Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Viitasaarelaisgeologin mukaan ihmisten tuulivoima-asenteiden pitää muuttua, jotta ympäristöhaasteet, ilmastonmuutos ja luontokato saadaan kuriin. Ympäristöhaasteita ei kuitenkaan saada kuriin, eivätkä ihmisten asenteet muutu, jos ilmastotoimilla aiheutetaan uusia ympäristöhaasteita ja lisää luontokatoa.
Keskisuomalainen: Aarno Kotilainen on geologi, joka tutkii Itämerta ja sen pohjaa. Merenpohjan koostumusta Kotilainen on tutkinut myös isojen merituulivoimahankkeiden suunnittelun yhteydessä.
”Ympäristöhaasteet, kuten luontokato ja ilmastonmuutos edellyttäisivät paljon toimia. Olisi tärkeää siirtyä vähähiiliseen energiaan, ja sitä pelkät merituulipuistot eivät ratkaise. Tuulivoimaa tarvitaan myös sisämaahan”, Kotilainen sanoo.
Tutkijana Kotilainen on sitä mieltä, että ihmisten tuulivoima-asenteiden on pakko muuttua, etteivät asiat mene mönkään. Itse hän on vankkumaton tuulivoiman kannattaja.
”Negatiivisa vaikutuksia ilmenee luonnolle aina, kun jotain rakennetaan. Oleellista on ohjata rakentamista paikkoihin, joissa haitta on mahdollisimman pieni.”
Hänen lapsuudenkotinsa on Vuorilahden Kettuniemessä, jonne näkyy muutama mylly, jos Kannonkosken Vuorijärvien tuulivoimahanke toteutuu. ”Mutta ei se minua haittaa sittenkään, vaikka Kettuniemi olisi vanhuudenkotini”, Kotilainen sanoo. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: www.ksml.fi/paikalliset/9066536
TV-KY ry:n kommentti: Kotilainen sanoo, että koska negatiivisia vaikutuksia luonnolle aiheutuu rakentamisesta aina, on oleellista ohjata rakentaminen paikkoihin, joissa haitta on mahdollisimman pieni.
Mutta jotta tuulivoimaloiden rakentaminen todella ohjautuisi mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla, oleellista olisi korjata lainsäädäntöä niin, että se ohjaisi rakentamisen paikkoihin, joissa tuulivoimasta aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni.
Tällä hetkellä sellainen lainsäädäntö puuttuu, ja sääntelyn heikkous ohjaa tuulivoimarakentamisen sinne, missä se on tuulivoimatoimijalle kannattavinta, ja löytyy maanvuokraukseen suostuvaisia maanomistajia.
Ympäristöhaasteita ei saada kuriin, jos ilmastotoimilla aiheutetaan hallitsemattoman energiarakentamisen kautta uusia ympäristöhaasteita ja lisää luontokatoa. Ihmisten tuulivoima-asenteet eivät muutu, ellei tuulivoiman haittoja saada kuriin.
Tuulivoiman rakentamiseen ja toimintaan tarvitaan parempaa lainsäädäntöä, tehokasta toiminnan valvontaa ja vahva valtakunnantasoisen viranomainen huolehtimaan, että haitat pysyvät kurissa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
20 CommentsKommentoi Facebookissa
LintuGiljotiinit sijoitettava kaupunkien puistoihin ja teollisuusalueelle missä sähköä tarvitaan (ei kuormita sähköverkkoa)
Kansallismaiseman turmeltuminen ei ole geologille tärkeä asia, koska katse on maassa jo ammatin takia.
Ei tuulivoimaloita ole rakennettu sähköntuotantoon kuluttajien edun mukaisesti, vain toimijoiden etu ja valtion takuulla saatujen tukirahojen takia ne on rakennettu.
View more comments
Tutkimus: Merituulivoiman kapasiteettikertoimen yliarvioiminen eri maissa uhkaa sähkön toimitusvarmuutta maailmanlaajuisesti. Kapasiteettikerroin jää todellisuudessa kauas 50 prosentista.
Brussels Signal: Tuore alankomaalaistutkimus osoittaa, että merituulivoiman tuotantotavoitteet ja -ennusteet ovat maailmanlaajuisesti epärealistisia. Merituulivoimaloiden kapasiteettikerrointa yliarvioidaan eri maiden ennusteissa, ja se jää todellisuudessa huomattavasti alle ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan tason.
Delfin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin 72 merituulivoima-alueen tuotantoa eri puolilla Eurooppaa. Tulokset osoittivat, että niiden todellinen tuotanto jäi huomattavasti alle ennakolta odotetusta. Poliittiset tavoitteet yliarvioivat todellista energiantuotantoa jopa 50 prosentilla.
Tutkijat kehittivät mallin, jolla arvioitiin merituulivoiman tuotannon ”fyysinen yläraja”, jonka jälkeen tuulivoimaloiden määrän lisääminen ei enää lisää saatavan sähkön määrää. Liian tiheään sijoitetut tuulivoimalat kilpailevat samoista tuuliresursseista, mikä vähentää tuulivoima-alueen kokonaishyötysuhdetta. Tutkijat kutsuvat tätä ”tuulivarjoksi” tai ”vanavaikutukseksi”.
Tutkimus varoittaa siitä, että merituulivoiman liian suuret tuotanto-odotukset voivat johtaa epäonnistuneihin investointeihin, sähkön toimitusvarmuuden heikkenemiseen ja jopa sähköpulaan. Eri maiden kilpaillessa merituulivoiman laajenemisessa merialueiden ylikuormitus heikentää tuotannon kokonaistehokkuutta.
Esimerkiksi Hollannin nykyiset merituulivoimasuunnitelmat Pohjanmerellä voivat johtaa merituulivoiman 34,6 prosentin kapasiteettikertoimeen. Poliitikot uskovat, että teknisen kehityksen seurauksena merituulivoimassa päästäisiin jopa yli 50 prosenttiin. Saksa arvioi kapasiteettikertoimen 36 prosentiksi.
Yksikään tutkimuksessa tarkastelluista merituulivoima-alueista ei tuota yli 50 prosentilla nimelliskapasiteetistaan. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Brussels Signalin artikkeliin: brusselssignal.eu/2025/12/offshore-wind-farms-produce-much-less-energy-than-projected-study-finds...
Tutkimus on julkaista Cell Reports Sustainability -lehdessä: www.cell.com/cell-reports-sustainability/fulltext/S2949-7906(25)00269-1
Suomessakin merituulivoiman kapasiteettikertoimeksi on esitetty 45-50 %. Linkki: api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f2abcca7-500a-4bbc-98af-4980fcdab344/1516d4df-ec95-40c9-8bb0-757110... ... Lue lisääNäytä vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
No eihän noille maatuulivoimaloillekkaan saada tuottoa kuin vähän yli 25 % nimellistehosta.
Ahti Berg ihmettelee Pielavesi-Keitele -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, miksi tuulivoimatilaisuuksissa saa käsitellä vain toista hanketta, vaikka kuntaan on suunnitteilla kaksi hanketta. Yhteisvaikutuksista puhumiselle ei ole annettu mahdollisuutta. Tämä on estänyt kokonaiskuvan muodostumisen ja vaikeuttanut kuntalaisten mahdollisuutta arvioida, mitä useampi hanke yhdessä merkitsee maisemalle, luonnolle ja ihmisten asumisviihtyvyydelle.
Ympäristövaikutukset eivät pysähdy kuntarajoihin tai yhtiöiden sopimuspapereihin, ne näkyvät ja kuuluvat ihmisten arjessa.
Linkki kirjoitukseen: www.pielavesi-keitele.fi/paakirjoitus-mielipide/9060966 ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa