Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Metsähallitus on myynyt Simossa, Kajaanissa ja Pyhännällä vireillä olevat, yhteensä 81 voimalaa käsittävät tuulivoimahankkeet Nordic Generation -yhtiölle, jonka taustalla olevia rahastoja hallinnoi brittiläinen Octopus Energy Generation.

Kyse on seuraavista hankkeista: Harsunsuo Kajaanissa (5 voimalaa), Lyypäkki Simossa (42 voimalaa) ja Konnunsuo Pyhännällä (34 voimalaa). Metsähallitus jatkaa hankkeiden kehittämistä siihen saakka, kunnes luvat tulevat voimaan.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20208252

TV-KY ry:n kommentti: Kasvava osa Suomen tuulivoimasta on rahastotaustaisten ja muiden ulkomaisten yritysten hallussa. Tällaisten yhtiöiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen, ja tuotantonsakin ne yleensä myyvät monikansallisille yhtiöille PPA-sopimuksilla.

Ei ulkomaisten rahastojen ja yhtiöiden intressissä ole olla huolissaan sähkön riittävyydestä ja hinnasta tavallisille kansalaisille tai maamme huoltovarmuudesta, ei ympäristölle, luonnolle ja ihmisille aiheutuvista haitoista, eikä yhdessä muiden hankkeiden kanssa aiheutuvista yhteisvaikutuksista.

Kun oma lainsäätäjämmekään ei ole huolehtinut näistä asioista kunnollisella, tilanteen tasalla olevalla lainsäädännöllä, kehitys maamme tuulivoimamarkkinoilla on kulkemassa huolestuttavaan suuntaan.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Metsähallitus on myynyt Simossa, Kajaanissa ja Pyhännällä vireillä olevat, yhteensä 81 voimalaa käsittävät tuulivoimahankkeet Nordic Generation -yhtiölle, jonka taustalla olevia rahastoja hallinnoi brittiläinen Octopus Energy Generation.

Kyse on seuraavista hankkeista: Harsunsuo Kajaanissa (5 voimalaa), Lyypäkki Simossa (42 voimalaa) ja Konnunsuo Pyhännällä (34 voimalaa). Metsähallitus jatkaa hankkeiden kehittämistä siihen saakka, kunnes luvat tulevat voimaan.

Linkki YLE:n artikkeliin: https://yle.fi/a/74-20208252

TV-KY ry:n kommentti: Kasvava osa Suomen tuulivoimasta on rahastotaustaisten ja muiden ulkomaisten yritysten hallussa. Tällaisten yhtiöiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen, ja tuotantonsakin ne yleensä myyvät monikansallisille yhtiöille PPA-sopimuksilla. 

Ei ulkomaisten rahastojen ja yhtiöiden intressissä ole olla huolissaan sähkön riittävyydestä ja hinnasta tavallisille kansalaisille tai maamme huoltovarmuudesta, ei ympäristölle, luonnolle ja ihmisille aiheutuvista haitoista, eikä yhdessä muiden hankkeiden kanssa aiheutuvista yhteisvaikutuksista. 

Kun oma lainsäätäjämmekään ei ole huolehtinut näistä asioista kunnollisella, tilanteen tasalla olevalla lainsäädännöllä, kehitys maamme tuulivoimamarkkinoilla on kulkemassa huolestuttavaan suuntaan.

20 CommentsKommentoi Facebookissa

Tilit tyhjäksi kun business finlandin tuet loppuu, sitä ennen lopetetaan maksut urakoitsijoille ja sitten mallikas juurihullikka.

VMP

Mätähallitus,se varma Kotimainen🇫🇮😁

View more comments

Sähkön hinta on ensimmäinen merkki sähköjärjestelmän sairaudesta, varoittaa Aalto-yliopiston professori Peter Lund. Suomen sähköverkko on niin lujilla, että tavallisena helmikuun tiistaina sähkö voi jo maksaa 82,19 senttiä/kWh.

Vuositasolla lähes 30 % sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Kylminä talvipäivinä ei useinkaan juuri tuule. Toinen syy on yhteiskunnan sähköistyminen. Sähköautot ja sähköön perustuva lämmitys - ilma- ja maalämpöpumput ja sähkökattilat - lisäävät sähkön kulutusta erityisesti talvella.

Talvikuukausina meillä on noin 20-25 prosentin tehovajaus, ja sähköä on tuotava Ruotsista ja Baltiasta. Tarjonta ei riitä vastaamaan sähkön kulutusta ja hinta nousee. Huoleksi nousee myös sähkön riittävyys.

Yksi ratkaisu ongelmaan olisi rakentaa lisää säätöön kykenevää sähköntuotantoa, mutta sähköntuottajien ei kannata rakentaa sähköntuotantoa, joka on suuren osan vuodesta pysähdyksissä. Lisäksi sähköntuottajat tienaavat hintahuipuilla.

Tulevaisuudessa teollisuus ja datakeskukset tarvitsevat yhä enemmän sähköä, mikä kuormittaa lisää jo valmiiksi tiukoilla olevaa sähköjärjestelmäämme. Lundin mukaan ongelmat kasaantuvat ja lopulta muuttuvat kestämättömiksi, jos mitään ei tehdä. Todennäköisesti hinta siitä kaatuu kuluttajien maksettavaksi. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Österbottenstidningenin artikkeliin: www.osterbottenstidning.fi/inrikes/elpriset-ar-forsta-symptomen-av-en-sjukdom-i-elsystemet/?share...

TV-KY ry:n kommentti: Lundin mielestä valtion tulisi investoida kotimaisiin varavoimalaitoksiin, jotka saataisiin nopeasti toimintaan hintahuippujen aikana. Mutta kun sähköntuotanto on päätetty ”vapauttaa” markkinoiden hoitoon, ei ole enää valtion asia rakentaa voimalaitoksia.

Valtion tehtävänä olisi korjata sähkömarkkinoita ohjaavaa sääntelyä sillä tavalla, että markkinat hoitavat sähkön tarpeen kaikissa olosuhteissa ja hinta pysyy kurissa.

Paremmalla sääntelyllä tulisi korjata niitä rakenteellisia syitä, jotka johtavat hintaheiluntaan ja tehopulan aikaisiin ylikorkeisiin hintoihin. Juurisyy hintojen vaihteluun löytyy noudatetusta energiapolitiikasta, joka perustuu uusiutuvan energian suosimiseen erilaisin taloudellisin etuoikeuksin.

Keinotekoisesti luotu "halpa" tuulisähkö sotkee markkinoita ja vie säädettävältä sähköntuotannolta taloudellisen kannattavuuden. Säätövoimaksi kelpaavan tuotannon on saavutettava toimintansa kannattavuus niinä harvoina hetkinä, joina se pääse toimimaan. Siksi on selvää, että tuulettomina pakkasjaksoina sähkö on kallista.

Ratkaisu löytyisi sähköjärjestelmän kustannusten oikeudenmukaisemmasta jaosta. Jos uusiutuvan energian tuottajat saatettaisiin taloudelliseen vastuuseen sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan ylimääräisistä kustannuksista, ja ala sisällyttäisi nämä kustannukset myymänsä sähkön hintaan, tuuli- ja aurinkosähkö olisi hieman kalliimpaa, mutta myös säädettävällä sähköntuotannolla olisi paremmat edellytykset toimia kannattavasti.

Jos sähkön hinnoittelu perustuisi todellisiin sähköjärjestelmälle aiheutuviin kustannuksiin, sähkön hinta heiluisi vähemmän, eikä säätövoiman rakentamiseenkaan tarvittaisi valtion tukia.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Sähkön hinta on ensimmäinen merkki sähköjärjestelmän sairaudesta, varoittaa Aalto-yliopiston professori Peter Lund. Suomen sähköverkko on niin lujilla, että tavallisena helmikuun tiistaina sähkö voi jo maksaa 82,19 senttiä/kWh.

Vuositasolla lähes 30 % sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Kylminä talvipäivinä  ei useinkaan juuri tuule. Toinen syy on yhteiskunnan sähköistyminen. Sähköautot ja sähköön perustuva lämmitys - ilma- ja maalämpöpumput ja sähkökattilat - lisäävät sähkön kulutusta erityisesti talvella. 

Talvikuukausina meillä on noin 20-25 prosentin tehovajaus, ja sähköä on tuotava Ruotsista ja Baltiasta. Tarjonta ei riitä vastaamaan sähkön kulutusta ja hinta nousee. Huoleksi nousee myös sähkön riittävyys.

Yksi ratkaisu ongelmaan olisi rakentaa lisää säätöön kykenevää sähköntuotantoa, mutta sähköntuottajien ei kannata rakentaa sähköntuotantoa, joka on suuren osan vuodesta pysähdyksissä. Lisäksi sähköntuottajat tienaavat hintahuipuilla. 

Tulevaisuudessa teollisuus ja datakeskukset tarvitsevat yhä enemmän sähköä, mikä kuormittaa lisää jo valmiiksi tiukoilla olevaa sähköjärjestelmäämme. Lundin mukaan ongelmat kasaantuvat ja lopulta muuttuvat kestämättömiksi, jos mitään ei tehdä. Todennäköisesti hinta siitä kaatuu kuluttajien maksettavaksi. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Österbottenstidningenin artikkeliin: https://www.osterbottenstidning.fi/inrikes/elpriset-ar-forsta-symptomen-av-en-sjukdom-i-elsystemet/?shareSource=sharebutton&fbclid=IwY2xjawPv1alleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEev5Yg03Z1y67JV-6vGI6smAOVHRJq3ZpCcHOSLk0PIU9TqjwCt_149cDxiNI_aem_vlrqa9a3skPmLyG_bsdEjw

TV-KY ry:n kommentti: Lundin mielestä valtion tulisi investoida kotimaisiin varavoimalaitoksiin, jotka saataisiin nopeasti toimintaan hintahuippujen aikana. Mutta kun sähköntuotanto on päätetty ”vapauttaa” markkinoiden hoitoon, ei ole enää valtion asia rakentaa voimalaitoksia.

Valtion tehtävänä olisi korjata sähkömarkkinoita ohjaavaa sääntelyä sillä tavalla, että markkinat hoitavat sähkön tarpeen kaikissa olosuhteissa ja hinta pysyy kurissa. 

Paremmalla sääntelyllä tulisi korjata niitä rakenteellisia syitä, jotka johtavat hintaheiluntaan ja tehopulan aikaisiin ylikorkeisiin hintoihin. Juurisyy hintojen vaihteluun löytyy noudatetusta energiapolitiikasta, joka perustuu uusiutuvan energian suosimiseen erilaisin taloudellisin etuoikeuksin. 

Keinotekoisesti luotu halpa tuulisähkö sotkee markkinoita ja vie säädettävältä sähköntuotannolta taloudellisen kannattavuuden. Säätövoimaksi kelpaavan tuotannon on saavutettava toimintansa kannattavuus niinä harvoina hetkinä, joina se pääse toimimaan. Siksi on selvää, että tuulettomina pakkasjaksoina sähkö on kallista.

Ratkaisu löytyisi sähköjärjestelmän kustannusten oikeudenmukaisemmasta jaosta. Jos uusiutuvan energian tuottajat saatettaisiin taloudelliseen vastuuseen sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan ylimääräisistä kustannuksista, ja ala sisällyttäisi nämä kustannukset myymänsä sähkön hintaan, tuuli- ja aurinkosähkö olisi hieman kalliimpaa, mutta myös säädettävällä sähköntuotannolla olisi paremmat edellytykset toimia kannattavasti.

Jos sähkön hinnoittelu perustuisi todellisiin sähköjärjestelmälle aiheutuviin kustannuksiin, sähkön hinta heiluisi vähemmän, eikä säätövoiman rakentamiseenkaan tarvittaisi valtion tukia.

20 CommentsKommentoi Facebookissa

Niin kauan kuin viemme sähköä Viroon ei ole ongelmaa vasta kun sieltä tuodaan 1 GW niin ollaan ongelmissa

Paheneekohan tämä ongelma tulevaisuudessa, kun "sähkösyöppöä" teollisuuta haalitaan vaan lisää?🤔

Kerrotteko mitä ovat nämä "sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan ylimääräisistä kustannuksista" teidän usein mainitsemat kustannukset? Onko se korkea sähkönhinta kuluttajalle? Vai kantaverkkosiirto? Vai mikä kustannus on kyseessä ja miten suuri se on? Kun tiedetään mistä puhutaan, niin voidaan sitten puhua siitä.

View more comments

Tuulivoimalat häiritsevät matkapuhelinverkon toimintaa, ja häiriöt nettiyhteyksiin ja puheluihin saattavat tuotannon kasvaessa lisääntyä, arvioi VTT. Tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä myös TV-lähetyksille ja säätutkille.

Pyörivät lavat, torni ja konehuone aiheuttavat voimakkaita heijastuksia eli estävät tai heikentävät signaalien etenemistä. Lisäksi voimaloiden turbiinit ja tuulivoima-alueiden sähkömuuntajat aiheuttavat häiriöitä ja vaikuttavat mobiiliverkkoon.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20206991
... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoimalat häiritsevät matkapuhelinverkon toimintaa, ja häiriöt nettiyhteyksiin ja puheluihin saattavat tuotannon kasvaessa lisääntyä, arvioi VTT. Tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä myös TV-lähetyksille ja säätutkille. 

Pyörivät lavat, torni ja konehuone aiheuttavat voimakkaita heijastuksia eli estävät tai heikentävät signaalien etenemistä. Lisäksi voimaloiden turbiinit ja tuulivoima-alueiden sähkömuuntajat aiheuttavat häiriöitä ja vaikuttavat mobiiliverkkoon.

Linkki YLE:n artikkeliin: https://yle.fi/a/74-20206991

12 CommentsKommentoi Facebookissa

Lisää vaan niitä sotkemaan kaikki... Nytkin ne lepää monumentteina metsissä ja kansa maksaa sähköstä hulluja hintoja...

Tv lähetykset nyt taitaa olla muutenkin elinkaarensa loppumetreillä. Siirtyy nettiin aikanaan.

Yhtiöiden on hoidettava tekniikka kuntoon vaikka valokuitu joka mökkiin tai lisälinkkiä Nää veloituksetta. Tässä maassa kohta kaikki palvelut etänä tai netissä

View more comments