Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Hallituksenesitysluonnos: Kunta vastuussa tuulivoimaloiden purkamisesta, jos toimija sen laiminlyö. Purkuvakuus kunnalle. Kunnalla oikeus päättää perustusten purkamisen laajuudesta, vaikka periaate on, että perustukset puretaan kokonaan.

Ympäristöministeriö on julkaissut hallituksenesitysluonnoksen käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta.

Esityksen mukaan tuulivoimalan omistaja vastaisi voimalan purkamisesta ja sijaintipaikan palauttamisesta rakentamista edeltäneeseen tilaan.

Purkamisvelvollisuus koskisi tuulivoimalan maanpäällisiä osia, perustuksia sekä voimalaa ympäröivän pystytys- ja huoltokentän rakenteita. Maanpäälliset osat olisi purettava kokonaan.

Kunnan myöntämässä purkamisluvassa voitaisiin täsmentää missä laajuudessa perustukset sekä pystytys- ja huoltokentän rakenteet olisi purettava ja sijaintipaikka palautettava rakentamista edeltävään tilaan.

Perustusten purkamisvelvoitetta määritettäessä huomioitaisiin purkamisen ympäristövaikutukset. Purkamisluvassa huomioitaisiin myös se, että maanomistajan ja alueen jatkokäytön kannalta pystytys- ja huoltokentän rakenteiden purkaminen ja alueen sijaintipaikan palauttaminen rakentamista edeltäneeseen tilaan ei ole aina tarkoituksenmukaista.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän olisi annettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksi vakuus, joka kattaisi voimalan purkamiskustannukset myös laiminlyöntitilanteissa.

Jos vuokramaalla sijaitsevan tuulivoimalan omistaja ei huolehtisi voimalan purkamisesta ja jos purkamisen kustannuksia ei voitaisi kattaa lakisääteisellä purkuvakuudella, purkamisesta vastaisi voimalan sijaintikunta.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoisi tuulivoimaloiden purkamisvelvoitteiden noudattamista ja hallinnoisi hyväkseen asetettavaa purkuvakuutta.

Linkki ympäristöministeriön tiedotteeseen: ym.fi/-/ymparistoministerio-pyytaa-lausuntoja-hallituksen-esitykseen-laiksi-kaytosta-poistetun-ma...

Perustusten purkamisen osalta ympäristöministeriö on vähän aikaa sitten julkaissut myös tilaamansa taustaselvityksen purkamisen tai purkamatta jättämisen ympäristövaikutuksista.

www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Ymp%C3%A4rist%C3%B6ministeri%C3%B6ss%C3%A4%20o...
... Lue lisääNäytä vähemmän

Hallituksenesitysluonnos: Kunta vastuussa tuulivoimaloiden purkamisesta, jos toimija sen laiminlyö. Purkuvakuus kunnalle. Kunnalla oikeus päättää perustusten purkamisen laajuudesta, vaikka periaate on, että perustukset puretaan kokonaan.

Ympäristöministeriö on julkaissut hallituksenesitysluonnoksen käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta.

Esityksen mukaan tuulivoimalan omistaja vastaisi voimalan purkamisesta ja sijaintipaikan palauttamisesta rakentamista edeltäneeseen tilaan. 
 
Purkamisvelvollisuus koskisi tuulivoimalan maanpäällisiä osia, perustuksia sekä voimalaa ympäröivän pystytys- ja huoltokentän rakenteita. Maanpäälliset osat olisi purettava kokonaan. 

Kunnan myöntämässä purkamisluvassa voitaisiin täsmentää missä laajuudessa perustukset sekä pystytys- ja huoltokentän rakenteet olisi purettava ja sijaintipaikka palautettava rakentamista edeltävään tilaan. 

Perustusten purkamisvelvoitetta määritettäessä huomioitaisiin purkamisen ympäristövaikutukset. Purkamisluvassa huomioitaisiin myös se, että maanomistajan ja alueen jatkokäytön kannalta pystytys- ja huoltokentän rakenteiden purkaminen ja alueen sijaintipaikan palauttaminen rakentamista edeltäneeseen tilaan ei ole aina tarkoituksenmukaista. 

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän olisi annettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksi vakuus, joka kattaisi voimalan purkamiskustannukset myös laiminlyöntitilanteissa.  

Jos vuokramaalla sijaitsevan tuulivoimalan omistaja ei huolehtisi voimalan purkamisesta ja jos purkamisen kustannuksia ei voitaisi kattaa lakisääteisellä purkuvakuudella, purkamisesta vastaisi voimalan sijaintikunta. 

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoisi tuulivoimaloiden purkamisvelvoitteiden noudattamista ja hallinnoisi hyväkseen asetettavaa purkuvakuutta. 

Linkki ympäristöministeriön tiedotteeseen: https://ym.fi/-/ymparistoministerio-pyytaa-lausuntoja-hallituksen-esitykseen-laiksi-kaytosta-poistetun-maatuulivoimalan-purkamisesta-ja-purkuvakuudesta

Perustusten purkamisen osalta ympäristöministeriö on vähän aikaa sitten julkaissut myös tilaamansa taustaselvityksen purkamisen tai purkamatta jättämisen ympäristövaikutuksista. 

https://www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Ymp%C3%A4rist%C3%B6ministeri%C3%B6ss%C3%A4%20on%20meneill%C3%A4%C3%A4n%20lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6hanke%20tuulivoimaloiden%20

15 CommentsKommentoi Facebookissa

Aivan loistava lakiin tehtävä ,koska nykyinen käytäntö on todella vastuutonta

🙈Orpo hallitus!.🥶..Kuntien purku velvoite pakolliseksi!!.

No ihan oikea suuntainen esitys.

View more comments

Sähkön paradoksi: se on sekä liian kallista että liian halpaa.

YLE: Suomeen on rakennettu lyhyessä ajassa kaukolämpövoimaloiden yhteyteen sähkökattiloita, joilla kaukolämpöä tuotetaan silloin, kun sähkö on halpaa. Esimerkiksi Mikkelissä 4 senttiä on hintaraja, jonka jälkeen tuotantotapa vaihdetaan puusta sähköön.

Tällä hetkellä kaukolämmön sähkökattiloiden yhteisteho on noin 1500 MW, ja investointipäätöksiä tehty noin 3000 MW:n edestä.

Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtaja Janne Saarela sanoo, että kaukolämpöyhtiöt ovat tärkeä osa sähköjärjestelmän joustavuutta. ”Kun tuulivoimaa on runsaasti ja sähköä riittää, käytämme sitä lämmitykseen. Kun ei tuule ja sähköstä on pulaa, tuotamme puulla sähköä kaukolämmön yhteydessä.”

Pääasiassa energiapuuta käyttävät kaukolämpölaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Niiden yhteinen sähköteho on 2500 MW.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20208097

TV-KY ry:n kommentti: Jutussa kuvattu tilanne kuulostaa äkkiä ajateltuna optimaaliselta. Joustavat sähkönkäyttäjät hyödyntävät sähköä silloin, kun sähkö on halpaa, tässä tapauksessa alle 4 senttiä/kWh.

Ajatukseen sisältyy kuitenkin melkoinen paradoksi. Silloin, kun sähkön hinta on sopivan halpaa ”halvan” sähkön käyttäjälle, se on sähkön tuottajalle liian halpaa, eikä sähkön tuotantoon kannata investoida. Jos sähkön hinta nousee sellaiselle tasolle, että sähkön tuotantoon kannattaa investoida, se on liian kallista ”halvan” sähkön käyttäjille.

Miten tämä energiapoliittinen solmu avataan? Suomen tavoitteena on houkutella ”halvalla” ja ”puhtaalla” sähköllä Suomeen sähköä käyttävää teollisuutta. Kuka maksaa kustannukset siitä, että tuottajat saavat sähköstään riittävän hinnan ja samaan aikaan sähkö pysyy sitä käyttävälle teollisuudelle halpana?
... Lue lisääNäytä vähemmän

Sähkön paradoksi: se on sekä liian kallista että liian halpaa.

YLE: Suomeen on rakennettu lyhyessä ajassa kaukolämpövoimaloiden yhteyteen sähkökattiloita, joilla kaukolämpöä tuotetaan silloin, kun sähkö on halpaa. Esimerkiksi Mikkelissä 4 senttiä on hintaraja, jonka jälkeen tuotantotapa vaihdetaan puusta sähköön.

Tällä hetkellä kaukolämmön sähkökattiloiden yhteisteho on noin 1500 MW, ja investointipäätöksiä tehty noin 3000 MW:n edestä. 

Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtaja Janne Saarela sanoo, että kaukolämpöyhtiöt ovat tärkeä osa sähköjärjestelmän joustavuutta. ”Kun tuulivoimaa on runsaasti ja sähköä riittää, käytämme sitä lämmitykseen. Kun ei tuule ja sähköstä on pulaa, tuotamme puulla sähköä kaukolämmön yhteydessä.” 

Pääasiassa energiapuuta käyttävät kaukolämpölaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Niiden yhteinen sähköteho on 2500 MW. 

Linkki YLE:n artikkeliin: https://yle.fi/a/74-20208097

TV-KY ry:n kommentti: Jutussa kuvattu tilanne kuulostaa äkkiä ajateltuna optimaaliselta. Joustavat sähkönkäyttäjät hyödyntävät sähköä silloin, kun sähkö on halpaa, tässä tapauksessa alle 4 senttiä/kWh. 

Ajatukseen sisältyy kuitenkin melkoinen paradoksi. Silloin, kun sähkön hinta on sopivan halpaa ”halvan” sähkön käyttäjälle, se on sähkön tuottajalle liian halpaa, eikä sähkön tuotantoon kannata investoida. Jos sähkön hinta nousee sellaiselle tasolle, että sähkön tuotantoon kannattaa investoida, se on liian kallista ”halvan” sähkön käyttäjille. 

Miten tämä energiapoliittinen solmu avataan? Suomen tavoitteena on houkutella ”halvalla” ja ”puhtaalla” sähköllä Suomeen sähköä käyttävää teollisuutta. Kuka maksaa kustannukset siitä, että tuottajat saavat sähköstään riittävän hinnan ja samaan aikaan sähkö pysyy sitä käyttävälle teollisuudelle halpana?

9 CommentsKommentoi Facebookissa

Tämä ongelma on tiedossa Fingridillä koska Suomen sähköistyminen vaatii melkoiset kantaverkko investoinnit. Mutta investointeja ei taida syntyä ennenkuin teollisuus aloittaa sähköistymisen mm. synteettisen vedyn tuotannon jolloin kulutus kasvaa. Saksan vetyverkosto on yksi houkutin, jonka avulla vetyputki Saksaan toteutuu.

Eikä tavan kansalainen kiinnosta ketään.

Paradoksi on myös se että sähköllä lämpöä saadaan ehkä eniten silloin kun sitä vähiten tarvitaan, siis kesällä..toki suomen kesä vastaa ilmaston lämpenemisestä huolimatra eteläisen euroopan talvea.

View more comments

Kaksi keksintöä lapojen sulattamiseksi: Lämmitettävä hiilikuitukerros, käytetyistä jääkiekkomailoista valmistettu korjausmatto.

Suomalaiskeksintö: Lavan pintakerrokseen asennettava lämmitettävä hiilikuitukerros, joka toimii ennakolta ohjattavana lämpövastuksena. Myyjäyhtiön mukaan järjestelmän hankintakustannus on nykyaikaiseen 7 MW:n voimalaan noin 200 000 euroa, joten hankinnan takaisinmaksuaika olisi 1-2 vuotta.

Linkki Taloussanomien artikkeliin: www.is.fi/taloussanomat/art-2000011793162.html?utm_source=ampparit

Ruotsissa on keksitty käyttää rikki menneitä jääkiekkomailoja lapojen korjaamiseen. Luulajan teknillinen yliopisto kehittelee ideaa, jossa mailojen kierrätetystä hiilikuidusta tehdään korjausmatto tuulimyllyjen lavoille.

Korjausmatolla voidaan korjata jäätymistä estäviä lapojen lämmittimiä, koska hiilikuitu johtaa sähköä.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20207989?origin=rss

TV-KY ry:n kommentti: Viranomaisetkin voisivat vaikuttaa lapojen jäätymisongelmaan määräämällä lapojen lämmittimet tuulivoimaloihin pakollisiksi, kuten Taloussanomien artikkelin mukaan Pohjois-Amerikassa on tehty. Lapojen jäätymistä suurempi ongelma taitaa kuitenkin olla tuulien heikkous pakkasjaksojen aikana.

www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=K%C3%A4vimme%20Latam%C3%A4en

Tällaisten lapalämmittimien pakollisuudesta olisi Suomessa muutakin hyötyä. Lapojen jäätyminen lisää tuulivoimaloiden melua, mikäli tuulta riittää niin paljon, että lavat pyörivät. Jäätymisen seurauksena lavoista putoavat jääkappaleet aiheuttavat myös turvallisuusriskin tuulivoimaloiden lähellä liikkuville. Tuulivoimalathan Suomessa sijoitetaan lähes poikkeuksetta yksityisteiden varsille, joista monet voivat olla hyvinkin vilkkaasti liikennöityjä.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Kaksi keksintöä lapojen sulattamiseksi: Lämmitettävä hiilikuitukerros, käytetyistä jääkiekkomailoista valmistettu korjausmatto.

Suomalaiskeksintö: Lavan pintakerrokseen asennettava lämmitettävä hiilikuitukerros, joka toimii ennakolta ohjattavana lämpövastuksena. Myyjäyhtiön mukaan järjestelmän hankintakustannus on nykyaikaiseen 7 MW:n voimalaan noin 200 000 euroa, joten hankinnan takaisinmaksuaika olisi 1-2 vuotta.

Linkki Taloussanomien artikkeliin: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011793162.html?utm_source=ampparit

Ruotsissa on keksitty käyttää rikki menneitä jääkiekkomailoja lapojen korjaamiseen. Luulajan teknillinen yliopisto kehittelee ideaa, jossa mailojen kierrätetystä hiilikuidusta tehdään korjausmatto tuulimyllyjen lavoille.

Korjausmatolla voidaan korjata jäätymistä estäviä lapojen lämmittimiä, koska hiilikuitu johtaa sähköä.

Linkki YLE:n artikkeliin: https://yle.fi/a/74-20207989?origin=rss

TV-KY ry:n kommentti: Viranomaisetkin voisivat vaikuttaa lapojen jäätymisongelmaan määräämällä lapojen lämmittimet tuulivoimaloihin pakollisiksi, kuten Taloussanomien artikkelin mukaan Pohjois-Amerikassa on tehty. Lapojen jäätymistä suurempi ongelma taitaa kuitenkin olla tuulien heikkous pakkasjaksojen aikana. 

https://www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=K%C3%A4vimme%20Latam%C3%A4en

Tällaisten lapalämmittimien pakollisuudesta olisi Suomessa muutakin hyötyä. Lapojen jäätyminen lisää tuulivoimaloiden melua, mikäli tuulta riittää niin paljon, että lavat pyörivät. Jäätymisen seurauksena lavoista putoavat jääkappaleet aiheuttavat myös turvallisuusriskin tuulivoimaloiden lähellä liikkuville. Tuulivoimalathan Suomessa sijoitetaan lähes poikkeuksetta yksityisteiden varsille, joista monet voivat olla hyvinkin vilkkaasti liikennöityjä.

14 CommentsKommentoi Facebookissa

Hah

Siinä taasen päättäjille ja ihmisille keksitään valheelista väittämää, että tv:n siivet jääty! Miksi tällaista propakandaa esitetään. Jäätyminen on silkkaa valetta kun ei haluta vihreän ideolokian syystä tunnustaa, että kovilla pakkasilla ei tuule jolloin voimalat eivät pyöri, tämä on todistettu moneen kertaan Tammikuun aikana ja joka vuosi. Siiven pinnoitus hiilikuidulla lämmityksen tarkoituksena keksitään keino jolla tuulivoimalle saadaan lisää aikaa ja hyväksyä tuulivoiman rakentamista, entiseen malliin. Kuka maksais hiilikuitu pinnoteen asentamisen ei ainakaa tuulivoima yhtiöt, kun yhtiöt on jo nyt rakentamis kustannuksien ja "halvan" sähkön takia konkursissa. Entäs siipien eroosio jossa olisi hiilikuitua, eroosiolta ei voida välttyä. Eroosiosta johtuva hiilikuitu pöly on erittäin vaarallista hengitysilmassa, hiilikuitu kun on erittäin terävää joka läpäisee limakalvot jonka seurauksena moninaiset tulehdukset johtaa syövän lisääntymiseen juuri kuten asbestin aiheuttamana.

Kaikenlaista sälää pitää keksiä, kun turvetta ei saa käyttä. Näin se huulluus etenee.

View more comments