Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

1 tunti sitten

Fingridin uusi voimalinja Pyhäjärveltä Kouvolaan, Harjulinja on esimerkki vihreän siirtymän suurhankkeesta, jonka todellinen ympäristöystävällisyys herättää monia kysymyksiä, kirjoittaa Savon Sanomat pääkirjoituksessaan.

Yhteys halkoo metsä- ja järvimaisemia neljän maakunnan alueella osin vanhoja johtolinjoja leventäen, osin uusilla johtoalueilla noin 100 metrin levyisenä. Enimmillään linjan alle jäisi pelkästään Pohjois-Savossa 1200 hehtaaria metsää.

Jättilinjan rakentamisen yhtenä pääsyynä on energiantuotannon vihreä siirtymä. Pohjois-Suomen tuulivoimaa siirretään Harjulinjan kautta Etelä-Suomeen, jonka sähkönkulutus jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Etelään suunnitellut datakeskukset lisäävät siihen painetta.

Mutta onko vihreä energia kovin vihreää, jos tarkoituksena on lisätä ylikulutusta luonnon kustannuksella? Metsän poisto ja järvimaiseman muokkaus pysyvästi energiasyöppöjä datakeskuksia varten on kaukana ekologisesta. Vihreä siirtymä on myös politiikkaa, jossa se, miltä asiat näyttävät, voi olla tärkeämpää kuin se, hyötyvätkö luonto ja ilmasto todella. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Savon Sanomien pääkirjoitukseen: www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9179865

TV-KY ry:n kommentti: Jos poliitikkojen puheita vähänkään tarkemmin kuuntelee, käy selväksi, mistä vihreässä siirtymässä viime kädessä on kysymys: rahasta. Vihreän siirtymän kerrotaan olevan Suomelle ”valtava taloudellinen mahdollisuus”, jolla nostetaan Suomen talous uuteen nousuun. Suomi pyrkii ”puhtaan energian suurvallaksi” ja se onnistuu ”ottamalla käyttöön Suomen valtava tuulivoimapotentiaali”.

Talousvaikeuksissa kiemurtelevat harvaan asuttujen alueiden kunnat on valjastettu hoitamaan Suomen tuulivoimaistaminen käytännössä. Tuulivoimaloiden kiinteistöverojen erikoisasemalla valtionosuuden tasauksessa ne on houkuteltu himoitsemaan alueelleen tuulivoimaa.

Näille taloudellisille tavoitteille luodaan oikeutus kertomalla, että sillä tavalla pelastetaan ilmasto. Ilmaston suojelun tärkeydellä on helppo sivuuttaa vihreän siirtymän teollisuudesta luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat haitat, ihmisille aiheutuvista haitoista puhumattakaan. Ja jäljelle jää myös kysymys siitä, mitkä tahot vihreästä siirtymästä loppupelissä hyötyvät, ja kenelle jäävät pelkät haitat.

Kuvien lähde: Savon Sanomat, pääkirjoitus ja Fingrid. ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

8 tuntia sitten

Tuulivoimaloiden lapavauriot ovat lisääntyneet voimakkaasti alan nopean laajentumisen ja kovan kilpailun seurauksena. Lapojen eroosio on kuitenkin selviä murtumia ja rikkoutumisia suurempi ja kalliimpi ongelma.

EnergyWatch: Tuulivoimaloiden lavoissa esiintyy yhä useammin vikoja. Tanskalaisen konsulttiyhtiö Wind Power Labin toimitusjohtaja Lene Hellsternin mukaan lapojen korjaamistarve on lisääntynyt viime vuosina valmistusvirheiden ja muiden vikojen vuoksi, eikä palveluala ole pysynyt kasvussa mukana.

Tilastoja lapavaurioiden kasvusta ei ole olemassa, mutta tuulivoimamarkkinoiden nopea kasvu, ja ”halpojen tuulivoimaloiden” kasvanut kysyntä luo voimalavalmistajille paineita tuotantoaikoihin ja laatuprosesseihin, ja markkinoille päätyy yhä enemmän heikkoja tuotteita.

Tuulivoimaloiden lapojen eroosio on itse asiassa suurempi ja kalliimpi ongelma kuin muut lapavauriot. Usein voimaloiden omistajat myös laiminlyövät valmistajien suosittelemia säännöllisiä tarkastuksia ja lapavauriot havaitaan liian myöhään. Vastuu ei ole yksin tuulivoimaloiden valmistajien, vaan myös voimaloiden käytönaikaisten omistajien.

Tuulivoimalan lapa koostuu tyypillisesti kahdesta puoliskosta, jotka kokoonpanossa liitetään yhdeksi suljetuksi rakenteeksi. Liityntäsauma kantaa merkittävän osan lavan rakennekuormituksesta. Jos tähän saumaan jää valmistusvaiheessa heikkouksia, lapaan kohdistuu suurempi kuormitus ja suurempi vaurioriski. Tällaiset valmistusvirheet voivat tulla hyvin kalliiksi kaikille osapuolille.

Tuulivoimateollisuuden tulisi pitää mielessä, että lavat eivät ole huoltovapaita, ja voimaloiden lavoille tulisi asettaa tiukemmat laatuvaatimukset. Konsulttiyhtiö Onyx Insightin selvityksen mukaan lapojen viat ovat kasvava ongelma erityisesti uusimmissa suurissa laitosmalleissa. Yli 50 % haastatelluista tuulivoimayhtiöistä piti lapoja tuulivoimaloiden ”ongelmallisimpina” komponentteina. Pääasiallisina syinä vikoihin ovat suunnittelu-, valmistus ja kuljetusvirheet, jotka ovat yleistyneet turvamarginaaleista tinkimisen lisääntyessä. Tuulivoima-alan kiristynyt kilpailu on johtanut vikojen lisääntymiseen.

Selvityksen mukaan laajoja murtumia ja vaurioita suurempi ja kalliimpi ongelma on kuitenkin lapojen eroosio. Eroosio syntyy, kun lavan etureuna karheutuu ja kuluu sadepisaroiden toistuvien iskujen vuoksi. Eroosion korjaamisen kustannuksien arvioidaan selvityksen mukaan olevan 10 kertaa suuremmat, kuin muiden lapavaurioiden korjaamiskustannukset. (Kooste TV-KY ry).

Linkki EnergyWatchin artikkeliin: energywatch.com/EnergyNews/wind/article18964049.ece?fbclid=IwY2xjawPr2hhleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFw...

Kuvan lähde: EnergyWatch/PR Wind Power Lab ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

1 päivä sitten

Ranskan oikeuslaitos tunnisti historiallisessa tuomiossaan ensimmäisen kerran tuulivoimaloiden toiminnan suoran vaikutuksen asukkaiden terveyteen.

L’Post: Ranskan oikeuslaitos on ensimmäisen kerran tunnustanut suoran yhteyden tuulivoimaloiden lähellä asuvalle ihmiselle aiheutuvien ahdistuneisuushäiriöiden ja lähelle rakennettujen tuulivoimaloiden välillä. Strasbourgin tuomioistuimen päätös avaa tähän asti harmaan alueen: voimassa olevien säännösten mukaisestakin tuulivoimalatoiminnasta voi tietyissä olosuhteissa aiheutua niin merkittäviä vaikutuksia lähellä asuvien ihmisten elämään, että se tarkoittaa velvollisuutta maksaa korvauksia asukkaalle.

Linkki L’Postin artikkeliin: lpost.be/2026/01/27/france-decision-inedite-de-la-justice-qui-reconnait-pour-la-premiere-fois-lim...

Europe 1: Päätöstä pidetään Ranskassa merkittävänä askelena eteenpäin asukkaille, jotka ovat vuosia kärsineet tuulivoiman vaikutuksista hyvinvoinnilleen. Prosessi alkoi vuonna 2009, kun 12 tuulivoimalaa rakennettiin lähimmillään vain 750 metrin etäisyydelle Sommessa asuvan henkilön kodista. Kolmessa kuukaudessa hänen terveytensä heikkeni. Hän alkoi kärsiä huimauksesta, tinnituksesta ja nukkumishäiriöistä. Hänen mielestään oireet aiheutuivat tuulivoimaloista. Asukkaan asianajajan mukaan oireet ja huoli asunnon arvon menetyksestä aiheuttivat asukkaalle ahdistusta.

Useiden vuosien oikeusprosessin jälkeen oikeus on päätynyt siihen, että tuulivoimalat ovat syy asukkaan stressi- ja ahdistusoireisiin. Vaikka tuulivoimalat saavatkin tuomiosta huolimattaa jatkaa toimintaansa, asukkaan asianajan mukaan päätöksellä on tärkeä merkitys, koska se tunnustaa tuulivoimaloiden vaikutuksiin sisältyvän epävarmuuden. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Europe 1:n artikkeliin: www.europe1.fr/societe/eoliennes-la-justice-reconnait-pour-la-premiere-fois-un-impact-sur-la-sant...

13.11.2025 annetussa tuomiossa Strasbourgin tuomioistuin katsoi, että tuulivoimaloiden toiminta oli suora ja varma syy lähellä asuvan kantajan kokemaan stressiin ja ahdistukseen. Päätös on erittäin merkittävä, koska Ranskassa tuulivoimaloiden meluun, terveyteen ja tuulivoimaloiden visuaalisiin vaikutuksiin liittyvät kiistat ovat seuranneet toisiaan.

Tuomion mukaan kantaja, entinen opettaja oli asunut Sommen kylässä 1980-luvun puolivälistä alkaen. Hän alkoi kärsiä erilaisista terveyshaitoista voimaloiden aloitettua toimintansa. Oireet hävisivät muualla oleskelun aikana tai voimaloiden ollessa poissa toiminnasta. (Kooste TV-KY ry).

Linkki climatetveriten artikkeliin: climatetverite.net/2026/01/30/somme-la-justice-reconnait-limpact-dun-parc-eolien-sur-la-sante-dun...

TV-KY ry:n kommentti: Ranskan tuulivoimamelurajoja pidetään Euroopan tiukimpina. Melurajat on määritelty enimmäisylityksenä alueen normaalille melutasolle. Päiväaikaan tuulivoimaloiden melu saa ylittää taustamelun enintään 5 dB(AI):lla. Yöajan vastaava meluraja on 3 dB(A). Voimalan juurella ns. kohinamittausalueella (säde 1,2 x voimalan kokonaiskorkeus) enimmäiskohinataso on päivällä 70 dB ja yöllä 60 dB. Näitä "kohinarajoja" ei sovelleta, mikäli alueen muu melutaso ylittää em. arvot. ... Lue lisääNäytä vähemmän