Skip to content

Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Rajamäenkylän ja Honkakankaan tuulivoimahankkeista investointipäätös.

Rajamäenkylän hanke sijaitsee Karijoen ja Isojen kuntien alueella Etelä-Pohjanmaalla ja Honkalkankaan hanke Halsualla Keski-Pohjanmaalla. Molemmissa hankkeissa rakennustyöt ovat alkaneet kiviaineisten louhinnalla ja jatkuvat puuston poistolla ja maanrakennustöillä.

OX2:n mukaan kyseessä on suurin yksittäinen Suomessa tehty uusiutuvan energian investointipäätös, ja Pohjoismaiden suurin vuoden 2022 jälkeen. Hankekokonaisuuden nimellisteho on yhteensä 472 MW. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Talouselämän artikkeliin: www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-tieto-700-miljoonan-investoinnista-suomeen/9feed07a-dc75-49f2...

Molempien kuntien kunnanjohtajat ovat ottaneet uutisen tyytyväisenä vastaan, ja iloitsevat odotettavissa olevista kiinteistöverotuloista. Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20153052?origin=rss

Rajamäenkylän hanke käsittää yhteensä 54 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 250 metriä ja yhteenlaskettu nimellisteho 367 MW (yksikköteho 6,8 MW). Voimaloista 42 sijoittuu Isojoelle ja 12 Karijoelle. Linkki: www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/rajamaenkyla/

Honkakankaan tuulivoimahanke käsittää 16 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 250 metriä ja kokonaisteho 105 MW (yksikköteho 6,5 MW). Linkki: www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/honkakangas/
... Lue lisääNäytä vähemmän

Rajamäenkylän ja Honkakankaan tuulivoimahankkeista investointipäätös. 

Rajamäenkylän hanke sijaitsee Karijoen ja Isojen kuntien alueella Etelä-Pohjanmaalla ja Honkalkankaan hanke Halsualla Keski-Pohjanmaalla. Molemmissa hankkeissa rakennustyöt ovat alkaneet kiviaineisten louhinnalla ja jatkuvat puuston poistolla ja maanrakennustöillä. 

OX2:n mukaan kyseessä on suurin yksittäinen Suomessa tehty uusiutuvan energian investointipäätös, ja Pohjoismaiden suurin vuoden 2022 jälkeen. Hankekokonaisuuden nimellisteho on yhteensä 472 MW. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Talouselämän artikkeliin: https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-tieto-700-miljoonan-investoinnista-suomeen/9feed07a-dc75-49f2-871e-e6e4561a3e83

Molempien kuntien kunnanjohtajat ovat ottaneet uutisen tyytyväisenä vastaan, ja iloitsevat odotettavissa olevista kiinteistöverotuloista. Linkki YLE:n artikkeliin: https://yle.fi/a/74-20153052?origin=rss

Rajamäenkylän hanke käsittää yhteensä 54 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 250 metriä ja yhteenlaskettu nimellisteho 367 MW (yksikköteho 6,8 MW). Voimaloista 42 sijoittuu Isojoelle ja 12 Karijoelle. Linkki: https://www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/rajamaenkyla/ 

Honkakankaan tuulivoimahanke käsittää 16 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 250 metriä ja kokonaisteho 105 MW (yksikköteho 6,5 MW). Linkki: https://www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/honkakangas/

5 CommentsKommentoi Facebookissa

Mettää lakiaksi surutta näiden romukasojen tieltä

Ympäristön hävittäminen jatkuu...miten joku voi tästä olla mielissään!!!??? Toivotaan julmettua purkulaskua maanomistajille aikanaan.

Rajamäen kylän asukkaiden monivuotinen hirressä roikkuminen on päättynyt. Taistelu rauennut koko Suupohjan alueella tällä vain täydennettävään luonnon tuhoon. Hakkuut kaivaminen ja räjäytykset jo alkaneet. Sähkökadut valmiit jo, kiiltelevät satametrisinä käytävinä lännen auringossa. Helsingin Helen Espoo ja Helsingin Sanomat juhlivat hiilivoimalansa sulkua. Kaikki tämä tapahtuu samanaikaisesti. Voittajia rummutetaan. Kuka voitti kunnat johtajineen kiinteistöveroineen. Vapaa kansa vapaa raha? Näin tehdään uutta Suomea uutta Eurooppaa. Suupohjan luonto itkee.

View more comments

Tuulivoimala-alueiden huoltotiestön vaatiman maanmuokkauksen ja tarvittavan murskeen määrä saattaa yllättää. Katso video. www.youtube.com/watch?v=w_FmMylUiJ8 ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoimala-alueiden huoltotiestön vaatiman maanmuokkauksen ja tarvittavan murskeen määrä saattaa yllättää. Katso video. https://www.youtube.com/watch?v=w_FmMylUiJ8

7 CommentsKommentoi Facebookissa

Ei yllätä, tuho on aina ilmoitettua suurempi.

Linkissä on infoa Saksan myöntämistä tuista teräsyhtiöille, "Germany gives steel support despite 2024 budget tension" eli "Saksa antaa terästukea vuoden 2024 budjettijännitteistä huolimatta", 18.12.2023: mepsinternational.com/gb/en/news/germany-gives-steel-support-despite-2024-budget-tension Otteita artikkelista suomeksi: "Saksan hallitus pyrkii antamaan taloudellista tukea terästeollisuutensa vihreään siirtymään viimeaikaisista rahoituksen takaiskuista huolimatta." "Teräslevyjen valmistaja Dillinger Hütte, pitkien tuotteiden valmistaja Saarstahl ja niiden yhteinen raakarautatehdas Rogesa – Staar-Holding Saarin (SHS) tytäryhtiöt – hyötyvät tulevasta rahoituksesta. Se tukee DRI-laitoksen [rautasienen tuotantoa] ja kahden EAF:n [sähköteräsuunin] rakentamista Dillingeniin ja Völklingeniin." "SHS kertoi, että Dillinger ja Saarstahl keskittyvät vedyn käyttöön, sähköteräksen tuotantoon ja romuterästen kierrätykseen saavuttaakseen "ilmastoneutraaliuden" vuoteen 2045 mennessä. 3,5 miljoonan vuositonnin vihreiden raakaterästen tuotannon odotetaan alkavan vuosina 2027/2028." Norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön vihreiden terästen tehtaan piti käynnistyä Inkoossa Uudellamaalla vuoden 2026 lopulla. Viime tiedon mukaan vihreä tehdas käynnistyy 4-5 vuotta myöhässä 2030-luvun alussa. Blastrin todellinen tavoite on rakentaa tuuliturbiinikenttiä Suomen metsiin muka-tehtaansa tarpeisiin. Blastr lopettaa vihreän hankkeensa vuonna 2028 sillä perusteella, että sen pääasiallinen vientimaa Saksa tukee terästeollisuutensa vihreää siirtymää mutta Suomi ei. Median ilmasto-, teollisuus- ja energiajournalistit haukkuvat Orpo II -hallituksen pataluhaksi. Agendatoimittajat kiittävät kuitenkin Blastria siitä, että se rakensi Suomeen tuulivoimaa 2.000 MW:n edestä. Blastrin toimitusjohtaja kiittää agendatoimittajia sulavin sanoin. Yksi toimittaja ihmettelee, mitä ylimääräisellä tuulisähköllä pitäisi tehdä. Blastr Green Aluminium -yhtiön toimitusjohtaja Greta Thuneberg ehdottaa vihreää alumiinitehdasta Pohjanmaan Närpiöön 🤸 🙋.

Linkissä on Michael Liebreichin kirjoitus "The Unbearable Lightness of Hydrogen" eli "Vedyn sietämätön keveys", joulukuu 2022. Liebreich on muun muassa UK:n hallituksen talousvaliokunnan virallinen neuvonantaja. about.bnef.com/blog/liebreich-the-unbearable-lightness-of-hydrogen/ Vuonna 2021 Liebreich piti vihreän vedyn mahdollisuuksia tarjonnan puolella hyvinä. Kysynnän puolella hän oli skeptinen ja on nyt edelleen epäileväinen, aikaisempaa enemmän. Liebreich sanoo, että vetyä koskeva retoriikka on tullut yhä liioitellummaksi. Poliitikot ja media julistavat esimerkiksi näin: - Tulevaisuuden kaasu - Valtava buumi - Vety rokkaa - Hopealuoti Liebreich moittii, että poliitikot ja toimittajat toistavat McKinseyn arvioita "vetytaloudesta" ilman pienintäkään kriittistä tarkastelua. Liebreich käy läpi vedyn nykyistä tuotantoa ja käyttöä (95 milj. tonnia/a) ja esittää vetytalouden tulevaisuudenkuvista useita laskelmia erinomaisen havainnollisesti. Hänen esimerkkinsä lontoolaisen lentokentän polttoainelogistiikasta on vakuuttava. Liebreich arvioi vetytaloutta monesta näkökulmasta: fysiikka, kemia, olomuoto (kaasu & neste), energiatekijät (lämpöä tuottava tai lämpöä kuluttava), reaktionopeudet (kinetiikka), logistiikka, toiminnan skaalaaminen ja kustannukset. Linkissä on Liebreichin kirjoitus "Netto-nolla tulee olemaan vaikeampaa kuin luuletkaan", syyskuu 2023: about.bnef.com/blog/liebreich-net-zero-will-be-harder-than-you-think-and-easier-part-i-harder/ Liebreich kertoo "hevosmiesten jutuista" kappaleissa Horseman 1-5: - Se on taloutta tyhmeliini - Tarvitsemme suuremman verkon - Materiaalien maailma - Politiikka - Korruptio, saalistaminen ja sääntelyn kiertäminen Hevosmiehet ovat erityisen taitavia miehiä alallaan. Nimitystä käytetään myös ihmisistä, jotka rehentelevät tiedoillaan ja liioittelevat asioita. Alla on Liebreichin avauspuhe Maailman vetykongressissa lokakuussa 2022, 23 minuuttia: youtu.be/Xj900aBPkiY?feature=shared Puheet Suomesta tulevana vihreän vetytalouden suurvaltana lensivät jo yli horisontin. Kuinka visioita ja skenaarioita pitäisi päivittää? Suomen vedynkulutus on 145.000 tonnia vuodessa. Esimerkiksi Blastr Green Steel -yhtiön vihreä terästehdas Inkoossa kuluttaisi vihreää vetyä 150.000 tonnia vuodessa. Vety H on näennäisesti yksinkertainen alkuaine. Linkissä on artikkeli vedystä: en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen Luvussa "Production and storage (tuotanto ja varastointi)" on esitetty viisi vedyntuotannon teknologiaa. Niistä elektrolyysi on nyt kovasti tapetilla. Elektrolyysejä on monta erilaista, joten tutkittavaa ja pohdittavaa riittää. Media tuppaa vetämään mutkat suoraksi ja skaalaa 2.000 tonnin kokeellisen vuosituotannon muitta mutkitta 100-kertaiseksi. Vedystä on netissä sadoittain kirjoituksia. Niissä on tavallisesti pätevää ja pitävää tietoa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että yritykset esittävät asioita usein itselleen edullisessa valossa. Vetytalous 1.0 tuli ja meni. Saa nähdä, mitä Vetytalous 2.0 tarjoaa. Suomen suurin vedyn käyttäjä on Nesteen öljynjalostamo, lisäksi vetyä käytetään mm. lannoitteiden valmistuksessa, kemianteollisuuden prosesseissa, metallien jalostuksessa sekä kaivosteollisuudessa. Vuonna 2020 vetyä tuotettiin Suomessa arviolta 145.000 tonnia (vastaa 5 TWh) teollisuuden tarpeisiin, joka vastaa noin 1,5 % Euroopassa tuotetusta vedystä. Blastr tarvitsisi vihreää vetyä 150.000 tonnia vuodessa. Blastr käyttäisi vihreään vetyyn, sähköteräsuuneihin ja muihin tarpeisiin sähköä 10 TWh vuodessa. Se vastaa tuulivoimana 4.200 MW, kun turbiinien käyttökerroin on nykyaikainen. Tämän tuulitehon rakentaminen maksaisi 8-10 mrd €. Vihreä tehdas maksaisi 4,5 mrd €. Blastr aikoo tehdä liikevoittoja tuuliturbiineilla. Inkoo Green Steel Factory on vain hämäystä. Vihreän tehtaan oli määrä käynnistyä 2026 lopulla 1.500 hengen voimin ja synnytttää 5.000 välillistä työpaikkaa. Verotuloja oli luvassa 300 milj. € vuodessa. Uusi lupaus on, että vihreä teräsbisnes käynnistyy 4-5 vuotta myöhässä 2030-luvun alussa. Myös tämä lupaus on huijaamista ja valehtelua 🤸 🙋.

View more comments

Kuusamon kolmen tuulivoimahankkeen ei välttämättä tarvitse odottaa, että Fingrid rakentaa niille sähköliityntäyhteyden kantaverkkoon. Yhtiöt voisivat rakentaa sähköliityntäjohdon itse, kirjoittaa Koillissanomat.

Fingridin suunnitelmissa kantaverkkoyhteyden rakentaminen Kuusamon-Kainuun välille voisi olla aikaisintaan vuoden 2035 jälkeen. Fingridin mukaan ensivaiheessa Kuusamon tuulivoimahankkeet voisivat toteuttaa oman liityntäjohdon kantaverkkoon. Myöhemmin liityntäjohto voisi mahdollisesti täydentyä rengasyhteydeksi kantaverkon sähköasemien välille.
Maakuntakaavaehdotukseen on piirretty voimajohdon yhteystarve Kainuun-Kuusamon välille. Merkinnällä on varauduttu 400 kV:n voimajohdon tarpeeseen.

OX2:n edustaja Veli-Pekka Alkula sanoo, että hanketoimijan ei kannata jäädä odottamaan kantaverkon rakentamista. OX2:lla on laaja kokemus kantaverkon voimajohtojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Viime vuodenvaihteessa OX2 myi 55 km:n osuuden keskipohjalaisen Lestijärven tuulivoimahankkeen verkkoliityntää varten rakentamastaan 400 kV:n voimajohdosta Fingridille.

Tuulialfa ja OX2 ovat keskustelleen mahdollisuudesta kehittää Etelä-Kuusamon hankkeille yhteistä voimajohtoa. ”Fingridin ja hanketoimijoiden yhteistyöllä saataisiin tehokkuutta ja kilpailukykyä tuulivoimakehitystä varten.” (Kooste TV-KY ry).

Linkki Koillissanomien artikkeliin: www.koillissanomat.fi/tuulivoimayhtiot-voisivat-rakentaa-itse-syottojohd/11575371?utm_campaign=Fe...
... Lue lisääNäytä vähemmän

Kuusamon kolmen tuulivoimahankkeen ei välttämättä tarvitse odottaa, että Fingrid rakentaa niille sähköliityntäyhteyden kantaverkkoon. Yhtiöt voisivat rakentaa sähköliityntäjohdon itse, kirjoittaa Koillissanomat.

Fingridin suunnitelmissa kantaverkkoyhteyden rakentaminen Kuusamon-Kainuun välille voisi olla aikaisintaan vuoden 2035 jälkeen. Fingridin mukaan ensivaiheessa Kuusamon tuulivoimahankkeet voisivat toteuttaa oman liityntäjohdon kantaverkkoon. Myöhemmin liityntäjohto voisi mahdollisesti täydentyä rengasyhteydeksi kantaverkon sähköasemien välille. 
Maakuntakaavaehdotukseen on piirretty voimajohdon yhteystarve Kainuun-Kuusamon välille. Merkinnällä on varauduttu 400 kV:n voimajohdon tarpeeseen. 

OX2:n edustaja Veli-Pekka Alkula sanoo, että hanketoimijan ei kannata jäädä odottamaan kantaverkon rakentamista. OX2:lla on laaja kokemus kantaverkon voimajohtojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Viime vuodenvaihteessa OX2 myi 55 km:n osuuden keskipohjalaisen Lestijärven tuulivoimahankkeen verkkoliityntää varten rakentamastaan 400 kV:n voimajohdosta Fingridille. 

Tuulialfa ja OX2 ovat keskustelleen mahdollisuudesta kehittää Etelä-Kuusamon hankkeille yhteistä voimajohtoa. ”Fingridin ja hanketoimijoiden yhteistyöllä saataisiin tehokkuutta ja kilpailukykyä tuulivoimakehitystä varten.” (Kooste TV-KY ry). 

Linkki Koillissanomien artikkeliin: https://www.koillissanomat.fi/tuulivoimayhtiot-voisivat-rakentaa-itse-syottojohd/11575371?utm_campaign=Feedit&utm_source=Koillissanomat&utm_medium=RSS

3 CommentsKommentoi Facebookissa

Ollaan me Suomalaiset tyhmiä tyhjäpäitä kun hyväksymme näiden huijarifirmojen mellastuksen maaperällämme. 😡😢😢

Hienua siipiveikot , vitun hienua.

Pitää alkaa turismin valtiolle tuomat verot ohjaamaan alueelle/lääniin ja sieltä kuntiin joissa turismia on. 300 miljoonaa mitä Lapista revit etelään viime vuonna Kuusamosta varmasti miljoonia/kymmeniä miljoonia. Olisi palvelut kunnossa ilman että kunnat joutuvat rukoilemaan tuulivoimaa pelkkä kiinteistövero jää. Myllyjä ei kukaan katsoa halua karkottaa turisteja ja nostaa v käyrää paikallisilla.