Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Ruotsin vesivarat ovat matalalla tasolla, ja se voi heijastua sähkön hintaan myös Suomessa. Päättäjien tulisi ymmärtää, että jos panostetaan sääriippuvaiseen sähköntuotantoon, saadaan säästä riippuvaa sähköntuotantoa ja sään mukaan heiluvat sähkönhinnat.

Realtid: Hydrologinen tasapaino, jolla tarkoitetaan vesialtaiden ja lumipeitteen yhteismäärää, on Ruotsissa alemmalla tasolla kuin koko 2020-luvulla. Yhtä alhaalla oltiin viimeksi vuonna 2019. Kun vesivarastot vähenevät, sähköntuottajien on pakko nostaa hintaa. Tämä hintashokki iskee erityisesti Pohjois-Ruotsiin, jossa on perinteisesti totuttu halpoihin sähkön hintoihin, ja jossa myös lämmitystarve on suurta.

Ruotsin omakotiliiton sosiaalipolitiikan johtaja Håkan Larsson on huolissaan sähkönhinnan noususta. Ruotsissa juuri käyttöön otettu sähkön hintakatto ja sähköveron alennus eivät riitä. Hintakatto koskee koko kuukauden keskimääräistä hintaa, eikä auta lyhytaikaisemmissa hintapiikeissä.

Kuivan ja kylmän sään vaikutukset tuntuvat vesialtaiden tasossa pitkälle kesään asti. Vedenpinnan palautumisen normaalille tasolle odotetaan vievän useita kuukausia. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Realtid’n artikkeliin: www.realtid.se/samhalle/vattenkraften-tvingas-dra-ner-nivaer-vi-inte-sett-i-det-har-artiondet/?fb...

TV-KY ry:n kommentti: Suomessa luotetaan siihen, että kun oma sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta, saadaan halpaa vesivoimalla tuotettua sähköä Ruotsista. Talvi koettelee kuitenkin myös Ruotsin vesivoiman tuotantoa, eikä halvan sähkön saanti naapurimaista välttämättä enää olekaan itsestäänselvyys.

Tästä talvesta varmasti vielä selvitään, mutta toivottavasti tilanne opettaa jotakin maamme energia-asioista päättäville. Suomen media on viime päivinä täyttynyt kirjoittelusta, jossa päivitellään ”poikkeuksellisten sääolosuhteiden” aiheuttamaa korkeaa sähkönhintaa, joka on seurausta tuulivoimaloiden lapojen jäätymisestä. Talvi ei kuitenkaan ole Suomessa poikkeava sääolosuhde.

Päättäjien toivoisi ymmärtävän, että jos panostetaan sääriippuvaiseen sähköntuotantoon, saadaan säästä riippuvaa sähköntuotantoa ja sään mukaan heiluvat sähkönhinnat.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Ruotsin vesivarat ovat matalalla tasolla, ja se voi heijastua sähkön hintaan myös Suomessa. Päättäjien tulisi ymmärtää, että jos panostetaan sääriippuvaiseen sähköntuotantoon, saadaan säästä riippuvaa sähköntuotantoa ja sään mukaan heiluvat sähkönhinnat.

Realtid: Hydrologinen tasapaino, jolla tarkoitetaan vesialtaiden ja lumipeitteen yhteismäärää, on Ruotsissa alemmalla tasolla kuin koko 2020-luvulla. Yhtä alhaalla oltiin viimeksi vuonna 2019. Kun vesivarastot vähenevät, sähköntuottajien on pakko nostaa hintaa. Tämä hintashokki iskee erityisesti Pohjois-Ruotsiin, jossa on perinteisesti totuttu halpoihin sähkön hintoihin, ja jossa myös lämmitystarve on suurta.

Ruotsin omakotiliiton sosiaalipolitiikan johtaja Håkan Larsson on huolissaan sähkönhinnan noususta. Ruotsissa juuri käyttöön otettu sähkön hintakatto ja sähköveron alennus eivät riitä. Hintakatto koskee koko kuukauden keskimääräistä hintaa, eikä auta lyhytaikaisemmissa hintapiikeissä.

Kuivan ja kylmän sään vaikutukset tuntuvat vesialtaiden tasossa pitkälle kesään asti. Vedenpinnan palautumisen normaalille tasolle odotetaan vievän useita kuukausia. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Realtid’n artikkeliin: https://www.realtid.se/samhalle/vattenkraften-tvingas-dra-ner-nivaer-vi-inte-sett-i-det-har-artiondet/?fbclid=IwY2xjawPn3vFleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeeJOf6hGraAGhb_bmGIi9SnG0v81dBd4e5EiuDvLr1j4Qbf-UQfBmMO313vY_aem_voH6FsxR3QE0QndVH5kB7g

TV-KY ry:n kommentti: Suomessa luotetaan siihen, että kun oma sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta, saadaan halpaa vesivoimalla tuotettua sähköä Ruotsista. Talvi koettelee kuitenkin myös Ruotsin vesivoiman tuotantoa, eikä halvan sähkön saanti naapurimaista välttämättä enää olekaan itsestäänselvyys.

Tästä talvesta varmasti vielä selvitään, mutta toivottavasti tilanne opettaa jotakin maamme energia-asioista päättäville. Suomen media on viime päivinä täyttynyt kirjoittelusta, jossa päivitellään ”poikkeuksellisten sääolosuhteiden” aiheuttamaa korkeaa sähkönhintaa, joka on seurausta tuulivoimaloiden lapojen jäätymisestä. Talvi ei kuitenkaan ole Suomessa poikkeava sääolosuhde. 

Päättäjien toivoisi ymmärtävän, että jos panostetaan sääriippuvaiseen sähköntuotantoon, saadaan säästä riippuvaa sähköntuotantoa ja sään mukaan heiluvat sähkönhinnat.

1 CommentKommentoi Facebookissa

Niin, mutku päättäjien uskon mukaan ilmasto lämpenee ainakin neljä kertaa nopeammin kuin "muualla", joten mitään ongelmaa ei ole?

Suomeen on tammikuussa 2026 suunnitteilla 401 maatuulivoimahanketta, joihin on tulossa 6847 tuulivoimalaa yhteiseltä nimellisteholtaan 56 317 MW. Merituulivoimahankkeita on suunnitteilla 11 kpl, joihin tuulivoimaloita on tulossa 1136 kpl yhteiseltä nimellisteholtaan 12 830 MW.

Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tilastoon: suomenuusiutuvat.fi/media/20260115-tuulivoimahankkeet-suomessa-talvi-2025.pdf

Rakenteilla olevia hankkeita on kahdeksan (982 MW) ja valmiiksi luvitettuja 43 kpl (3672 MW).

Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tiedotteeseen: www.epressi.com/tiedotteet/energia/maatuulivoimaa-suunnitteilla-reilu-56-gw-laaja-portfolio-takaa...

Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 2002 tuulivoimalaa, yhteiseltä nimellisteholtaan 9433 MW. Vuonna 2025 Suomeen valmistui 158 uutta tuulivoimalaa yhteiseltä teholtaan 1023 MW. Voimaloista 52 % on ulkomaisessa omistuksessa.

Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tiedotteeseen: suomenuusiutuvat.fi/media/tuulivoima_vuositilastot-2025-1.pdf
... Lue lisääNäytä vähemmän

Suomeen on tammikuussa 2026 suunnitteilla 401 maatuulivoimahanketta, joihin on tulossa 6847 tuulivoimalaa yhteiseltä nimellisteholtaan 56 317 MW. Merituulivoimahankkeita on suunnitteilla 11 kpl, joihin tuulivoimaloita on tulossa 1136 kpl yhteiseltä nimellisteholtaan 12 830 MW.

Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tilastoon: https://suomenuusiutuvat.fi/media/20260115-tuulivoimahankkeet-suomessa-talvi-2025.pdf

Rakenteilla olevia hankkeita on kahdeksan (982 MW) ja valmiiksi luvitettuja 43 kpl (3672 MW). 

Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tiedotteeseen: https://www.epressi.com/tiedotteet/energia/maatuulivoimaa-suunnitteilla-reilu-56-gw-laaja-portfolio-takaa-nopean-sahkonlisayksen-suomeen.html

Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 2002 tuulivoimalaa, yhteiseltä nimellisteholtaan 9433 MW. Vuonna 2025 Suomeen valmistui 158 uutta tuulivoimalaa yhteiseltä teholtaan 1023 MW. Voimaloista 52 % on ulkomaisessa omistuksessa.

Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tiedotteeseen: https://suomenuusiutuvat.fi/media/tuulivoima_vuositilastot-2025-1.pdf

5 CommentsKommentoi Facebookissa

Tuulivoima ei vie Suomelta mitään-se tuo halpaa sähköä, työpaikkoja ja energiaomavaraisuutta. Tuulivoiman rakentaminen ei pyöri tukiaisilla vaan markkinoilla. Siksi sitä rakennetaan nyt ennätystahtia.

Huono tuossa hommassa on se, että kun katsoo miten uudet hankkeet sijoittuu, niin se on edelleenkin kovin Pohjalaismaakunta painotteinen. Etelä rannikolle tai pohjoisen tuntureille ei rakenneta mitään. Nytkin on sellainen tilanne, kun korkeapaine möllöttää Suomen yllä ja ei tuule niin etelä rannikolla meren puolella kyllä tuulee. Mutta rakennetaanko sinne? Tuskin, koska siellä on liikaa varakkaita etelän ihmisiä, jotka varmasti nostavat metakan, jos kesämökin maisemaa yhtään häiritään. Ja heillä on varmasti enemmän vaikutus valtaa, koska olet lähempänä päättäjiä.

20 vuoden päästä on paljon jätettä kansalaisten käsissä, mistä varmaan hirveät sakot uhkaamassa.

View more comments

Caverion rakentaa Fingridille 400+110 kV:n ja 83 km pituisen voimajohdon, Lakeuslinjan, jonka kulkee Toholammin, Kokkolan, Halsuan, Vetelin, Kaustisen, Perhon, Vimpelin ja Alajärven kautta, kertoo Ilkka-Pohjalainen. Sopimuksen arvo on 20 milj. euroa, ja se on jatkoa aikaisemmalle Kukonkylän ja Kokkolan Ullavan välille rakennettavalle 60 km ja 200 teräspylvään johtohankkeelle.

Reitille pystytetään yhteensä 237 teräspylvästä, jotka ovat 30 metrin, joissain paikoin jopa 40 metrin korkuisia ja 12 metrin levyisiä. Pylväiden paino vaihtelee 7000 kilosta 30 000 kiloon.

Ullavalta Alajärvelle kulkevan osuuden alta kaadetaan puustoa noin 43 000 kuutiota. Linjan tarvitseman johtoalueen leveys on 62 metriä, johon sisältyy 10 metrin reunavyöhykkeet. Linja koskettaa 305 kiinteistöä.

Voimajohdon tarkoituksena on mahdollistaa tehokas sähkönsiirto Ruotsista ja Pohjois-Suomesta Etelä-Suomen kulutuskohteisiin. Caverionin tiedotteen mukaan hanke tukee uusiutuvan energian rakentamista, edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja ylläpitää riittävää sähkön omavaraisuutta Suomessa.

Rakentamisen on tarkoitus alkaa tänä kesänä, jolloin voimajohto valmistuisi vuonna 2028. Lupa- ja valvontavirastolta odotetaan vielä lausuntoa siitä, tarvitaanko reitille metsäpeurojen vuoksi erikseen luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Ilkka-Pohjalaisen artikkeliin: www.ilkkapohjalainen.fi/satojen-teraspylvaiden-voimalinja-kulkee-etela-poh/12507813

Caverion on osa Assemblin Caverion Groupia, joka on Pohjois-Euroopan johtava konserni teknisissä palveluissa ja asennuksissa. Konserni syntyi vuonna 2024 Caverion Oyj:n ja Assembling Groupin yhdistyessä Assemblin Caverion Groupiksi. Konsernin pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. www.caverion.fi/media/tiedotteet/2024/sisapiiritieto-caverion-oyj-ja-assemblin-group-ab-yhdistyva...
... Lue lisääNäytä vähemmän

Caverion rakentaa Fingridille 400+110 kV:n ja 83 km pituisen voimajohdon, Lakeuslinjan, jonka kulkee Toholammin, Kokkolan, Halsuan, Vetelin, Kaustisen, Perhon, Vimpelin ja Alajärven kautta, kertoo Ilkka-Pohjalainen. Sopimuksen arvo on 20 milj. euroa, ja se on jatkoa aikaisemmalle Kukonkylän ja Kokkolan Ullavan välille rakennettavalle 60 km ja 200 teräspylvään johtohankkeelle.

Reitille pystytetään yhteensä 237 teräspylvästä, jotka ovat 30 metrin, joissain paikoin jopa 40 metrin korkuisia ja 12 metrin levyisiä. Pylväiden paino vaihtelee 7000 kilosta 30 000 kiloon. 

Ullavalta Alajärvelle kulkevan osuuden alta kaadetaan puustoa noin 43 000 kuutiota. Linjan tarvitseman johtoalueen leveys on 62 metriä, johon sisältyy 10 metrin reunavyöhykkeet. Linja koskettaa 305 kiinteistöä.

Voimajohdon tarkoituksena on mahdollistaa tehokas sähkönsiirto Ruotsista ja Pohjois-Suomesta Etelä-Suomen kulutuskohteisiin. Caverionin tiedotteen mukaan hanke tukee uusiutuvan energian rakentamista, edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja ylläpitää riittävää sähkön omavaraisuutta Suomessa.

Rakentamisen on tarkoitus alkaa tänä kesänä, jolloin voimajohto valmistuisi vuonna 2028. Lupa- ja valvontavirastolta odotetaan vielä lausuntoa siitä, tarvitaanko reitille metsäpeurojen vuoksi erikseen luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Ilkka-Pohjalaisen artikkeliin: https://www.ilkkapohjalainen.fi/satojen-teraspylvaiden-voimalinja-kulkee-etela-poh/12507813 

Caverion on osa Assemblin Caverion Groupia, joka on Pohjois-Euroopan johtava konserni teknisissä palveluissa ja asennuksissa. Konserni syntyi vuonna 2024 Caverion Oyj:n ja Assembling Groupin yhdistyessä Assemblin Caverion Groupiksi. Konsernin pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. https://www.caverion.fi/media/tiedotteet/2024/sisapiiritieto-caverion-oyj-ja-assemblin-group-ab-yhdistyvat-ja-muodostavat-pohjois-euroopan-johtavan-konsernin-teknisissa-palveluissa-ja-asentamisessa--muutoksia-caverionin-johtoryhmassa/

8 CommentsKommentoi Facebookissa

Ja metsää tuhoutuu montako tuhatta hehtaaria?

Eikö nyt olla huolissaan luontokadosta.

305 kiinteistöä 83.km.367.metriä per kiinteistö.

View more comments