Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Fingrid ei usko datakeskusten vaikuttavan sähkön hintaan, ja pitää datakeskuksia Suomelle taloudellisina mahdollisuuksina. Tuottavuustutkijoiden näkemykset datakeskusten hyödyistä poikkeavat Fingridin asiantuntijan näkemyksistä.
Länsi-Savo: Huoli sähkön hinnannoususta datakeskusten vuoksi on turha, sanoo Fingridin johtava asiantuntija Risto Kuusi. Yleistä on, että kun datakeskusyhtiö tekee rakentamispäätöksen, sähköä tuottava yritys laittaa samalla liikkeelle tuulivoimahankkeen. Jos sähkön kulutus kasvaa, meillä on erittäin suuri potentiaali rakentaa lisää sähkön tuotantoa.
Kuusen mukaan Fingrid on saanut enemmän kantaverkkoon liittymiskyselyjä sähkön tuottajilta kuin käyttäjiltä.
Suomessa on Euroopan halvin pörssisähkön hinta, mutta jos ei tuule, sähkön hinta voi nousta hetkellisesti merkittävästikin. Tällöin datakeskuksilla, muilla tuotantolaitoksilla ja tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus vähentää tai ajoittaa uudelleen sähkön käyttöään.
Lisäksi Fingridin mukaan olisi tärkeää, että Suomeen rakennettaisiin lisää säätövoimaa. Liian vähäinen säätövoima johtaa hintapiikkeihin ja sähkön keskihinnan nousemiseen.
Fingrid ei vastusta datakeskuksia vaan näkee ne taloudellisiksi mahdollisuuksiksi. Datakeskuksia on suunnitteilla erityisesti maan eteläosiin. Suurin osa datakeskushankkeista keskittyy Pori-Lappeenranta-linjan eteläpuolelle. Datakeskukset tuovat Suomeen työpaikkoja, verotuloja ja kaukolämpöverkkoihin hukkalämpöä. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Länsi-Savon artikkeliin: www.lansi-savo.fi/uutissuomalainen/9063909
TV-KY ry:n kommentti: Suomeen houkutellaan sähköä käyttävää teollisuutta, kuten datakeskuksia tuulivoiman lisärakentamisen mahdollistamiseksi. Houkuttelusta aiheutuu maallemme kustannuksia, mutta hyödyt karkaavat ulkomaille. Tuottavuustutkijoiden mukaan datakeskukset eivät ole hyviä investointeja. ne eivät kasvata tuottavuutta, mikä on talouskasvun keskeinen edellytys. Aiheesta kirjoitti Helsingin Sanomat viime kesäkuussa.
www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Suomeen%20houkutellaan%20tuulivoiman%20lis%C3%... ... Lue lisääNäytä vähemmän
6 CommentsKommentoi Facebookissa
Tuskin datakeskukset hukkalämpöä ilmaiseksi jakavat.
Datakeskusten mahdollinen taloudellinen tuottavuus on Orpon päätösten varassa. Jos niitä houkutellaan tänne halvalla sähköllä niin niistä saattaa tulla kansantaloudellisesti tappiollisia!
Laittaisivat datakeskukset lähemmäsi sinne missä energia tuotetaankin,ei tarvii vetää kalliita linjoja koko maan poikki ja kaataa metsiä
View more comments
Tuulivoima kasvaa Ruotsissa, mutta sähkönkulutus laskee. Syynä yksipuolinen keskittyminen vaihtelevaan, ei-säädettävään sähköntuotantoon, norjalaisprofessori sanoo. Sääriippuvainen sähköntuotanto ei ole vastaus sähkön käyttäjien tarpeisiin.
Affärsvärlden: Teollisuuden sähköistyminen ei Ruotsissa toteudu niin kauan, kun sääriippuvainen energia on kehityksen vauhdittajana, kirjoittaa Jonas Kristiansen Noland, energiasiirtymän professori Norjan tiede- ja teknologiayliopistosta (NTNU).
Ruotsin sähköntuotanto on kasvanut 146 TWH:sta (v. 1990) 169 TWh:iin (v. 2024), kun samaan aikaan sähkön kulutus on laskennut 144 TWh:sta 136 TWh:iin. Tuulivoimainvestoinnit ovat lisänneet sähköntuotantoa 41 TWh, mutta tuotannon kasvu on mennyt kokonaan viennin kasvuun.
Tällainen yksipuolinen strategia voi olla tuottoisaa joillekin tahoille, mutta se ei edistä Ruotsin yhteiskunnallista kehitystä.
Tilanne on aivan toinen kuin 1970-1980-luvuilla, jolloin ydinvoima kasvoi, maan hiilidioksidipäästöt puolittuivat, sähkönkulutus kaksinkertaistui ja talous kasvoi 50 prosenttia. Samanlaista sähkönkulutuksen kasvua ei ole nähty tällä vuosikymmenellä. Syynä on se, että uusi nykyinen sähköntuotannon kasvu ei ole vastannut sähkönkäyttäjien tarpeisiin.
Vaikka Ruotsissa on joka vuosi sähköstä ylituotantoa, maa joutuu tuomaan kallista sähköä talvikuukausien huippukulutuksen aikoina, jolloin Ruotsi kärsii vakavasta sähköpulasta kulutushuippujen aikana. Sähkökriisin syynä on poliittinen päätös purkaa 2 GW:n edestä ydinvoimaa.
Tuulivoiman laajeneminen on pysähtynyt, koska tuulivoimamarkkinat ovat kylläiset. Tuulisten aikojen halpa sähkön hintakaan ei ole johtanut sähkönkulutuksen kasvuun, vaan se on ainoastaan heikentänyt tuulivoiman kannattavuutta. Ympärivuotisen varman sähkönsaannin puute syö teollisuuden kilpailukykyä.
Nykyaikaisen sähköjärjestelmän on perustuttava suunniteltavaan sähköntuotantoon ja energiapolitiikkaan, joka perustuu sähkönkäyttäjien todellisiin tarpeisiin, ei tuottajien etuun. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Affärsvärldenin artikkelin: www.affarsvarlden.se/kronika/noland-vindkraften-vaxer-men-elanvandningen-sjunker?fbclid=IwY2xjawO...
Myös ruotsalaiset taloustieteilijät Christian Sandström ja Otto Klaar ovat päätyneet tutkimuksissaan siihen, että tuulivoiman kasvu on lisännyt vain sähkönvientiä.
Linkki: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Kasvanut%20tuulivoimantuotanto%20on%20mennyt%2.... ... Lue lisääNäytä vähemmän
7 CommentsKommentoi Facebookissa
Lukusuositus: Risto Selin, Ihmeellinen maailma - Skeptikon tietosanakirja, Skepsis ry 2001, 324 sivua. Teosta voi lukea maksutta verkkoversiona vaikka muutama kohta kerrallaan. Ote sivulta Lukijalle: "Intuitiivinen näkijä ratkaisee vaikeatkin ongelmasi jo yhdellä puhelinsoitolla!” ”Tähdet kertovat, onko HÄN se oikea!” ”Hyödynnä aivojesi käyttämättömät potentiaalit!” ”Muistathan kirjoittaa työpaikkahakemuksen omalla käsialallasi!” ”Madame Z kertoo suosikkilaulajasi tulevaisuuden!” ”Mutta eräs tuttavani on nähnyt oikean lentävän lautasen!” Monet suhtautuvat tällaisiin väitteisiin välinpitämättömästi, ohimenevällä mielenkiinnolla tai huumorilla. Toisille epätavalliset väitteet ovat kuitenkin elämän kulmakiviä. Heille esimerkiksi parapsykologia, ufologia, astrologia, uskomuslääkinnälliset opit, kreationismi, aurat tai selvänäkeminen ovat keskeinen osa maailmankuvaa. Lisäksi jotkut kirjoittavat ja luennoivat näistä aiheista, ja joillekin ne ovat jopa arkista työtä [bisnestä]. Näin siitäkin huolimatta, että tieteellisestä näkökulmasta katsottuna nämä opit ovat perusteettomia. Ihmiset ovat taipuvaisia uskomaan outoihinkin väitteisiin, erityisesti jos niitä ei kyseenalaisteta tai niille ei tarjota vaihtoehtoisia tulkintoja. Tästä syystä modernin skeptisismin edustajat ovat pyrkineet tarkastelemaan kriittisesti erilaisia pseudotieteitä, outoja teorioita ja ihmeellisiä oppeja, sekä joskus tarjoamaan vaihtoehtoisia selityksiäkin." Uskomuksiin, huuhaahan ja hölynpölyyn ei kannata suhtautua aina yksitotisesti ja nyreästi. Maailmaan mahtuu kyllä satuja, taruja, legendaa, puppua, lööperiä, höpöhöpöä ja C-luokan sketsejä. Mutta isoissa ja tärkeissä asioissa ei pidä antaa tilaa valehtelijoille, huijareille, lurjuksille, pinnareille, konnille ja varkaille. Esimerkiksi sähkön tuotanto, varastointi, muuntelu, siirtäminen ja jakaminen on todella iso asia. Järjestelmän kustannukset ovat 14-16 miljardia € vuodessa. Kuluttajat ovat niitä piruparkoja, jotka maksavat viime kädessä aivan kaiken suoraan, tuotteissa ja palveluissa sekä veroina. Mikä mättää Suomessa, josta on tullut velkainen Nälkäniemi? Täällä jumalan selän takana Euroopan takamailla on 1.950 tuuliturbiinia 210 tuotantokentällä hujan hajan pitkin metsiä. Kolossaaliset 150 metriä korkeat tuuliturbiinit tuottavat sähköä säiden mukaan pätkien. Välillä ei torneista tule mitään. Välillä sähköä tulvii verkkoon riesaksi asti. Holtittomasti heiluva tuulisähkö on silkkaa sekundaa. Se ei ole juuri jätettä kummempaa yhteiskunnan kannalta. Verrataan: Tuuliturbiinin torni on kaksi kertaa niin korkea kuin Stadionin torni (72 metriä). Tuulivoimaloiden roottorien 80-100-metriset lavat painavat jopa 20 tonnia kukin. Koko laitos teräsbetonisine perustuksineen painaa jopa 3.000 tonnia eli kolme miljoonaa kiloa. Tuulisähkön tuotanto- ja jakelujärjestelmän materiaalimenekki on tolkuttoman suuri. Se on totaalisen vähäjärkistä tuhlaamista. Tuulivoima on tuhovoimaa ihmisille & eläimille ja ympäristölle & luonnolle. Globaalien ja kotimaisten tuulivoimajättien motto on: "Oikein väärin, kokoon käärin." On tullut aika panna tuuligangsterit kuriin. Tuulivoimasta hyötyvät vain ahneet ja häikäilemättömät energiakapitalistit ja heidän pitkäkyntiset lakeijansa 🙋🤦.
Minua harmittaa sinänsä hienossa analyysissä erittäin tärkeän asian poisjääminen jutusta. Se, että pienen ahneen joukkion sallitaan tuhota peruuttamattomasti rauhallinen luontokuva. Jokainen tietää miten se on meitä muokannut ja miten levollinen pohjoinen maisema on osa meitä. Pieni porukka uhraa Ruotsin sähkön viennin vuoksi. Meillä kontrasti on vielä karmeampi. Aivan sama viedäänkö sähkö sähkönä, bitteinä vai jonain tekotekokaasuna huitsilan nevadaan ja voitot sen mukana. Meille jää helvetin esikartanoa muistuttava kotimaa. Koittakaahan kuvitella missä investorit istuvat. Kallis on tuulivoiman hinta.
Data/vety keskus hoitaa kulutuksen kasvuun ja kotitaloudet mukavasti maksumiehiksi, siinä sähkömittaria tuijotellessa mukava odottaa nousukautta alkavaksi ?
View more comments
Multian kunnanvaltuusto päätti lopettaa Nikaraan suunnitellun tuulivoima-alueen kaavan valmistelun ja irtisanoa hankeyhtiö Energiequellen kanssa solmitun kaavoitussopimuksen. Päätökseen johti 10 valtuutetun syyskuussa tekemä valtuustoesitys.
Kunnanhallituksen esityksen mukaan valtuusto ei olisi ollut päätösvaltainen päättämään kaavoituksen keskeyttämisestä, vaan päätösvalta olisi ollut kunnanhallituksella, ja valtuustolla olisi ollut oikeus vain poliittisen ohjauksen antamiseen.
Valtuusto päätti kuitenkin äänin 9-8 lopettaa Nikaran tuulivoimahankkeen kaavoituksen välittömästi ja määrätä kunnanhallituksen panemaan päätöksen voimaan viipymättä. Lisäksi valtuusto päätti irtisanoa kunnan ja hankeyhtiön välisen kaavoitussopimuksen, perua kaavaehdotuksen nähtävilläolon, panna kaavan täytäntöönpanokieltoon ja ilmoittaa päätöksestä hankeyhtiölle ja sidosryhmille.
Hävinneen kaupunginhallituksen päätösehdotuksen puolesta äänestäneet ja kokoukseen osallistuneet kunnan viranhaltijat jättivät eriävän mielipiteen. ”Laiton päätös.” (Kooste TV-KY ry).
Linkki Suurkeuruun artikkeliin: www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000011679126.html
Kymmenen Multian valtuutettua esitti Nikaran tuulivoimahankkeen kaavoitusprosessin lopettamista viime lokakuussa. Kunnanhallituksen hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan kunnanvaltuusto ei ole toimivaltainen päättämään kaavoituksen keskeyttämisestä, vaan päätösvalta on kunnanhallituksella. Lausunnon mukaan päätösvalta on kunnanhallituksella.
Lue tästä linkistä, mitä asiasta on aikaisemmin kirjoitettu: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Kymmenen%20Multian%20kunnanvaltuutettua ... Lue lisääNäytä vähemmän
12 CommentsKommentoi Facebookissa
Luonto kiittää.
Valtuusto päätti äänin 9–8 lopettaa Nikaran tuulivoimakaavan. Päätös oli valtuuston toimivallan ytimessä. Kunnanhallituksen ja viranhaltijoiden eriävä ”laiton päätös” -kommentti on poliittinen, ei juridinen. Kaavoitussopimus ei sido kuntaa jatkamaan kaavaa, eikä se ohita valtuuston päätösvaltaa. Valtuusto päättää suunnan – kunnanhallitus toteuttaa.
Kuntaliitosta odotellessa.
View more comments