Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Tuulivoiman tuotanto kääntyi perjantai-iltapäivällä negatiiviseksi heikon tuulen ja lapojen jäätymisen vuoksi. Kahden aikaan Suomen tuulivoimalat kuluttivat sähköä 13 MW enemmän kuin ne tuottivat, kirjoittaa Maaseudun tulevaisuus.

Pörssisähkön hinta Suomen hinta-alueella on pysytellyt 20 sentissä kilowattitunnilta (n. 200 eur/MWh). Korkea hinta johtuu kiristyvästä pakkasesta, joka lisää energian tarvetta. Samaan aikaan tuulivoiman tuotanto on hyvin vähäistä. Aurinkovoimalat tuottivat iltapäivällä tuulivoimaloita enemmän sähköä, 100 MW:n teholla, vaikka eletään keskitalvea.

Suomen oma noin 10 500 MW:n tuotanto ei riittänyt kattamaan noin 13 000 MW:n kulutusta. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Maaseudun tulevaisuuden artikkeliin: www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7237c30f-02aa-4017-88f2-479d4b62aa27

Sähköntuotannon reaaliaikaista tilannetta on helppo tarkastella Fingridin Sähköjärjestelmän tila -palvelusta, joka löytyy tästä linkistä: www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoiman tuotanto kääntyi perjantai-iltapäivällä negatiiviseksi heikon tuulen ja lapojen jäätymisen vuoksi. Kahden aikaan Suomen tuulivoimalat kuluttivat sähköä 13 MW enemmän kuin ne tuottivat, kirjoittaa Maaseudun tulevaisuus.

Pörssisähkön hinta Suomen hinta-alueella on pysytellyt 20 sentissä kilowattitunnilta (n. 200 eur/MWh). Korkea hinta johtuu kiristyvästä pakkasesta, joka lisää energian tarvetta. Samaan aikaan tuulivoiman tuotanto on hyvin vähäistä. Aurinkovoimalat tuottivat iltapäivällä tuulivoimaloita enemmän sähköä, 100 MW:n teholla, vaikka eletään keskitalvea.

Suomen oma noin 10 500 MW:n tuotanto ei riittänyt kattamaan noin 13 000 MW:n kulutusta. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Maaseudun tulevaisuuden artikkeliin: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7237c30f-02aa-4017-88f2-479d4b62aa27

Sähköntuotannon reaaliaikaista tilannetta on helppo tarkastella Fingridin Sähköjärjestelmän tila -palvelusta, joka löytyy tästä linkistä: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

26 CommentsKommentoi Facebookissa

Vai on tuottavia. Laitoksia lukekaa hyvät ihmiset. Esinm. Saksata mitä jäteille. Käy ja kyka maksaa kun jäteet korjaa maan omistaja. Ja maapohja tuhottu siellä ei kasva mikää 100v

Mutkun talvella tuulee aina 🤣🤣🤣

Missä on Tero huutamassa halvasta sähköstä ja Tuurivoiman ylivoimaisuudesta, sekä pörssisähkön toimivuudesta?

View more comments

Naapurikunnan puolella sijaitseva Leppämäen tuulivoimahanke huolettaa Pihtiputaan kuntaa, kirjoittaa Keskisuomalainen.

Pyhäjärven puolelle kunnanrajaan rajautuvalle 1050 hehtaarin alueelle suunnitellaan kuutta 300-metristä tuulivoimalaa. Kunnanhallituksen lausunnossa kiinnitetään huomiota Leppäkankaan pohjavesialueeseen, jonka laajuus ei ole tiedossa. Kunta katsoo, että se on vaarassa saastua rakentamisajan valumavesien ja räjäytystyöstä peräisin olevan hienojakoisen pölyn tai toiminnan aikana sattuvan öljy- tai muun valumavahingon seurauksena.

Poikkeusoloissa kirkonkylän asukkaat saisivat käyttövetensä sieltä. Lausunnon mukaan tuulivoimaloita ei tule sijoittaa niin lähelle pohjaveden muodostumisaluetta, että pohjaveden purkautumiselle ja talousvesikaivojen kuivumiselle, pohjaveden saastumiselle tai likaantumiselle on riskiä. Hanke ei saa aiheuttaa pohjaveden korkeuden alenemaa edes väliaikaisesti.

Voimaloiden vaikutusta virtavesiin Pihtiputaan kunta pitää myös kielteisenä. Rakentaminen ei saa muuttaa linnustollisesti arvokkaan Mörninsuon hydrologiaa tai suolle valuvan veden laatua. Tuulivoiman ulkomelun ohjearvot eivät saa ylittyä Pihtiputaan puolen asutuksessa, ja kaikille yli 40 dB:n melualueen kiinteistöille on tarjottava mahdollisuutta maanvuokra/haittakorvaussopimukseen Pihtiputaan puolella. Kielteisiin yhteisvaikutuksiin haettava lievennyskeinoja rajan molemmin puolin. Maisemavaikutuksia kunta pitää erittäin merkittävinä. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: www.ksml.fi/paikalliset/9156018

TV-KY ry:n kommentti: Tuulivoimahankkeiden sijoittaminen aivan naapurikunnan rajalle on hyvin yleistä. Naapurikuntien asukkailla on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa toisen kunnan puolella tapahtuvaan rakentamiseen ja sieltä tuleviin haittoihin. Kunnalla olisi siihen paremmat mahdollisuudet omassa lausunnossaan. Valitettavan usein kunnat näyttävät kuitenkin pidättäytyvän kriittisistä kannanotoista naapurikuntien hankkeita kohtaan, ehkä ”vastavuoroisuuden periaatteella”. Pihtiputaan kunnalle pisteitä tästä lausunnosta.

Kuvan lähde: Leppämäen hankkeen YVA-selostus.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Naapurikunnan puolella sijaitseva Leppämäen tuulivoimahanke huolettaa Pihtiputaan kuntaa, kirjoittaa Keskisuomalainen.

Pyhäjärven puolelle kunnanrajaan rajautuvalle 1050 hehtaarin alueelle suunnitellaan kuutta 300-metristä tuulivoimalaa. Kunnanhallituksen lausunnossa kiinnitetään huomiota Leppäkankaan pohjavesialueeseen, jonka laajuus ei ole tiedossa. Kunta katsoo, että se on vaarassa saastua rakentamisajan valumavesien ja räjäytystyöstä peräisin olevan hienojakoisen pölyn tai toiminnan aikana sattuvan öljy- tai muun valumavahingon seurauksena. 

Poikkeusoloissa kirkonkylän asukkaat saisivat käyttövetensä sieltä. Lausunnon mukaan tuulivoimaloita ei tule sijoittaa niin lähelle pohjaveden muodostumisaluetta, että pohjaveden purkautumiselle ja talousvesikaivojen kuivumiselle, pohjaveden saastumiselle tai likaantumiselle on riskiä. Hanke ei saa aiheuttaa pohjaveden korkeuden alenemaa edes väliaikaisesti. 

Voimaloiden vaikutusta virtavesiin Pihtiputaan kunta pitää myös kielteisenä. Rakentaminen ei saa muuttaa linnustollisesti arvokkaan Mörninsuon hydrologiaa tai suolle valuvan veden laatua. Tuulivoiman ulkomelun ohjearvot eivät saa ylittyä Pihtiputaan puolen asutuksessa, ja kaikille yli 40 dB:n melualueen kiinteistöille on tarjottava mahdollisuutta maanvuokra/haittakorvaussopimukseen Pihtiputaan puolella. Kielteisiin yhteisvaikutuksiin haettava lievennyskeinoja rajan molemmin puolin. Maisemavaikutuksia kunta pitää erittäin merkittävinä. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: https://www.ksml.fi/paikalliset/9156018

TV-KY ry:n kommentti: Tuulivoimahankkeiden sijoittaminen aivan naapurikunnan rajalle on hyvin yleistä. Naapurikuntien asukkailla on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa toisen kunnan puolella tapahtuvaan rakentamiseen ja sieltä tuleviin haittoihin. Kunnalla olisi siihen paremmat mahdollisuudet omassa lausunnossaan. Valitettavan usein kunnat näyttävät kuitenkin pidättäytyvän kriittisistä kannanotoista naapurikuntien hankkeita kohtaan, ehkä ”vastavuoroisuuden periaatteella”. Pihtiputaan kunnalle pisteitä tästä lausunnosta.

Kuvan lähde: Leppämäen hankkeen YVA-selostus.

7 CommentsKommentoi Facebookissa

Suomen tuuliturbiinikentät ovat tuottaneet tässä kuussa tehoa välillä 0-6.000 MW. Juuri nyt tuuliturbiinit tuottavat 40 MW. Ydinvoimalat tuottavat 4.200 MW.

Jos se tulee minun maille niin tervetuloa.muuten ei missään tapauksessa,sehän saastuttaa koko läänin ja naapuriakin.

Vakaata perusvoimaa tarvitaan.

View more comments

Datakeskukset työllistävät lähivuosina kymmeniä tuhansia henkilöitä, kirjoittaa Savon Sanomat.

Tiedossa olevat noin 30 datakeskusinvestointia työllistävät vuoteen 2030 mennessä yli 50 000 ihmistä, kerrotaan Suomen datakeskusyhdistyksestä (FDCA). Suurin osa on rakentajia, mutta valmiitkin datakeskukset työllistävät suoraan tai välillisesti 10 000 henkilöä. Suurin osa suomalaisia. Työt ovat valvontaa, testausta, vartiointia.

FDCA:n mukaan tiedossa olevat datakeskusinvestoinnit tuottavat verotuloja rakentamisen aikana 1,7 miljardia euroa kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisäveroja. Vuodesta 2030 eteenpäin keskukset maksvavat veroja 400 miljoonaa euroa vuosittain. FDCA:sta tosin myönnetään, että kansainvälisten yhtiöiden verosuunnittelu todennäköisesti pienentää pottia merkittävästi. 320 miljoonaa tulee kuitenkin joka vuosi.

Datakeskusten omistajat ovat pääosin Suomen ulkopuolelta. Konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan Suomi on datakeskuksille hyvä sijaintipaikka. Edullista, uusiutuvaa energiaa on saatavilla, siirtoverkko on vahva ja tietoliikenneyhteydet toimivat hyvin eri puolilla maata. Ilmasto on viileä ja kaukolämmössä voi hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä. Tilaa rakentamiselle on ja yhteiskunta on rauhallinen.

Negatiivisella puolella on poliittinen arvaamattomuus, josta esimerkkinä sähköverotuen poisto, jota tosin kompensoidaan veronpalautustuella.

Kokonaishyöty yhteiskunnalle on Rambollin laskelmien mukaan tuotantovaiheessa 5,7 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa datakeskushankkeista keskittyy Pori-Lappeenranta-linjan eteläpuolelle. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Savon Sanomien artikkeliin: www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/9152473

TV-KY ry:n kommentti: Datakeskusinvestoinnit keskittyvät Etelä-Suomeen, niiden tarvitsema tuulivoima Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Sähkönsiirron tarve kasvaa entisestään, samoin tuulettomien aikojen säätövoiman tarve. Jutussa ei kerrota, onko tämän tyyppiset kustannukset huomioitu esitetyissä kokonaishyötylaskelmissa.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Datakeskukset työllistävät lähivuosina kymmeniä tuhansia henkilöitä, kirjoittaa Savon Sanomat.

Tiedossa olevat noin 30 datakeskusinvestointia työllistävät vuoteen 2030 mennessä yli 50 000 ihmistä, kerrotaan Suomen datakeskusyhdistyksestä (FDCA). Suurin osa on rakentajia, mutta valmiitkin datakeskukset työllistävät suoraan tai välillisesti 10 000 henkilöä. Suurin osa suomalaisia. Työt ovat valvontaa, testausta, vartiointia. 

FDCA:n mukaan tiedossa olevat datakeskusinvestoinnit tuottavat verotuloja rakentamisen aikana 1,7 miljardia euroa kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisäveroja. Vuodesta 2030 eteenpäin keskukset maksvavat veroja 400 miljoonaa euroa vuosittain. FDCA:sta tosin myönnetään, että kansainvälisten yhtiöiden verosuunnittelu todennäköisesti pienentää pottia merkittävästi. 320 miljoonaa tulee kuitenkin joka vuosi.

Datakeskusten omistajat ovat pääosin Suomen ulkopuolelta. Konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan Suomi on datakeskuksille hyvä sijaintipaikka. Edullista, uusiutuvaa energiaa on saatavilla, siirtoverkko on vahva ja tietoliikenneyhteydet toimivat hyvin eri puolilla maata. Ilmasto on viileä ja kaukolämmössä voi hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä. Tilaa rakentamiselle on ja yhteiskunta on rauhallinen.

Negatiivisella puolella on poliittinen arvaamattomuus, josta esimerkkinä sähköverotuen poisto, jota tosin kompensoidaan veronpalautustuella.

Kokonaishyöty yhteiskunnalle on Rambollin laskelmien mukaan tuotantovaiheessa 5,7 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa datakeskushankkeista keskittyy Pori-Lappeenranta-linjan eteläpuolelle. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Savon Sanomien artikkeliin: https://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/9152473

TV-KY ry:n kommentti: Datakeskusinvestoinnit keskittyvät Etelä-Suomeen, niiden tarvitsema tuulivoima Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Sähkönsiirron tarve kasvaa entisestään, samoin tuulettomien aikojen säätövoiman tarve. Jutussa ei kerrota, onko tämän tyyppiset kustannukset huomioitu esitetyissä kokonaishyötylaskelmissa.

55 CommentsKommentoi Facebookissa

Työllistää joo mut ketä. Ei ainakaa Suomalaisia. Ulkomaisten suuryhtöiden omistukses eikä ne käytä kallista Suomalaista työvoimaa. Ilmainen sähkö kyllä kelpaa tulevaisuudessa. Voitot ja verot menee kans ulkomaille

Rakentamisen tekee virolaiset ja muut ali palkatut joita rakennusuroiksijat palkkaavat vuokra firmojen kautta..😂

Mainio juttu työtä verorahoja ja teknologiaa tuo lisä investointeja.

View more comments