Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Varttisähkö ja tehomaksu tekevät sähkönkuluttajan elämän monimutkaiseksi, kirjoittaa Tekniikka&Talous. Tehomaksu ja varttisähkö tasaavat toistensa aiheuttamia vaikutuksia sähkömarkkinaan.
Pörssisähkössä kuluttaja siirtää mahdollisimman paljon kulutusta halvan sähkön tunneille ja nykyisin varteille, mikä voi aiheuttaa pullonkauloja paikallisissa sähköverkoissa. Tehomaksun tavoitteena on estää kulutushuippuja, ja näin säästää sähköverkon kapasiteettia, sanoo LUT-yliopiston professori Samuli Honkapuro.
Asiaa hoitamaan tarvitaan Honkapuron mukaan automatiikkaa, mutta pitkälle pääsee jo sillä, ettei laita sähkökiuasta, lämminvesivaraajaa ja sähköauton latausta yhtä aikaa päälle.
Honkapuron mukaan tehomaksusta on liikkunut paljon väärää tietoa. Se ei ole verkkoyhtiöiden keräämä uusi maksu, vaan se jakaa sähkön siirtomaksua uudella tavalla. Jakeluverkkoyhtiöt ovat säänneltyjä, ja niillä on liikevaihtokatto. Liikevaihto ei saa tehomaksunkaan vuoksi nousta (säädettyä enempää), mutta se voi jakautua asiakaskohtaisesti hieman eri tavalla.
Tähän asti siirtohinnoittelu on perustunut kulutuksen määrään, tehomaksun myötä myös suurin verkosta otettu teho on osa hinnoitteluperustetta, Honkapuro sanoo. Asiakkaan suurin varttiteho kuukaudessa määrittää kyseisen kuukauden verkkopalvelumaksun tehohinnan osuuden.
Etenkin omakotiasujat ovat olleet tehomaksusta huolissaan. Tehomaksun alaraja on niin alhainen, että se sähkölämmitteisen pientalon kohdalla johtaa käytännössä pelkkään lisämaksuun siirtomaksussa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Tekniikka&Talouden artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/3dd78c8c-5a4e-4c62-a70d-3f7b07c734e2 ... Lue lisääNäytä vähemmän
13 CommentsKommentoi Facebookissa
Hulluus on valliollaan
Verkkoyhtiöillä palkattu juristiporukka etsii porsaanreikiä, millä kierretään sääntely ja liikevaihtokatto. Ja rahaa tulee.
Ei mielivaltainen hinnoittelu voi olla mikään syy puuttua itse aiheelliseen sähkönkulutukseen. On muutenkin älytöntä syyttää kotitalouksia sähköverkkojen sekä sähköntuotantokapasiteetin riittämättömyydestä. Ketä tämä pörssisähköttely todella hyödyttää? Silloinhan jokaisen kuluttajan tulisi olla myös osakas osinkoihin?
View more comments
Valtion huono taloustilanne edellyttäisi myös yritystukien kohtuullistamista, ja leikkaamisen voisi aloittaa kaikista pyhimmästä lehmästä, tuulivoiman syöttötariffituesta.
Iltalehti kirjoitti ennen joulua, että juurii julkaistujen valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen velkaantumisen jatkuminen edellyttää lisäleikkauksia. ”Pyhiä lehmiä joudutaan uhraamaan”.
Linkki Iltalehden artikkeliin: www.iltalehti.fi/talous/a/2c2a7509-4ac4-4061-a076-b1bceb0064ee
Nyt olisi viimeinkin aika ottaa leikkauslistalle viimeiset ”pyhät lehmät” eli yritystuet, lähes kaikesta muustahan on jo ehditty leikata.
Aloittaa voisi vaikka tuulivoiman syöttötariffituesta, joka on jo kaikilta tahoilta moneen kertaan myönnetty ylimitoitetuksi. Vaikka tukiaikaa ei ole enää montaa vuotta jäljellä, ja kyse olisi siten lähinnä symbolisesta eleestä, niin kyllä syöttötariffituen leikkaamisesta kuitenkin vielä ainakin muutama kymmenen miljoonaa vuosittain saataisiin kertymään.
Syöttötariffituen kohtuullistamista on ehdotettu moneen kertaan, mutta kaikki ehdotukset on aina tyrmätty väittämällä, että tukien määrä perustuu valtion ja tuulivoimayhtiöiden välisiin sopimuksiin. Avoimeksi on kuitenkin aina jäänyt, mikä taho nämä sopimukset on valtion puolesta allekirjoittanut, ja mihin lakiin ne perustuvat.
Viime kesänä selvitimme tämän sopimusväitteen paikkansapitävyyttä Energiaviraston kanssa, ja kävi ilmi, että todellisuudessa mitään sopimuksia ei olekaan olemassa. Syöttötariffituen kohtuullistaminen olisi mahdollista lakimuutoksella, jolla alennettaisiin tuotantotukilaissa säädettyä tuotetulle sähkölle taattavaa takuuhintaa nykytiedon ja olosuhteiden muuttamisen edellyttämälle tasolle.
Lue lisää tästä linkistä: tvky.info/2025/08/tuulivoima-kansalaisyhdistys-ry-esittaa-tuulivoiman-syottotariffituen-perusteen...
Uusiutuvan energian tuotantotukilain sisältöä voit tarkastella tästä linkistä: www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1396 ... Lue lisääNäytä vähemmän
9 CommentsKommentoi Facebookissa
Jos valtion on tehnyt diilin ja siihen nojaten on investoitu, ei voida yleisen uskottavuuden nimissä purkaa ko diiliä. Miltä tuntuisi, jos olisit saanut vain yhden asuntolainatarjouksen ikäsi, tai muun ominaisuuden vuoksi ja pankkisi yhtäkkiä irtisanoisi asuntolainasi siksi, että toisennököiset tyypit olisivat saaneet enemmistön pankin hallintoneuvostossa.
Eiköhän nämä tuulivoiman tuki rakenteet ole Mauri Pekkarisen käsialaa
Syöttötariffista puhutaan tässä ikään kuin se olisi yhä aktiivinen ja vapaasti leikattavissa oleva yritystuki. Näin ei ole. Suomen tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä suljettiin uusilta hankkeilta jo vuonna 2017. Kyse on vanhasta, määräaikaisesta järjestelmästä, jossa mukana olevat voimalat saavat tukea enintään 12 vuotta hyväksymishetkestään. Tukimenot ovat jo nyt laskussa ja poistuvat kokonaan lähivuosina. Tuki ei perustu yksityisoikeudellisiin sopimuksiin, vaan lakiin ja Energiaviraston tekemiin hallintopäätöksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ehtoja voisi jälkikäteen muuttaa riskittä. Kyseessä on julkisoikeudellinen oikeussuhde, jossa toimijoille on lain nojalla syntynyt oikeus tiettyihin etuuksiin. Tällaista oikeutta suojaa oikeusjärjestelmässä luottamuksensuojan periaate. Lakiteknisesti ongelma ei ole siinä, etteikö eduskunta voisi säätää uutta lakia. Ongelma on siinä, että jo syntyneisiin oikeuksiin puuttuva, taloudellisesti heikentävä takautuva sääntely on poikkeuksellista ja edellyttää erittäin painavia perusteita. Pelkkä valtiontalouden heikko tilanne tai jälkikäteinen arvio tuen “ylimitoituksesta” ei yleensä täytä tätä kynnystä. Lisäksi kyse ei ole vain kansallisesta perusoikeus- ja valtiosääntöoikeudesta. Takautuva muutos altistaisi valtion myös EU-oikeudellisille riskeille, mukaan lukien omaisuudensuojaa ja sijoitusten suojaa koskevat periaatteet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdolliset korvausvaatimukset ja oikeusprosessit voivat ylittää selvästi saavutettavat säästöt. On totta, että tuulivoiman kustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Mutta syöttötariffin takuuhinta määriteltiin 2010-luvun alun kustannus-, rahoitus- ja riskitilanteessa, ja investoinnit tehtiin juuri näillä ehdoilla. Jälkikäteen muuttunut kustannusrakenne ei tee alkuperäisestä sääntelystä oikeudellisesti virheellistä. Nykytilanteessa puhutaan jo valmiiksi alas ajettavasta järjestelmästä, jonka budjettivaikutus pienenee vuosi vuodelta. Säästöpotentiaali on rajallinen, mutta oikeudellinen ja institutionaalinen riski merkittävä. Tästä syystä kyse ei ole “pyhän lehmän” suojelusta, vaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta. Jos yritystukia halutaan aidosti tarkastella kriittisesti, katse kannattaa kohdistaa uusiin ja edelleen avoimiin tukijärjestelmiin – ei vanhoihin, suljettuihin ja jo päättymässä oleviin järjestelmiin, joiden ehtojen jälkikäteinen muuttaminen murentaisi ennakoitavuutta koko investointiympäristössä.
View more comments
Päästömittauslaboratorio: ”Jos päästöjä ei mitattaisi, niitä tulisi hallitsemattoman paljon.” Tuulivoima on teollisten toimintojen kohdalla poikkeus, tuulivoiman melupäästöjä ei toiminnan aikana valvota millään tavalla. Valvonnan mahdollistamiseksi tuulivoima tulisi säätää yleisen ympäristölupasääntelyn piiriin.
Päätösmittauspalveluita tarjoava laboratorio mainostaa palveluitaan seuraavalla tavalla:
”Teollisuudesta saa tulla päästöjä, mutta ne on todennettava säännöllisillä päästömittauksilla. Viranomainen määrittelee asetuksilla ja tarvittaessa ympäristöluvalla sallittavien päästöjen tason ja sen, kuinka usein päästöjä on mitattava ja raportoitava viranomaisille. Jos päästöjä ei mitattaisi, niitä tulisi hallitsemattoman paljon. Päästömittaukset ovat hyvä, säännöllinen tapa huolehtia, että laitteet pidetään kunnossa.”
Linkki Kymilabs-laboratorion mainokseen: www.businessopas.fi/teollisuus/tunnetko-toimintasi-vaikutukset-ymparistoon/
TV-KY ry:n kommentti: Ympäristölupajärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että toiminta täyttää sille lainsäädännön asettamat vaatimukset. Lähes kaikki teollinen ja tuotannollinen toiminta onkin Suomessa ympäristölupasääntelyn piirissä, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnan aiheuttamia päästöjä tarkkaillaan säännöllisesti, ja poikkeamiin voidaan puuttua.
Tuulivoima on teollisten toimintojen kohdalla poikkeus. Tuulivoimalle on kyllä säädetty asetuksella sallittavat melupäästötasot, mutta melurajojen noudattamista ei voimaloiden toiminnan aikana mitenkään valvota, tuulivoimahan on yleisen ympäristölupasääntelyn ulkopuolella.
Seurauksena on se, että viranomaiset eivät tiedä, minkälaisia melutasoja tuulivoimaloiden ympäristössä toiminnan aikana todellisuudessa aiheutuu. On hyvin todennäköistä, että toteutuvat melutasot ovat ainakin ajoittain säädettyjä tasoja korkeampia, koska tuulivoimaloiden lähiasukkaat hyvin usein raportoivat normaalia elämää häiritsevästä melusta.
Tuulivoimaloiden toiminnanaikaisiin meluhaittoihin puuttuminen edellyttää toteutuvien melutasojen toteamista melumittauksin, mutta käytännössä nämä tapauskohtaiset melumittaukset osoitetaan poikkeuksetta toiminnanharjoittajan itsensä toteutettaviksi. Siitä syystä totuudenmukaisten melumittaustulosten saaminen on hyvin vaikeaa ja epätodennäköistä.
Olisi äärimmäisen tärkeää, että laajalle ympäristöön leviäviä vaikutuksia aiheuttavana teollisena toimintana myös tuulivoima säädettäisiin yleisen ympäristölupasääntelyn piiriin. ... Lue lisääNäytä vähemmän
6 CommentsKommentoi Facebookissa
Jos korvien välissä surisee, vika ei välttämättä ole tuulivoimassa.
Ja vaikka jokin ääni olisikin desibeleissä raja-arvon alla, äänen jatkuvuus vaikuttaa ihmismieleen silti, varsinkin jos se ei taukoa edes öisin. Datakeskusten vieressä asuvilta on tullut viestiä, että joutuvat pitämään kuulosuojaimia ja ovat muuttaneet kellariin nukkumaan, kun eivät kestä sitä jatkuvaa huminaa. Ymmärrän hyvin. Tuulivoimaa ajavat kun eivät itse koe sen haittoja, voivat hyvin sivuuttaa muiden valitukset.
Sitten on ääniaallot jotka aiheuttaa erilaisia häiriöitä kun kuuluva ääni. Ihmiset ovat esim kertoneen värisevistä ikkunoista. Kyllähän se vesihanan tiputuskin häiritsee pitemmän päälle vaikka desibeleiltään mitätön.
View more comments