Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Suomeen on tammikuussa 2026 suunnitteilla 401 maatuulivoimahanketta, joihin on tulossa 6847 tuulivoimalaa yhteiseltä nimellisteholtaan 56 317 MW. Merituulivoimahankkeita on suunnitteilla 11 kpl, joihin tuulivoimaloita on tulossa 1136 kpl yhteiseltä nimellisteholtaan 12 830 MW.
Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tilastoon: suomenuusiutuvat.fi/media/20260115-tuulivoimahankkeet-suomessa-talvi-2025.pdf
Rakenteilla olevia hankkeita on kahdeksan (982 MW) ja valmiiksi luvitettuja 43 kpl (3672 MW).
Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tiedotteeseen: www.epressi.com/tiedotteet/energia/maatuulivoimaa-suunnitteilla-reilu-56-gw-laaja-portfolio-takaa...
Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 2002 tuulivoimalaa, yhteiseltä nimellisteholtaan 9433 MW. Vuonna 2025 Suomeen valmistui 158 uutta tuulivoimalaa yhteiseltä teholtaan 1023 MW. Voimaloista 52 % on ulkomaisessa omistuksessa.
Linkki Suomen uusiutuvat ry:n tiedotteeseen: suomenuusiutuvat.fi/media/tuulivoima_vuositilastot-2025-1.pdf ... Lue lisääNäytä vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
Tuulivoima ei vie Suomelta mitään-se tuo halpaa sähköä, työpaikkoja ja energiaomavaraisuutta. Tuulivoiman rakentaminen ei pyöri tukiaisilla vaan markkinoilla. Siksi sitä rakennetaan nyt ennätystahtia.
Caverion rakentaa Fingridille 400+110 kV:n ja 83 km pituisen voimajohdon, Lakeuslinjan, jonka kulkee Toholammin, Kokkolan, Halsuan, Vetelin, Kaustisen, Perhon, Vimpelin ja Alajärven kautta, kertoo Ilkka-Pohjalainen. Sopimuksen arvo on 20 milj. euroa, ja se on jatkoa aikaisemmalle Kukonkylän ja Kokkolan Ullavan välille rakennettavalle 60 km ja 200 teräspylvään johtohankkeelle.
Reitille pystytetään yhteensä 237 teräspylvästä, jotka ovat 30 metrin, joissain paikoin jopa 40 metrin korkuisia ja 12 metrin levyisiä. Pylväiden paino vaihtelee 7000 kilosta 30 000 kiloon.
Ullavalta Alajärvelle kulkevan osuuden alta kaadetaan puustoa noin 43 000 kuutiota. Linjan tarvitseman johtoalueen leveys on 62 metriä, johon sisältyy 10 metrin reunavyöhykkeet. Linja koskettaa 305 kiinteistöä.
Voimajohdon tarkoituksena on mahdollistaa tehokas sähkönsiirto Ruotsista ja Pohjois-Suomesta Etelä-Suomen kulutuskohteisiin. Caverionin tiedotteen mukaan hanke tukee uusiutuvan energian rakentamista, edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja ylläpitää riittävää sähkön omavaraisuutta Suomessa.
Rakentamisen on tarkoitus alkaa tänä kesänä, jolloin voimajohto valmistuisi vuonna 2028. Lupa- ja valvontavirastolta odotetaan vielä lausuntoa siitä, tarvitaanko reitille metsäpeurojen vuoksi erikseen luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Ilkka-Pohjalaisen artikkeliin: www.ilkkapohjalainen.fi/satojen-teraspylvaiden-voimalinja-kulkee-etela-poh/12507813
Caverion on osa Assemblin Caverion Groupia, joka on Pohjois-Euroopan johtava konserni teknisissä palveluissa ja asennuksissa. Konserni syntyi vuonna 2024 Caverion Oyj:n ja Assembling Groupin yhdistyessä Assemblin Caverion Groupiksi. Konsernin pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. www.caverion.fi/media/tiedotteet/2024/sisapiiritieto-caverion-oyj-ja-assemblin-group-ab-yhdistyva... ... Lue lisääNäytä vähemmän
7 CommentsKommentoi Facebookissa
Ja metsää tuhoutuu montako tuhatta hehtaaria?
Eikö nyt olla huolissaan luontokadosta.
305 kiinteistöä 83.km.367.metriä per kiinteistö.
View more comments
Maakuntiin syntyy voimalinjaerämaita, kun virtaa viedään sähkösyöppöön Etelä-Suomeen, kirjoittaa Maaseudun tulevaisuus pääkirjoituksessaan.
Valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä tuotetaan Länsi- ja Pohjois-Suomessa, mutta kaksi kolmasosaa sähköstä käytetään Tampereen eteläpuolella. Kaupunkien sähkönkulutus kasvaa entisestään sitä mukaa, kun lämmöntuotannossa perinteistä polttoa korvataan sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla. Merkittävä osa sähköintensiivisestä teollisuudestakin on Etelä-Suomessa.
Tuotannon siirtoon tarvitaan yhä leveämpiä siirtolinjakäytäviä, mikä tietää metsien hävittämistä niiden tieltä. Tuotannon ja kulutuksen maantieteellinen epäsuhdan seurauksena yhä useampi maanomistaja joutuu sopeutumaan aina vain leveämpiä kaistoja syöviin sähkölinjoihin ja tulevaisuudessa myös maan alle vedettäviin vetyputkiin. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoitukseen: www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/b0d1e8c6-7e2f-4a86-a7d4-bfd419f3dbe8
Fingridin päivitetyn investointisuunnitelman mukaan Suomen kantaverkkoa vahvistetaan vuosina 2025-2028 kahdella miljardilla eurolla. Vuoteen 2035 mennessä investointien kokonaisumma kohoaa yhtiön arvion mukaan 5,2 miljardiin euroon.
Linkki Fingridin tiedotteeseen: www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2025/kantaverkon-paivitetty-investointisuunnitelma-luo-ed...
Pienen kuvan lähde: Fingrid. ... Lue lisääNäytä vähemmän
19 CommentsKommentoi Facebookissa
Mksi ihmeessä teidän pitää valehdella koko ajan? Tuo väitteenne on taas kerran täyttä valetta. Katsohan nyt uudestaa missä sähköä kulutetaan ja missä sitä tuotetaan ja mistä ja mitä pitkin sitä tuodaan!!!!
Tuulimyllyt etelään
Tehdään kestämätöntä luontotuhoa ja maanomistaja saa muutaman satasen kun hehtaari metsää tuhotaan, ei ole hiilinielua sillä aluella enää ikinä. Oravatkin kulkee alueellä reppu selässä.
View more comments