Kirje ympäristöministeri Ville Niinistölle

9.6.2014

Kirje ympäristöministeri Ville Niinistölle,
osoite valtioneuvosto

Kunnoitettu ministeri Ville Niinistö. Äskettäin julkaistun haastattelunne yhteydessä esiinnyitte kuvassa ja näytitte hymyillen piirrosta, jossa kolme lasta (tai kolmen hengen perhe) seisoo tuulivoimalan juurella. Hämmästyin tuota kuvaa ja sitä ovat hämmästelleet eräät tuttavanikin.
Ette varmaankaan tiedä, arvoisa ministeri Ville Niinistö, että tuulivoimalat ja mm niiden aiheuttama melu on vaivaksi monelle, melu saa aikaan unettomuutta ja kaikenlaisia muita harmeja. Olisi hyvä, jos tapaisitte niitä ihmisiä jotka asuvat tai ovat asuneet esimerkiksi Haminan, Porin Peittoon tai Bärölandetin tuulivoimaloiden lähellä. Tai raahelaisen Liisa Honkakosken. Muitakin nimiä olisi, jos saisi olla avuksi. Heillä olisi Teille paljon uutta kerrottavaa tuulivoimalan melusta.
Tiedän, tiedän – melusta kärsiminen johtuu ennakkoluuloista tuulivoimaa kohtaan. Niin sanovat tuulivoiman rakentajat. Mutta entä ne ihmiset, jotka ensin ottavat tuulivoimalat melkein avosylin vastaan ja unettomina öinä kiroavat, kun ne ovat toiminnassa?
Olin huolissani, herra ministeri, kun näin, että heiluttamalla tuota piirrosta suosittelitte ehkä lapsillekin tuulivoimalaa leikkipaikaksi.
Vai erehdyinkö – eihän se voinut olla totta?
Tarkistin asian varmuuden vuoksi muualta ja totesin, että mm tanskalainen tuulivoimatehdas Vestas antaa tällaisia ohjeita:
”…älä oleskele 4oo metriä lähempänä tuulivoimalaa, ellei se ole välttämätöntä. Jos katsot turbiinia maasta käsin, niin älä seiso roottorin alla vaan katsele sitä edestä.”
Ja edelleen: ”Pidä huolta siitä, etteivät lapset oleskele tai leiki lähellä tuuliturbiineja.”
Mutta eihän ministeri voi ajatella siten kuin tuon kuvan perusteella luulisi. Tehän olette sentään ympäristöstä vastaava ministeri, ettekä päästäisi lapsia tuulivoimalan juurelle leikkimään. Ettehän?
Muuten, tuulivoimaan kriitisesti suhtautuvat ovat jo kauan puhuneet myös tuulivoimamelusta. Puheillaan he haluavat suojella ihmisiä ja ympäristöä, joten heillä on hyviä ajatuksia.
Siksi hämmästyin jo toisen kerran, kun avasin aamun lehden kesäkuun kuudentena. Siinä kerrottiin, miten piditte herra ministeri tiedotustilaisuuden ja sanoitte lehtitiedon mukaan näin: ”Päästön vähennystavoitteisiin sitoudutaan kustannustehokkaasti…. Ei tule miljardikustannuksia, niin kuin jotkut pölhöpopulistit väittävät.”
Kun me, tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvat, olemme puhuneet myös noista miljardikustannuksista, niin kerronpa teille, herra ministeri, keitä me ”pölhöpopulistit” oikein olemme.
Me olemme tuulivoiman kannattajia. Meitä on maassa kaikkialla, olemme monista yhteiskunnan luokista, meitä on kaikenikäisiä. Meissä on monia vihreitäkin. Mutta emme kannata tuulivoiman rakentamista siten kuin se nyt tapahtuu. Tuulivoimauskon hyväksi uhrataan ihmisten asuinympäristöä, sitä luontoa ja niitä arvoja, joita Teidän liikkeenne, herra ministeri, puolusti silloin kun tyttäreni kietoi arafat-huivin kaulaansa ja seisoi valtioneuvoston ulkopuolella ja kantoi Koijärvi -julistetta. Kannustin tytärtäni koko sydämestäni, mutta en ole varma tulinko sen silloin hänelle sanoneeksi.
Tänään tyttäreni vastustaa tuulivoiman toteuttamista siten kuin nyt tehdään ja puolustaa ympäristöä.
Nyt Te, herra ministeri, istutte valtioneuvoston linnassa ja olette osa sitä hallintoa, joka pian kaataa metsää neljän jalkapallokentän verran esimerkiksi Gräsbölen luonnonsuojelualueen ja Natura-alueen vierestä Kemiön saarella. Tai viidentoista jalkapallokentän verran Olofsgårdin arvokkaaksi luokitellulla lintualueella samaisella saarella. Tai satojen jalkapallokenttien verran pitkin Pohjanmaan rannikkoa ja pian sisämaan järvialueella. Kaikki tuulivoimaloita varten.
Missä ovat nyt Koijärven perilliset? Pian raivaustraktorit jylisevät Kemiön teillä, mutta vastassa ei ole ainuttakaan arvokkaan luonnon puolustajaa. Ei, vaikka Maailman luonnon säätiö kertoo kartallaan, että tämä on kallista merikotkan seutua, jota tulisi varjella tuulivoimaloilta.
Herra ministeri Ville Niinistö, kukahan nyt johtaisi joukot estämään metsien tuhoamista ja puolustaisi asukkaita? Me, tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvat, olisimme kiitollisia avusta.
Tuulivoimalla saalistus on armotonta, tiesittekö sen ministeri Niinistö? Huomasitteko, miten vihaisia olivat Kittilän ja Sodankylän asukkaat, kun hyville suomalaisille Metsähallitukselle ja Fortumille kaavoitettiin ensin innokkaasti tuulivoima-alue noiden kuntien rajoilla ja kun samat Metsähallitus ja Fortum muuttuivat pahoiksi ja myivät valmiiksi kaavoitetun alueen englantilaiselle sijoitusyhtiölle? Sijoitusyhtiö saa loistavan potin tuulivoiman syöttötariffista, jonka rahat kootaan suomalaisen veronmaksajan kukkarosta.
Lapin Kansa -sanomalehti otsikoi tapahtuman: ”Haki luvat, rahasti ja häipyi pelikentältä.”
Sanoitte, herra ministeri, ettei tuulivoimaan panna miljardeja. Lyödäänkö vetoa? Tälle vuodelle on varattu valtion budjetissa 120 miljoonaa ja edessä on Suomessa vielä kolmetoista tuulivoiman rakentamisen vuotta.
Ja koko maailmassa ainutlaatuinen, muualla kadehdittu merellinen saaristoalue on vielä tuulivoimasta toistaiseksi vapaa. Sen hävittämiseen on tänä vuonna varattu valtion budjetissa 20 miljoonaa. Rakentaminen merelle on monin verroin kalliimpaa kuin maalle. Riittäisikö miljardi, ministeri Niinistö? Näin alkuun.

Nöyrin alamaisenne, ”pölhöpopulisti”

Esko Salmela
Taalintehdas