Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Tuore tutkimus: Kuullaan, muttei kuunnella -kyselytutkimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja oikeudenmukaisuudesta suomalaisilla maaseuduilla on valmistunut Itä-Suomen yliopistossa. Maaseudulla elävät kokevat, ettei heillä ole todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön alueella. Kysely tehtiin Iin lisäksi viidessä muussa kunnassa kunnassa. Energiasiirtymä nähtiin tärkeänä, neljä viidestä koki, että luonnon hyvinvointi on tärkeää, mutta joka kolmas kuitenkin uskoi, että nykyisessä päätöksenteossa ajatellaan enemmän taloudellista hyötyä. Alueellinen oikeudenmukaisuus ei iiläistenkään mielestä juuri toteudu. 60 % vastaajista ajatteli, että energiasiirtymän taloudelliset hyödyt ja haitat tai vastuu eivät jakaudu reilusti. Energiasiirtymän uskottiin tuovan mukanaan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Maaseutua ei huomioida päätöksenteossa riittävästi. Iissä melkein puolelle vastaajista kunnan elinvoimaisuus oli energiasiirtymää tärkeämpää. Linkki Rantapohjan kirjoitukseen: www.rantapohja.fi/tiedotteet/iilaiset-kokevat-ettei-vastuu-energiasiirtyman-toteutumisesta-jakaud... ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Tunteista suurin raha!
Seteliselkärankaiset kuntapoliitikot ja esimiehensä Virastotyöntekijät Lantin perässä. Muusta ei ole kyse.
Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut politiikkasuosituksensa tuulivoiman hyväksyttävyyden kohentamiseksi: Kuusi tapaa kohentaa tuulivoiman hyväksyntää. Linkki: www.luke.fi/fi/uutiset/politiikkasuositus-kuusi-tapaa-vahvistaa-tuulivoiman-hyvaksyntaa
TV-Ky ry:n kommentti: Ainoa kestävä tapa on kuitenkin tuulivoiman haittojen ja epäkohtien tunnustaminen ja ryhtyminen tehokkaisiin toimiin niiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Se edellyttää mm. parempaa alaa säätelevää ja ohjaavaa lainsäädäntöä sekä tehokkaampaa toiminnan viranomaisvalvontaa, ja koko tuulivoimarakentamisen merkittävää kohtuullistamista. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Toinen tapa on ottaa huomioon tutkimustieto, jonka lopputulemana voimaloita ei pitäisi lainkaa rakentaa. Ei ole päästötöntä eikä puhdasta.
Lakiin pitää kirjata ehdoton vaatimus, että sattumasähkömyllyn pitää tuottaa joka hetki (huoltokatkot pois) vähintään 50% nimellistuotosta!
Verovarojen täyttä haaskausta.
Ympäristöministeriön hyllyttämä kotkaselvitys olisi tuonut esille merkittäviä rajoitustarpeita tuulivoimahankkeiden sijoittamiselle pikaviestipalvelu X:ssä kerrottujen tietojen mukaan.
Antti Haataja tviittasi: ”Miksi ympäristöministeriö hautasi selvityksen tuulivoiman haitoista sen jälkeen, kun Suomen uusiutuvat ry ja Metsähallitus olivat jättäneet kriittiset kommentit (HS 14.10.) Kokosin selvityksen luvut, jotka vaikuttavat rakentajaan ja maankäyttäjään.” Linkki tviittiin: x.com/anttihaataja/status/1846603216462475312
YM:n selvityksen mukaan toteutuneita tai suunniteltuja voimalapaikkoja sijoittui 191 maakotkareviireille yhteensä 6645 kpl. Selvityksen ”tulosten mukaan voimalapaikkoja on tarvetta vähentää Etelä-Suomessa 64 reviirillä yhteensä 1380 kpl ja Pohjois-Suomessa 34 reviirillä yhteensä 506 voimalapaikan verran. Valtion mailla vähennystarve on noin 600 voimalapaikkaa.”
Antti Haataja tviittasi lisäksi: ”Tuulivoimarakentamisen haittavaikutukset eivät rajoitu vain maakotkaan. Selvitys nostaa esiin myös mm. metsäpeuran.” Selvityksessä todetaan: ”Esimerkiksi metsäpeuran vasanhoitojakson elinympäristömallinuksen mukaan lähes kaikki metsäpeuran esiintymisalueelle sijoittuvat maakotkien ydinreviirit ovat tärkeitä myös metsäpeuran kannalta erityisesti Suomenselällä ja Keski-Pohjanmaalla. Näillä alueilla on erityisen tärkeä merkitys molempien lajien kantojen elinvoimaisuuden kannalta.” Linkki tviittiin: x.com/anttihaataja/status/1846541317012115847
Helsingin Sanomat uutisoi muutama päivä sitten ympäristöministeriön hautaamasta raportista: www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid0EpHJjzXjrjhjZLMaHoUwpkRGTx8VGjoW7H31Ek4Gd9ZTd8k62...
Kuvan lähde: Antti Haatajan tviitti. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Saa nähdä, kuinka kauan näillä ja monilla muilla Facebook-sivuilla sukkuloivat Suuret Tuuli Voima Tietäjät Iänikuiset tohtivat nolata itseään. "Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten." Netistä: "Tietäjä on suomalaisessa kansanperinteessä taikavoimainen, yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon. Tietäjiksi kutsuttuja henkilöitä oli sekä myyttisissä kertomuksissa että oikeasti. Oikeiden tietäjien tärkein tehtävä oli usein parantaa sairaita." "Tietäjä iänikuinen. Siinä lauloi Väinämöinen, pitkin iltoa iloitsi. Naiset kaikki naurusuulla, miehet mielellä hyvällä, kuuntelivat, kummeksivat, Väinämöisen väännätystä." Polli tahtoo keksin. Tytti tahtoo tuulivoimaa: tytti.info/blogi/tyota-ja-toimeentuloa-pohjoiseen/ Otteita: "Kesäkuussa [2023] julkaistun Läntisen Suomen teollisuusvyöhykkeen tulevaisuuskatsauksessa läntisen Suomen alueen investointipotentiaali on 40 miljardia euroa. Tuulivoimainvestointeja tästä on puolet. Muita merkittäviä investointialoja ovat metsä-, [vihreä]vety-, akku- ja mineraaliteollisuus." "Pohjoisen Suomen kannalta voimme olla tyytyväisiä siihen, että kyseisiltä aloilta löytyy vahvaa osaamista sekä Pohjois-Pohjanmaalta että Kainuusta. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Raahen SSAB:n terästehtaan tavoite tuottaa hiilivapaata terästä." Eikö Tytti tahdokaan vihreää tuulivetyterästä. Eikö puhdas ja fossiilivapaa laatusähköllä tuotettava teräs kelpaa 🤔 🙄 😳. "Suomella on täydet [100 %] mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa yhdeksi maailman johtavista puhtaan [ja vihreän tuuli]energian tuottajista. Näihin mahdollisuuksiin on tartuttava kaikin mahdollisin keinoin [apinan raivolla], jotta kansalaisille riittää työtä ja toimeentuloa." Tuulta 🌬️ 💨 sen olla pitää, se on jämpti niin.
Linkissä on DI (1952) Aimo Puromäen (1928-2019) kirja "Energia-aiheisia kolumneja vuosilta 1996-2006", Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö 2013, 105 s: kaute.fi/wp-content/uploads/2021/09/PuromakiAntologiaLOW.pdf Energianeuvos (1988) Puromäen urassa oli pituutta, leveyttä ja syvyyttä: muun muassa Helsingin kaupungin energialaitoksen toimitusjohtajuus 1982-1991. Kirjan 69 kolumnia kuvaa aikansa menoa ja meininkiä monelta kantilta. Kolumneissa on kuitenkin paljon sellaisia aiheita, joista nykyiset, etenkin Ylen ilmasto- ja energiatoimittajat lähettelevät eetteriin aamusta iltaan täysin päättömiä sepustuksia. Puromäen kolumnikokoelman voi tiivistää 10 sivuun per 105 sivua lukemalla kirjan esittelytekstin, johdannot ja sisällysluettelon sekä esimerkiksi 10 kolumnia kirjan alusta, keskivaiheilta ja lopusta. Monet energia-alan ammattilaiset lukivat alansa lehdestä ensi töikseen Puromäen kolumnin ja vasta sen jälkeen muita kirjoituksia. Aimo Puromäen helikopterinäkemys energiatekniikasta ja -taloudesta oli omaa luokkaansa. Facebookissa ilmastojulistajat ja energiamenninkäiset mussuttivat minulle viime vuonna 2023, että Puromäki oli "kivihiilimies". He vaativat ylimielisesti ja koppavasti minua tiivistämään "Puromäen pakinoitten ajatuksen", kun siitä ei saa muka selvää. Kirjoitin heille yllä olevan lukuohjeen ja vastasin yhdelle tollolle, että Puromäki kirjoitti kolumneja ja että pakinat ovat oma tyylilajinsa. Kaveri pisti nenäänsä pienen vihreän kuulan (ilmeisesti herneen) ja vastasi näin: "Selvä, heippa." Mistä ihmeen huusholleista näitä ylimielisiä Y- ja Z-sukupolven vihreitä vatipäitä singahtelee someen ilmaa pilaamaan. Onko niillä tuntomerkkinä "nenässä rengas kuin heilläkin" - Oi Honolulu, äänitetty 1965: youtu.be/Xk_6mCQFrR8?feature=shared
Globaalien ja kotikutoisten tuulivoimayhtiöiden advokaatit mainostavat, että "tuulivoimapuistot" tuovat hiipuviin kuntiin elinvoimaa ja työpaikkoja niin paljon, että noiden kurjistuvien kuntien väestömäärät lähtevät kasvuun. Voi hyvinkin käydä niin, että esimerkiksi Helsingin ja Vantaan ruuhkiin ja meteliin ja alituiseen rauhattomaan menoon ja ylenmääräiseen pöhinään tuskastuneet ihmiset alkavat muuttaa uutta elinvoimaa tuulivoimasta saaviin kuntiin. Teknologia- ja taloustietoiset suurkaupunkilaiset eivät kylläkään muuta sellaisiin kuntiin, joiden menneisyyteen jämähtäneet asukkaat torjuvat suuria verotuloja tuovat tuulipuistot. Me keskustelimme eilen pihaparlamentissa Helsingissä vilkkaasti Itä-Suomen tulevista tuulipuistokunnista. Innostuneimpia piti ihan toppuutella, että kannattaa muuttaa vasta sitten, kun niihin puistoihin saadaan pystytetyksi niitä tuuliturbiineja rahaa tuomaan. Yhtä kaikki, esimerkiksi Etelä-Savon Kangasniemi (5.100 asukasta) saa varmasti satoja uusia asukkaita tuulivoimalla 🤔 🤸 🙋.