Miksi lähienergiaa ei Suomessa rakenneta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

2.2.2014

Ilmastonmuutoksesta kirjoittelu alkoi lehdissä kymmenisen vuotta sitten ja on sittemmin vain kiihtynyt. Viimeisten vuosien aikana ihmisiä on kovin yksipuolisesti syyllistetty maapallon tuhoamisesta, joka on vaikeuttanut aiheen asiallista käsittelyä ihmisten keskuudessa. Syyllistämisessä on kuitenkin hyvin onnistuttu.

Suomessa alkoi muutama vuosi sitten valtava tuulivoiman rakentamisbuumi ja lehdet kilvan kirjoittelivat kuinka Suomi hoitaa nyt velvoitteensa EU:n määräämiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tässä kirjoittelussa on aloitteen tekijänä taitavasti ollut Suomen Tuulivoimayhdistys, jolla on takanaan suuret rahastot ja ammatilliset resurssit oman asiansa eteenpäin viemiseksi. Tuulivoimayhdistys on onnistunut erittäin hyvin lobbaamaan myös suuren osan suomalaisista poliitikoista ja virkamiehistä omalle kannalleen tuulivoimarakentamisen tarpeellisuudesta. Kaikki muu energian rakentaminen on jäänyt unholaan ja on puhuttu vain jonkin verran ydinvoimasta ja hyvin paljon tuulivoimasta, joka useimmille vihreille on vielä kaiken lisäksi ainoa vaihtoehto.

Keskustelun lopputulos monilla keskustelufoorumeilla on ollut se, että jos tuulivoimaa ei rakenneta, niin maailma tuhoutuu. Valitettavasti vain on paljon ihmisiä, jotka ovat tämän omaksuneet sellaisenaan, vaikka eivät mitään tuulivoimafaneja olisikaan. Monilla ihmisillä on käsitys, että tuulivoimarakentaminen on ainoa vaihtoehto ilmastontorjumiseksi ja ainoa vaihtoehto ydinvoimarakentamiselle. Tuulivoiman lobbarithan ovat myös ydinvoiman vastustajia.

Vaikka tuulivoimarakentamisessa sinänsä ei olisikaan mitään väärää, on edellä mainittujen asioiden seurauksena ollut se, että ilmastonmuutoksen torjumisessa on alettu laajasti ymmärtämään vain Suomen Tuulivoimayhdistyksen esille tuomia ratkaisuja. Niin poliitikoille kuin suurelle yleisöllekin on tullut vääjäämättä käsitys, että ilmastonmuutosta voidaan vain ja ainoastaan torjua rakentamalla tuulivoimaa. Vaikka muita torjumiskeinoja ilmastotalkoissa varsinkin Suomen olosuhteissa on laaja kirjo, ne on systemaattisesti torjuttu.

Seurauksena tästä yksipuolisesta ilmastonmuutoksen torjumisohjelmasta on ollut se, että ihmiset eivät itse samaistu eivätkä motivoidu tekemään asian hyväksi mitään muuta. On katsottu, että valtiovalta tuulivoimarakentamisen mahdollistamisella hoitaa asian. Tämä on ollut erittäin väärä signaali vakavan asian hoitamiseksi oikealla tavalla.

Yksityiset kansalaiset ja kotitaloudet eivät ole olleet edes tietoisia kuinka he voisivat myös itse osallistua ilmastotalkoisiin omissa energiaratkaisuissaan. Ei maalämpöä monikaan kotitalous ole asentanut sen vuoksi, että se vähentää päästöjä ja torjuu ilmastonmuutosta, vaan sen vuoksi, koska se pienentää omaa sähkölaskua. Se, että lähienergiaa (maalämpöä, hakekattiloita ja muuta piensähkötuotantoa) ei ole lähdetty valtion toimesta taloudellisesti mitenkään tukemaan, ei ole mikään ihme, kun päähuomio on ollut vain tuulivoiman edistämisessä.

Samasta syystä olemme jääneet jälkeen kaikessa lähienergian rakentamisessa muihin maihin verrattuna. Jos kansalaisille, kotitalouksille, osuuskunnille ja kyläyhteisöille tiedotettaisiin myös muista ilmastonmuutoksen torjumisen eri mahdollisuuksista eikä vain tuulivoimaraketamisesta, olisivat he paljon motivoituneempia myös itse investoimaan kaikenlaiseen lähienergiaan. Jos kansalisille annettaisiin enemmän tietoa ja valmiiksi suunniteltuja ratkaisuja ja vaihtoehtoja lähienergiasta ja piensähkötuotannosta, tulokset energian säästössä ja päästöjen vähentämisessä lähtisivät samanlaiseen kasvuun kuin Saksassa ja Itävallassa.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa Itävalta on lähienergiallaan samalla viivalla uusiutuvan energian tuottamisessa kuin Suomi. Toki Itävaltakin on rakentanut myös tuulivoimaa, mutta ei enempää kuin vähän alle puolitoista tuhatta MW ja myllyt ovat useinmiten pieniä alle MW:n myllyjä. Itävallan sähköntuotannosta 3 % tuotetaan tuulivoimalla eikä maassa ole yhtään ydinvoimalaa.

Itävallassa on esimerkiksi 500 -600 pientä CHP-hakevoimalaitosta, jotka toimivat osuuskunta-periatteella ja jotka jokainen tuottavat noin tuhannen asukkaan kyläyhteisölle lämmityksen ja sähkön. Lämpöä tuottavia hakevoimaloita Itävallassa on tuhansia. Suomessa tällaisia osuuskuntaperiaateella toimivia pieniä hakevoimalaitoksia ei ole ainuttakaan ja meillä sentään mätänee metsiin puuta joka vuosi parin ydinvoimalan tuottaman energian verran.

Tästä on ollut seurauksena valtava työpaikkojen menetys Suomessa. Itävallassa on EU-maista eniten satsattu lähienergiaan ja sen tiimoille on syntynyt uutta 300 000 työpaikkaa. On laskettu, että Suomen tuulivoimarakentaminen tuo parhaimmillaan, kun kaikki 2 500 MW saadaan rakennetuksi, noin 1300 -1500 työpaikkaa. On tehty suuri poliittinen virhepäätös, kun lähienergian mahdollisuutta ei ole lähdetty viemään eteenpäin, vaan on edetty suurteollisuuden ehdoilla rakentamalla tuulivoimaa.

Jaakko Ojaniemi