Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Suomen luonnon pitkässä ja ansiokkaassa artikkelissa pohditaan laajasti ja huolellisesti tekoälyräjähdyksestä aiheutuvia vaikutuksia, mutta valitettavasti vain hyvin kapeasta, ilmastoon keskittyvästä näkökulmasta muiden ympäristövaikutusten jäädessä kokonaan vaille huomiota.
Tekoäly vaatii valtavasti energiaa, ja artikkelissa päähuomio kiinnitetään siihen, että miten kasvavaa sähkönkulutusta maailmalla katetaan fossiilisilla energialähteillä. "Tekoälyyn erikoistuvien palvelinkeskusten tarina on samalla tarina myös maakaasun voittokulusta, ja joskus hiilivoiman käytön pitkittymisestä”, artikkelissa todetaan.
Toivona paremmasta mainitaan kuitenkin datakeskusbuumin sähköistäminen uusiutuvalla energialla. Toisin kuin fossiilinen sähkö, joka on "likaista", uusiutuva sähkö nähdään "puhtaana". Uusiutuvan energian hyödyntämisen rajoitukset nähdään artikkelissa lähinnä taloudellisiksi.
Artikkelissa ei edes yritetä arvioida uusiutuvan energian kasvavan käytön ympäristövaikutuksia, Sitä, miten laajat alueet tekoälyn sähköistyessä uusiutuvalla energialla muuttuisivat "tuulipuistoiksi", "aurinkopelloiksi" ja "akkumetsiksi", ja niiden välissä risteilevien voimajohtokäytävien verkostoksi. Miten paljon se vaatisi harvinaisten ja vähemmän harvinaisten metallien kaivamista maaperästä, ja miten paljon sillä tavalla tuotettaisiin maailmaan lisää jätettä pahentamaan ennestäänkin valtavaa globaalia jäteongelmaa.
Uusiutuvaa energiaa markkinoidaan ympäristöystävällisenä tapana tuottaa sähköä, mutta tätä näkemystä perustellaan yleisesti pelkästään ilmakehään tuotettavilla kasvihuonekaasupäästöillä, tai pikemminkin niiden puuttumisella. Mutta kaikki muut toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset, mm. massiivinen tilan ja materiaalien tarve ja siitä seuraava jätteen tuotanto, sekä toiminnasta ihmisille ja luonnolle aiheutuva haitat sivuutetaan yleensä kokonaan.
Suomi pyrkii "puhtaan energian suurvallaksi" ja nyttemmin kai myös datakeskusten mahtimaaksi. Ympäristöliikkeenkin toivoisi kiinnostuvan siitä, minkälaisen lisäkuormituksen uusiutuvan energian massiivinen lisääntyminen luonnolle aiheuttaa. Ainakin tuulivoimaistuneimmilla alueilla maassamme näyttää jo nyt pahasti siltä, että luonnolle ei enää tilaa jää.
Linkki Suomen luonnon artikkeliin: suomenluonto.fi/artikkelit/nakokulma-likaisen-tekoalypilven-aarella-miten-datakeskusbuumista-tuli...
Kuvalainauksen lähde: Suomen luonto/Steve Jones/Southwings for SELC ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Tutkimus varoittaa: Merituulivoimalat muuttavat Pohjanmeren virtauksia, vesikerrosten sekoittumista ja energiatasapainoa. Uusi tutkimus osoittaa, miten voimakas tämä vaikutus voi olla, kirjoittaa Focus Online.
Pohjanmeren tuulivoimakapasiteetin odotetaan kymmenkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Tähän skenaarioon perustuvat virtaussimulaatiot osoittavat pintavirtausten hidastuvan 20 prosentilla. Muutos vaikuttaa pohjasedimentin liikkeisiin, veden sekoittumiseen ja koko meriekosysteemiin.
Geofyysikko Nils Christiansenin johtama tutkimusryhmä Helmholtz-Zentrum Hereonista on laskenut tämä muutokset nyt ensimmäistä kertaa. Tulokset julkaistiin Communications Earth & Environment -lehdessä.
Tuulivoimalat ottavat energiaa tuulesta. Voimaloiden takana tuuli heikkene ja paine veden pinnalla alenee. Samaan aikaan perustukset pinnan alla estävät ja hidastavat vuorovesivirtaa. Nämä yhdessä vaikuttavat veden liikkeisiin. Tuulivoimalat aiheuttavat veteen uudenlaisia virtauskuvioita.
Perustusten läheisyydessä turbulenssi lisääntyy ja vesi sekoittuu pystysuunnassa. Tämä luo uusia epätasaisia kuvioita meriveteen. Myös veden energiatasapaino muuttuu. Mallit osoittavat kineettisen energian vähenevän. Näiden muutosten voimakkuus riippuu tuulivoimaloiden sijoittelusta.
Simulaatiot osoittavat pintavesien lämpenevän. Kesällä myös veden kerrostuneisuus muuttuu. Lämpimämmän pintaveden ja kylmemmän syvän veden lämpötilaero kasvaa ja kahden kerroksen raja siirtyy jopa kahdella metrillä.
Tutkijat puhuvat merituulivoiman fyysisestä jalanjäljestä koko Pohjanmeren alueella. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Focus Onlinen artikkeliin: www.focus.de/earth/windkraftanlagen-veraendern-das-stroemungsbild-der-nordsee-um-20-prozent_5cc92...
Linkki tutkimusartikkeliin: www.nature.com/articles/s43247-026-03186-8
Kuvalainauksen lähde Focus Online/Imago/Belgia ... Lue lisääNäytä vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16793
Ja mantereella aiheuttaa kuivuutta...
Nyt olisi kyllä korkea aika reagoida Suomessakin. Olisi tärkeää esittää kartta mediassa Itämerestä ja varsinkin Pohjanlahdesta, missa näkyy miten melkein kaikki marialueet, sekä Suomen talousvyöhyke että aluevedet lähellä manteretta, ovat täynnä tuulivoimakaavoja. Melkein päällekkäin. Vaikka kaikki kaavaalueet eivät toteudu, niin meri tulee olemaan täynnä tuulivoimaa. Ruotsin puolella on nimittäin sama määrä kuin meidän puolella. Ja nyt tulee yhä enemmän tutkimuksia joissa on huomattu tämän teollisuuden negatiiviset vaikutukset meriympäristöön. Pohjanmeressä on jo niin paljon merituulivoimaa että haitat tulevat jo hyvin esille. Tutkijat pelkäävät mitä tapahtuu kun sinne rakennetaan yhä enemmän.
View more comments
Haluaisitko naapuriksesi PGEIF MasterHoldCo S.a.r.l. B245062:n tai FLAVEO Green Energy 1 S.a.r.l B:n 257407:n? Miksi julkisuudessa puhutaan tuulivoimanvastustajista, mutta ei kaivostenvastustajista tai metsäteollisuudenvastustajista?
Affärsvärlden: Tuulivoima on Christian Sandströmin mukaan osoittautunut Ruotsissa vähemmän sympaattiseksi yhteiskunnan jäseneksi ja huonoksi naapuriksi.
Alan toimijat ovat usein kasvottomia ja edunsaajat kaukana ulkomailla. Niiden taloudelliset rakenteet ovat salamyhkäisiä ja perustuvat monimutkaisiin omistusjärjestelyihin. Toiminnan hyöty valuu helposti ulos maasta erilaisten konserninsisäisten järjestelyjen avulla. Kirjanpidon tulokset ovat niin surkeita, että herää kysymys, onko se tarkoituksellista? Yhtiöillä on miljardivelkoja vastaan minimipääomat.
Kuka oikeasti haluaa naapurikseen PGEIF MasterHoldCo S.a.r.l. B245062:n tai FLAVEO Green Energy 1 S.a.r.l B:n 257407 Luxemburgista?
Toiminnan ympäristöhaitoista löytyy lukuisia esimerkkejä. Kiinteistöjen arvon lasku tuhoaa ihmisten talouden. Arvon alenemisen vuoksi tuulivoimaloiden lähellä olevat kiinteistöt eivät kelpaa lainan vakuudeksi pankeillekaan.
Jos jonkin muun alan, esim. kuorma-autonvalmistuksen toiminnasta aiheutuisi vastaavia vaikutuksia, siitä nousisi kova meteli. Ja jos alan järjestöt ja media vähättelisivät kritiikkiä pelkäksi ”kuorma-autojen vastustukseksi”, kukaan ei ottaisi sitä vakavasti. (Kooste TV-KY ry).
Lue Christian Sandströmin Affärsvärldenissä julkaistu kirjoitus tästä linkistä: www.affarsvarlden.se/artikel/sandstrom-vindkraftens-elefant-i-kommunen
TV-KY ry:n kommentti: Sanströmin kuorma-autovertaus on oivallinen. Suomessakin kaikki tuulivoiman ongelmien korjausehdotukset tyrmätään pelkkänä ”tuulivoimanvastustuksena”.
Samaan aikaan on kuitenkin täysin korrektia tuoda esille esimerkiksi kaivosteollisuuden ongelmia tai vaatia hakkuiden vähentämistä tulematta leimatuksi ”kaivostenvastustajaksi” tai ”metsäteollisuudenvastustajiksi”. Media nimittää näitä tahoja korkeintaan kaivoskriitikoiksi ja luonnonsuojelijoiksi tai luontoaktivisteiksi.
Mistä johtuu tämä erilainen suhtautuminen, vaikka kaikilla on sama tavoite, ympäristön suojeleminen liian heikosti säännellyn teollisen toiminnan haitoilta?
Kuvalainausten lähde: Affärsvärlden/Ezra Brismo/TT ja anonyymi yksityishenkilö. ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
En halua tuulivoimalaa naapuriini enkä minekään suomessa ongelma jätettä
teilähän se tässä on "erilainen suhtautuminen" kun ette vastusta avohakkuita. Monenkö mökin tai maaseutuidyllin naapurina on hehtaarien avohakkuualue ja rantamaisemat menetty ? Ja edelleen tuulivoimaloiden perustusalueiden "luontokato" on postimerkki avohakkuualueen kirjekuoressa.
Eli jos haluan edullista energiaa kiinteistöni pyörittämiseen, niin kannattaisi hommata kuorma-auto💡