Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Vesa Valtanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että maanomistajat saavat kansainvälisistä tuulivoimahankkeista vain murusia. Korvaus tuulivoimahankkeiden vaatimien sähkölinjojen alle jäävästä maasta on mitätön. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Suomessa on luja usko vetypohjaiseen talouteen, kirjoittaa Aamulehti pääkirjoituksessaan. Tavoitteena on että Suomi tuottaisi vähintään 10 prosenttia EU:ssa tuotetusta puhtaasta vedystä vuonna 2030. Silloin tuulivoimakapasiteetti on Fingridin arvion mukaan yli 18 000 MW. Suomessa on Aamulehden mukaan tuulta ja tilaa, mutta apuja tarvitaan ulkomailta. Vetymarkkinoille tulisi Aamulehden mukaan luoda toiminnalliset edellytykset ja poistaa esteet, ja tätä varten tarvitaan laki, jonka tulisi tulla voimaan vuoden 2026 alusta. (Kooste TV-KY ry). www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000009612623.html TV-KY ry:n kommentti: Aamulehti peräänkuuluttaa vetylakia, mutta aivan ensimmäiseksi tulee lainsäädännöllä varmistaa, ettei vetytalouden edellyttämästä laajamittaisesta tuulivoimarakentamisesta aiheudu ihmisille ja ympäristölle kohtuuttomia haittoja, ja vähintään kohtuullinen osuus toiminnan hyödystä jää omaan maahamme. Hallitsematon rakentaminen johtaa hallitsemattomiin haittoihin. Maahamme tulee säätää tuulivoimalaki ja merituulivoimalaki, joiden valmisteluun uuden hallituksen tulee ryhtyä ilman viivytyksiä. Tarvitaan myös laajaa kansalaiskeskustelua siitä, miten suuri osuus ympäristöstämme yli päätään ollaan valmiita uhraamaan kansainväliselle energiateollisuudelle. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Kansainväliselle energiateollisuudelle ei aariakaan suomen luonnosta. On tämä ihan sairas aikakausi, navetan alta et saa kaataa risuakaan mutta aurinkopanelikenttiä ollaan värkkäämässä pystymettiin, kymmenien hehtaarien kokoisiin ruutuihin. Mihin metsäkatokeskustelu tässä vaiheessa katoaa. Näistä myllykentistä nyt puhumattakaan. Sähkön hinnat pilvissä vaikka tuotantoa yli oman tarpeen. Järjettömyyden aikakausi päättyy aina isompaan katastrofiin.
Miten tähän voisi vaikuttaa? On niin karmea juttu.
Suomesta tulossa uusi sahara, heillä hiekkaa, meillä metsän sijaan jäljellä vain kivikoita ja betonissa istuvia rautaisia myllyjä, mutta onpa sitten mukavia vetysäiliöitä siellä täällä...ja rahat lähetetään muualle kun pitää ostaa "päästöoikeuksia, kun ei ole metsää...
Saksalaiset yritykset omistavat suurimman osuuden norjalaisesta maatuulivoimasta. Seitsemän yhtiötä omistaa puolet Norjaan asennetusta tuulivoimakapasiteetistä. Vain kaksi niistä on norjalaisia: Starkaft ja Trondenergi/Aneo. 23,6 prosenttia asennetusta kapasiteetistä on Saksan käsissä. Norjalainen ammattilehti Europower on tutkinut tuulivoimahankkeiden omistussuhteita Norjan vesi- ja energiaosaston NVE:n tuulienergiatietokannasta. Kaksi kolmasosaa Norjan 65 tuulivoimahankkeesta on ulkomaisten yhtiöiden omistuksessa, ja vain kolmannes omistajista on norjalaisia jakautuen melko tasan valtion ja kuntien edustajiin sekä yksityishenkilöihin. Starkraft SF on Euroopan suurin vesivoiman tuottaja, ja omistaa 13 prosenttia Norjan asennetusta tuulivoimakapasiteetista sekä 12 prosenttia tuotetusta tuulivoimasta. Norjan valtionyhtiö on siis Norjan suurin tuulivoimatoimija. Toiseksi suurin tuulivoimatoimija on Saksan valtion omistama Stadtwerke München GmbH. Alueelliset energiayhtiöt omistavat enemmistön kymmenestä norjalaisesta tuulivoimahankkeesta. Suurin osa ulkomaisista tuulivoimayhtiöiden omistajista on saksalaisia, 47,2 prosenttia Norjan tuulivoiman kokonaistuotannosta on saksalaisten yhtiöiden tuottamaa. Öyfjellet Wind Hodco SARL, luxenburgilainen sijoitusrahasta, joka omistaa Norjan suurimman tuulivoimantuotantoalueen, Oyfjelletin Vefsnin kunnassa Nordlandissa. Norjan tuulivoimateollisuudessa toimii useita luxenburgilaisia rahastoja, jotka omistavat 19 prosenttia Norjan tuulivoimasta. businessportal-norwegen.com/2023/05/20/deutsche-unternehmen-im-besitz-des-groessten-anteils-an-no... ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
GmbH- ilmiö on nyt sitä luokkaa, että vain hetken enää nautimme nollasenttisähköstä. Viimeistään syksyllä yhä useampi löytää laskuistaan paitsi enemmän nollia myös mystisen kirjainyhdistelmän GmbH. Uniper oli airut.