Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Sonkajärven kunnanhallitukselta ei Huttusenlehdon alueen maakunkaavamerkinnälle.
Iisalmen Sanomat: "Kunnanjohtaja Simo Mäkisen ehdotus oli esittää, että Huttusenlehtoon olisi mahdollista sijoittaa enintään 20 tuulivoimalaa, mikäli yleiskaavan laadinnan ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin yhteydessä tehtävät selvitykset ja vaikutustenarvioinnit sen mahdollistavat.
Lasse Sevon esitti, että Sonkajärven kunta ei esitä Huttusenlehtoa tuulivoimapotentiaaliseksi alueeksi, sillä Huttuselehto ei täytä edellytyksiä toimia tuulivoimapotentiaalisena alueena.
Huttusenlehdon läheisyydessä on valtakunnallisesti merkittävää vanhaa Jyrkän ruukkialuetta sekä Natura-alueita. Huttusenlehdon alue sijoittuu luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisalueelle, joka tukeutuu alueelle olemassa oleviin reitistöihin, toimintoihin ja Tiilikkajärven kansallispuistoon.
Lausunnossa muistutetaan, että Jyrkän ruukin aluetta on kehitetty vuosia kulttuuriympäristön arvoihin pohjautuvana matkailukohteena ja porttina alueen retkeilyreitistöille, kuten Volokinpolulle ja Nurmijoen melontareitille.
Alueen maisemallinen herkkyys olisi siten ristiriidassa alueen tuulivoimakäytön kanssa."
Linkki Iisalmen Sanomien artikkeliin: www.iisalmensanomat.fi/paikalliset/8646467 ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Sähköpula uhkaa tutkimuksen mukaan Saksaa. Vuonna 2035 sähkövajeaika nousee tuhansiin tunteihin vuositasolla. Kaasuvoimaloiden hidas lisääntyminen ja investointien puute pahentavat tilannetta.
Sähkön kulutus kasvaa, mutta tuotantoa on liian vähän. PwC:n (PricewaterhouseCoopers) tutkimuksen mukaan pahimmassa skenaariossa pulaa on vuonna 2035 puolessa vuoden tunneista, ja nousee vuoteen 2040 mennessä 5000 tuntiin vuodessa, mikä vastaa noin 50 suuren voimalaitoksen tuotantoa. Myös perusskenaariossa kysynnän kasvu ja tuotantokapasiteetin riittämättömyys johtaa sähköpulaan.
Toinen ongelma ovat kaasuturbiinien valmistajien tarvitsemien komponenttien saatavuusongelmat. Lisäksi uusiutuvan energian lisärakentamisesta on tullut taloudellisesti vähemmän houkuttelevaa. Sähkön hinnanlasku tuulisella ja aurinkoisella säällä tekee hankkeista kannattamattomia.
Sähkön varastointilaitoksia rakennetaan, mutta sekään ei korvaa sähkön markkina-arvon puuttumista tiettyinä aikoina. Sähköntuottajat menettävät tulojaan, kun sähköä tulee liikaa. Kyse on järjestelmän rakenteellisesta epätasapainosta.
Tutkimukset osoittavat, että ilman nopeita toimenpiteitä Saksan teollisuutta uhkaa krooninen sähköpula. Se vaikuttaa sekä sähkön toimitusvarmuuteen myös teollisuuden taloudelliseen asemaan. Talousministeri Katherine Reichella on edessään vaikea tehtävä varmistaa investoinnit vakaaseen sähköntuotantoon. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Blackout Newsin artikkeliin: blackout-news.de/aktuelles/gefaehrliche-stromluecke-studie-warnt-vor-massiven-engpaessen-in-deuts... ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Nyt tarvitaan TUPPURAISKAAA myymään sähkötehdasta Saksaan. Tästä ei kauppa parane,,,
Ei oo ihme.
Todennäköisesti tästä tullaan rankaisemaan kuluttajia
Neljä viidestä kemijärveläisistä suhtautuu kielteisesti sähkön varastointia ja säätövoiman tuotantoa varten suunniteltaviin pumppuvoimaloihin.
Kemijärvellä on suunnitteilla neljä pumppuvoimalahanketta, jotka tähtäävät sähkön varastointiin ja säätövoiman tuotantoon hyödyntämällä Kemijärven ja sen ympäristön vesistöjä: Ailangantunturi (Kemijoki Oy), Puhti (Pohjolan voima Oyj), Kapusta (Suomen Voima Oyj) ja Vaaralanlammet (Suomen voima Oyj). Investointien tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa Suomen sähköjärjestelmän joustavuutta. Hankkeisiin liittyy myös ympäristövaikutuksia koskevia huolia, jotka selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. (Lähde: AI-yhteenveto).
Kemijärven kaupunki toteutti 4-16.6.2025 avoimen kyselyn Kemijärven säännöstelystä ja alueelle suunnitelluista pumppuvoimaloista. Kaikki neljä pumppuvoimalahanketta aiheuttivat kaupungin tiedotteen mukaan selvästi enemmän kielteisiä kuin myönteisiä mielikuvia. Kielteisyyttä perusteltiin luontovaikutuksilla ja virkistyskäytön edellytysten heikkenemisellä.
Linkki tiedotteeseen: kemijarvi.fi/2025/kysely-kemijarvelle-suunnitelluista-pumppuvoimaloista-kerasi-laajasti-palautetta/
Kyselyyn saatiin 843 vastausta. Kielteinen mielikuva suunnitelluista pumppuvoimaloista vaihteli eri hankkeiden kohdalla 82 prosentista 78 prosenttiin. Linkki kyselyn tulosraporttiin: kemijarvi.fi/wp-content/uploads/2025/06/Kemijarven-saannostely-ja-pumppuvoimalaitokset-Kyselyn-tu...
Linkki Koti-Lapin artikkeliin: www.kotilappi.fi/artikkeli/pumppuvoimalahankkeille-taystyrmays-kaupungin-kyselyssa?hashed=1751265... ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa