota, jonne tuulivoimalan tulipalo voi edetä yli 100 metrin korkeudesta kuin voikukansiemenet tuulisella säällä.
Totuus energiantuotannossa on, että täysin haitatonta energiamuotoa ei ole olemassa. Ympäristö ja ihmisten terveys kärsivät aina, kun energiaa muutetaan muodosta toiseen. Parempaan on pyrittävä mutta faktat tunnustaen. Päästöistä halutaan luopua, mutta samalla mukavuudenhaluiset suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sähköä tulee pistorasiasta ja lämpöä patterista. Vaikka Suomi lakkaisi tuottamasta päästöjä vuoden ajaksi, tuottaisi Kiina jo kahdessa (2) viikossa Suomen vuosipäästöjä vastaavan päästömäärän. Yhdysvaltain tuulivoimatilastoja tutkittaessa huomataan, että siellä ei ole otettu wattiakaan uutta tuulivoimaa käyttöön vuoden 2013 toisella neljänneksellä.
Saksankaan talousjuna ei ole säästynyt ongelmitta vihreiden energiaratkaisujen suhteen. Saksassa, jossa lähiaikoina valmistuu 26 uutta hiilivoimalaa, on voimakas tuki johtanut sähkön ylituotantoon. Tästä huolimatta saksalaiskuluttajien sähkölasku kasvaa. Tuulivoima tarvitsee säätövoimaa, ja jostakin se pitää hankkia, joten hiiltä palaa voimallisesti, sillä hiiliturbiinia ei voi sammuttaa ja sytyttää tuulen mukaan. Suomessa ”tuurivoima” maksaa veronmaksajille 105,30 euroa/MWh vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen hinta on 83,50 euroa seuraavan 12 vuoden ajan. Kannattavan tuulivoiman tuottaminen on mahdotonta ilman taloudellista tukea.
Tuulivoiman kuittaamat tuet kasvavat sellaista vauhtia, että nykyisessä taloustilanteessa taitaa hallitustakin jo hieman hirvittää. Meillä on Sellainen Idiotismi päättäjä porukka . Notta esteksi kannustetaan yrittämään ja kun saadaan niitä yrityksiä niin aletaan tukistamaan ettei näin. Jo seuraava hallitus keksii pikku näppärän keinon hillitä Suomen tuurivoimalainnostusta. Yhden työpaikan hinta tuurivoimassa on nimittäin 1.3 miljoonaa euroa. Portugalissa syöttö- ja tasaustariffivelka on yli 30 miljardia euroa. Takuutariffi on saanut tuulivoimalahankkeita sellaisillekin sijaintipaikoille, joihin tuulimyllyjä ei heikkojen tuuliolojen vuoksi olisi kannattanut edes pystyttää. Mutta ihmisten ja eläinten terveyttä ei voi mitata rahalla. Ala, jossa toisia tuetaan ja toisia verotetaan, ei koskaan tule olemaan terve.
Tukisummat paisuvat pian miljardeiksi. Valtion himo leikata ja kiristää veroja johtaa automaattisesti siihen, että se tulee syömään sanansa tuulivoiman tukilupauksista. Näistä valtion kiristyksistä seuraa vääjäämättä konkursseja, työttömyyttä ja luottotappioita. Jalona ajatuksena taustalla lienee, että yhteisin varoin pönkitetyt tuulivoimalat alkavat aikanaan pysyä pystyssä markkinavoimien ehdoin, itsensä kantaen. Mutta tätä on yritetty muuallakin maailmassa – huonoin tuloksin. Tuulivoiman puuhastelijat alkavatkin jo myöntää, että moni voimalasuunnitelma jää vain suunnitelmaksi. Takuutariffihuumassa lintusirkkeleitä on kuitenkin suunnitteilla lähes 11 000 megawatin verran.
Entä ympäristö? Onko tuurivoima loppujen lopuksi vihreää energiaa? Mitä työtä tehdään että saadaan ne verorahat kasaan mikä upotetaan tuurivoimaan. Entäpä maisemahaitat? Suotta maisemia pilataan tuulivoimaloilla, kun sähkön ostohinta on noin 30 euroa/MWh mutta myyntihinta syöttötariffin kanssa peräti 105.30 euroa/MWh.Malliahan voisi ottaa Espanjan rikkimenneestä tuulimyllystä, jossa tuulivoiman generaattoria pyöritetään toisella Dieselgeneraattorilla ilman lapoja – takuutariffin kiilto silmissä. Onneksi vuoden tuntimäärästä tuulimylly pyörii vain 20 prosenttia.
Summa summarum: mitä vähemmän tuulee, sitä vähemmän veronmaksajille tappiota.
Jukka Finni
www.jpfpeat.com
Kauhava
