Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Ilmatar luopuu Saarijärven Pylkönmäelle suunnittelemastaan tuulivoimahankkeesta, syynä metsäpeura. Pylkönmäelle on vireillä myös kaksi muuta tuulivoimahanketta.
Keskisuomalainen: Ilmatar on ilmoittanut luopuvansa Saarijärven Pylkönmäelle suunniteltavasta Miilukankaan kahdeksan tuulivoimalan hankkeesta, ja on pyytänyt kaupunkia keskeyttämään alueen kaavoituksen.
Yhtiö kertoo vetäytymisen syyksi mm. hankkeen YVA-ohjelmasta saadun palautteen, jossa esille nousivat erityisesti läheinen Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharjun Natura-alue ja metsäpeurakunta. Luonnonvarakeskus esitti lausunnossaan viiden kilometrin suojaetäisyyden jättämistä tuulivoimaloiden ja Natura-alueen väliin. Lähin tuulivoimala olisi ollut 1,5 km päässä Natura-alueen rajasta ja viiden kilometrin etäisyydelle oli suunniteltu seitsemää voimalaa, joten mahdollista olisi ollut rakentaa vain yksi voimala.
Pylkönmäellä on meneillään myös Myrskyn Energyn Hillonevan alueen kaavoitus, jonka alue on maakuntakaavassa. YVA-selvityksessä on selvitetty 17 ja 24 voimalan rakentamisen vaikutuksia. Lisäksi Saarijärvi on tehnyt päätöksen West Windin Palkkikankaan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen kaavoituksen käynnistämisestä.
Paikalliset ovat vastustaneet voimakkaasti kaikkia kolmea tuulivoimahanketta. (Kooste TV-KY ry)
Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: www.ksml.fi/paikalliset/9069473 ... Lue lisääNäytä vähemmän
10 CommentsKommentoi Facebookissa
Metsäpeuroja suojellaan, ihmisistä ei ole niin väliä!
Gallupyhtiö Suora & Mutka kertoo äskeisessä lehdistölevitteessään, että kaksi suomalaista kolmesta haluaa lisätä valonnopeutta. Asiantuntijoiden mukaan 12 %:n lisäys lisäisi bruttokansantuotetta 24 %. Valonnopeuden lisäämisen vastustaja näkee, että lisääminen kannustaisi kansaa valon kerskakulutukseen. Ylikulutus lisäisi valonkulutuksen hiilijalanjälkeä ja kiihdyttäisi siten ilmaston kuumenemista. Toinen valonnopeuden lisäämisen kannattajista pitää vastustajan perustelua denialistisena hölynpölynä. Ensimmäinen lisäämisen kannattaja ehdottaa kompromissina, että hölynpölystä valmistettaisiin uusiutuvia kevytpolttoaineita. Nyt odotellaan YLE:n Ilmasto- & Energiatoimituksen päätöstä asiassa. Päätös julkaistaan Uudessa Yöstudiossa heti, kun sinne saadaan halpahintaista tuulipörssisähkövaloa 🙄 🙋🤦.
Hyvä uutinen. Kun vielä ihmisiäkin suojeltais noilta turhilta torrakoilta. 🙏
View more comments
Energiateollisuus ry:n kyselyn mukaan suomalaisten mielestä energiapolitiikan tärkein tavoite on energiaomavaraisuuden kasvattaminen, kirjoittaa YLE. Energiamuodoista suosituin on aurinkovoima, kun kysyttiin, mitä halutaan lisää. Tuulivoima on toiseksi suosituin, ydinvoima on kolmantena.
Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20199127?origin=rss
Energiateollisuuden vuosittain tekemässä energia-asennetutkimuksessa haastateltiin viime lokakuussa hieman yli tuhatta ihmistä. Energiaomavaraisuutta pidettiin edelleen tärkeimpänä energia- ja ilmastopoliittisena tavoitteena, ja kohtuullinen energian hinta oli kakkosena.
Tässä kyselyssä ydinvoima nousi ensimmäisen kerran vesivoiman edelle. Kuitenkin reilusti yli 80 % vastaajista haluaa joko lisätä ydin- ja vesivoiman määrää tai pitää sitä sopivana. Bioenergialla tuotetun sähkön kannatus on laskenut. Vähiten suosiota nauttivat fossiiliset polttoaineet. Sähkön tuonnin epäsuosio yllättää kyselyn tekijät joka vuosi.
Linkki Energiateollisuus ry:n tiedotteeseen: energia.fi/tiedotteet/energia-asenteet-2025/
Linkki kyselyn raporttiin: energia.fi/wp-content/uploads/2025/12/energia-asenteet-2025.pdf
TV-KY ry:n kommentti: Kyselyn tulokset osoittavat, että tuulivoiman yleinen hyväksyttävyys on edelleen korkealla, noin 60 %. Tuulivoimahankkeiden ympäristöselvitysten yhteydessä toteutettavat asukaskyselyt osoittavat kuitenkin toistuvasti toisenlaisia tuloksia. Paikallinen hyväksyttävyys on heikompaa.
Tämän vuoden kysely vahvistaa sen, mitä on tähänkin asti tiedetty. Tuulivoimaa on helppo kannattaa, kunhan sitä ei rakenneta omaan lähiympäristöön, mutta sitä ei haluta omaan elinpiiriin. Tulokset muuttuisivat toisiksi, jos tuulivoimaa aivan oikeasti alettaisiin suunnitella suurten asutuskeskusten läheisyyteen.
LUKE:n parin vuoden takainen tutkimuskin päätyi samanlaisiin tuloksiin: www.luke.fi/fi/uutiset/kysely-mita-kauempana-tuulivoimalat-sijaitsevat-sita-paremmin-ne-hyvaksyta... ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Ylen ja muun median intensiivinen propaganda toimii. Riittävä määrä omaan ajatteluun kykenemättömiä löytyy aina, varsinkin pääkaupunkiseudulta.
Aurinkoa ja tuulta sekä omavaraisuus, jep jep 🤔
Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka ehdottaa ratkaisuksi sähköntuotannon vaihteluihin ja hintapiikkeihin ajattelutavan muutosta.
”Selvityksen mukaan isossa osassa suomalaista teollisuutta löytyisi mahdollisuuksia skaalata tuotantoa alas kylminä, tuulettomina pakkaspäivinä. 10–20 prosentin vähennys sähkön käytössä, kun markkinahinta on yli 150 euroa megawattitunnilta, sekä 20 prosentin myynti omasta tuotannosta voivat tuoda 100 miljoonan euron hyödyn vuodessa”, sanoo Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka.
Linkki Talouselämän artikkeliin: www.talouselama.fi/uutiset/a/b98da5d7-c8fb-4e2e-9780-ae7a45c719ae
TV-KY ry:n kommentti: Sähköntuotannossa mikään ei ole niin kuin ennen. Ennen sähköä tuotettiin sähkön tarpeeseen, ja tuotantolaitokset sijoitettiin sinne, missä sähköä kulutettiin. Lähisähköä pidettiin hyvänä ja ympäristöystävällisenä asiana. Tuotanto sopeutui kulutukseen, oli tehokasta eikä ylituotantoa ollut.
Sitten kaikki kääntyi päälaelleen. Paikallista sähköntuotantoa ryhdyttiin ajamaan alas, ja sähköntuotanto hajautettiin kauas kulutuksesta sinne tänne ripoteltaviin tuotantoyksiköihin. Sähkönsiirron tarve kasvoi valtavaksi ja kulutus- ja tuotantokeskittymien ympärille syntyi pullonkauloja. Lisäksi laajamittaisesta energiarakentamisesta saatiin kasvavia ympäristöongelmia.
Säädettävä sähköntuotanto vaihdettiin sääriippuvaiseen, ja vakaan tuotannon tilalle saatiin ylitarjonnan ja alitarjonnan vuoristorata. Lisäksi saatiin sähköverkon tasapaino-ongelma.
Sähköntuotantoa ei enää nähdä sähköntarpeen tyydyttäjänä, vaan kuluttajien ja yhteiskunnan on sopeutettava toimintansa vaihtelevaan sähkönsaantiin. Lanseerattiin kulutusjouston käsite. Läheskään kaikki sähkönkäyttö ei kuitenkaan ole joustavaa, joten tarvitaan säätövoimalaitoksia, jotka lepäävät suuren osan ajasta käyttämättömänä.
Moninkertaisesta tuotantokapasiteetista ja laajenevasta sähkölinjaverkostosta laskun maksavat tietenkin loppupelissä sähkönkäyttäjät ja veronmaksajat.
Nyt sähköntuotantoa alkaa olla jo riittävästi, eikä lisätuotannolle oikein enää löydy ostajia, mutta sekään ei riitä. Siksi maahamme houkutellaan uutta sähkönkulutusta, esimerkiksi datakeskuksia, jotta mahdollistetaan uuden sähköntuotannon rakentaminen.
Kuka tästä loppujen lopuksi hyötyy? ... Lue lisääNäytä vähemmän
16 CommentsKommentoi Facebookissa
Saatiin aikaan ongelma, jota aikaisemmin ei ollut, olisiko vihreillä jotain tekemistä asian kanssa...
Ja tähän on hyvä huomata, että tästä lähituotannosta iso osa oli fossiilista, Helsingissä 100%. Maailma on CO2 päästöiltä pelastettava ja siksi "kaikki" muuttuu ja mukana on muututtava. Kysyn jälleen kerran, että mikä se teidän ratkaisu on kustannustehokkaaksi CO2 vapaaksi lähienergiaksi joka pystytään totettamaan? Vai onko tämä vaan uusi "miul ei kelpaa mikkään" purkaus ilman ensimmäistäkään toimivaa ja realistista ehdostusta, näiden teidän mielestä ongelmien ratkaisuksi? ps. UPM hiertämöillään on tehnyt tätä ajoa sähkönhintojen mukaan jo vuosikausia ja ilman, että siitä on edes paperintuotanto kärsinyt.
Taas oikein äly ja väläys Sirkalta.
View more comments