Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausunnolle lakiluonnoksen, joka mahdollistaisi sähkön vähittäismyyntihintojen säännöstelyn sähkön hintakriisin aikana. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on turvata kohtuuhintaisen energian saatavuutta kotitalouksille sekä pienille yrityksille sähkön hintakriisin aikana.
Säänneltyä hintaa voitaisiin soveltaa sähkön toimitukseen loppukäyttöä varten pienille yrityksille ja loppukäyttäjille, joiden sähköntoimitussopimus on yksilöity henkilötunnuksella. Säännelty hinta voitaisiin asettaa myös eri suuruisena eri loppukäyttäjäryhmille.
Linkki TEM:n tiedotteeseen: tem.fi/-/lausunnolle-lakiluonnos-sahkon-vahittaismyyntihintojen-saantelysta-sahkon-hintakriisin-a...
TV-KY ry:n kommentti: Hintakattoja tärkeämpää olisi korjata niitä rakenteellisia syitä, jotka johtavat hintaheiluntaan ja tehopulan aikaisiin ylikorkeisiin hintoihin. Juurisyy hintojen vaihteluun löytyy noudatetusta energiapolitiikasta, joka perustuu uusiutuvan energian suosimiseen erilaisin taloudellisin etuoikeuksin. Kun ala on vapautettu taloudellisesta vastuusta sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan ulkoiskustannuksista, on selvää, se voi myydä tuottamansa sähkön halvemmalla kuin muut sähköntuottajat.
Keinotekoisesti luotu "halpa" tuulisähkö sotkee markkinoita ja vie säädettävältä sähköntuotannolta taloudellisen kannattavuuden. Säätövoimaksi kelpaavan tuotannon on saavutettava toimintansa kannattavuus niinä harvoina hetkinä, joina se pääse toimimaan. Siksi on selvää, että tuulettomien ja paisteettomien aikojen sähkö on kallista.
Ratkaisu löytyisi sähköjärjestelmän kustannusten oikeudenmukaisemmasta jaosta. Jos uusiutuvan energian tuottajat saatettaisiin taloudelliseen vastuuseen sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan ylimääräisistä kustannuksista, ja ala sisällyttäisi nämä kustannukset myymänsä sähkön hintaan, tuuli- ja aurinkosähkö olisi hieman kalliimpaa, mutta myös säädettävällä sähköntuotannolla olisi paremmat edellytykset toimia kannattavasti.
Jos sähkön hinnoittelu perustuisi todellisiin sähköjärjestelmälle aiheutettaviin kustannuksiin, ei tarvittaisi hintakattoja ja valtion tuella rahoitettavia kapasiteettimekanismeja. Hintaheilunta olisi oleellisesti vähäisempää. ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Alla olevassa linkissä on lisää luotettavaa infoa tuulivoimaloiden lapojen jäätämisestä. Lassi Okan kandidaatintyö "Tuulivoimaloiden jäätäminen", Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, toukokuu 2022, 31 sivua: lutpub.lut.fi/handle/10024/164187 Luvussa 3 on kuvaus jään vaikutuksesta tuuliturbiiniin. Luvussa 4 on asiaa erilaisista jäänestojärjestelmistä. Ote sivulta 22: "4.3 Jäänestojärjestelmät tulevaisuudessa. Jään estojärjestelmien kehittäminen on tärkeää tuulivoimaloiden kannalta, jotta tulevaisuudessa jään vaikutuksia voidaan vähentää ja järjestelmistä saadaan energiatehokkaampia. Jään estojärjestelmiä voidaan parantaa kehittämällä nykyisiä tekniikoita tai ottamalla mallia muista sovelluskohteista, jotka kohtaavat jäätymisongelmia. Varsinaisten jäänestojärjestelmien lisäksi voidaan kehittää jään ja jäätymistapahtumien havaitsemista, jolloin jään ennaltaehkäisy tai poistaminen on tehokkaampaa." Tämä ote kuvaa tuuliturbiineista kertovia selvityksiä. Kaikkea voidaan, voidaan ja voidaan kehittää. Miltä kuulostaisi neuvottelu, jossa myyjä lupaa tuon tuosta, että sitä, tätä ja tuota tuotteen ominaisuutta voidaan, voidaan ja voidaan kehittää. Asiakas varmaankin sanoisi: "Oikein hyvä, mukava kuulla, me voidaan palata asiaan sitten joskus." Yhtä kaikki, jäätäminen on yksi tuuliturbiinien monista heikkouksista. Globaali ja kotikutoinen tuulivoimabisnes vyöryttää Suomeen sähköntuotannon sekundatekniikkaa, joka ei tule toimeen ilman yhteiskunnan antamia investointi- ja tuotantotukia ja hallinnollisia etuoikeuksia. Verrataan. Jos Ville Vähä-Pönttönen velttoilee työmaalla ja pitää taukoja omin ehdoin säiden mukaan, hän saa pomolta ja työtovereilta pian hyvästelevää palautetta. Työkkäristä ja Kelalta Ville saa karenssia ja penalttia. Vähä-Pönttönen joutuu miettimään tykönänsä, mistä saisi taas euroja taskuun. Verrataan tätä Suomen tolloa tuulitouhua liikennöitsijään, jolla on 100 linja-autoa. Jonakin aamuna ne kaikki piiputtavat ruuhka-aikaan. Jonakin iltapäivänä puolet ajossa olevista sammuu kaduille ja teille. Yhtenä iltana kaikki bussit ovat kunnossa, mutta ajoja on vain kolmasosalle. Firma heiluu tietysti konkurssin partaalla. Mutta se ei haittaa näköä, jos valtio antaa toimeentulotukia ja laadukkaat liikennöitsijät paikkaavat surkean yhtiön puutteita. Valtio maksaa korvauksia myös varallaolijoille. Vihreisiin energioihin ja Milla Magian taikoihin uskovat CO2- ja energiajournalistit levittävät punaista mattoa kiinalaisille, saksalaisille, tanskalaisille ja amerikkalaisille tuuliturbiiniyhtiöille. Kaistapäinen meno ja meininki hiipuu kyllä ajan myötä. Mutta ahneet ja röyhkeät tuulikulkukauppiaat voisi jo lähettää huitsin nevadaan, vai kuinka?
Tuulivoimala ja ikiliikkuja. Mikko Minkkinen Hankasalmen Säkinmäellä oli taitava mies käsistään. Kun hän viime vuosisadan alkupuolella kuuli lontoolaisten liikemiesten lupaamasta 7 miljoonasta sille, joka keksisi ikiliikkujan, hän päätti rakentaa sellaisen. Mikon ikiliikkujassa on 36 paljetta, jotka hän teki nahasta. Hän kehitteli ideaa ilmasta, joka siirtyisi palkeesta toiseen ja pyörittäisi näin akselia, jonka molemmissa päissä olivat isokokoiset renkaat. Prototyypin hän rakensi puusta aikomuksenaan tehdä sitten varsinainen ikiliikkujan metallista. Kolmekymmentä vuotta hän rakensi ikiliikkujaansa perheen nähdessä nälkää. Keksijän omien sanojen mukaan laitteesta jäi puuttumaan ainoastaan ”kylymän ryykin lauhuttaja”. Alkuperäinen ikiliikkuja on Suomen Kansallismuseon kokoelmissa. Säkinmäen kylällä on siitä tehty kopio. Ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä nykyisillä tuuli- tai aurinkovoimaloilla. Näillä ei kateta edes sähkön kulutuksen lisääntymistä. Tarvitaan aivan toisen kokoluokan ratkaisuja. Mutta kun on alkuun päästy, niin niiden rakentamista vaan härkäpäisesti jatketaan. Niitä rakennetaan niin kuin Mikko ikiliikkujaa. Ongelmat yritetään ratkaista aina uusilla lisä- ja tukilaitteilla. Kaksi varsin keskeistä laitetta on kuitenkin vielä keksimättä. Tuulettomien aikojen ongelma ei ratkea ilman " seisovan iliman liikuttajaa” , eivätkä tämän talven ongelmat ilman ”kylymän iliman lauhuttajaa”. Taitavat jäädä keksimättä.
Suomi tarvitsee sähköntuotantoon Ydinvoimaa. Tuo tuuli- ja aurinkovoima on lisänä. Lausunto pitää korjata!!!
Espanja oli lähellä laajaa sähkökatkoa keskiviikkona 28.1.2026, kun myrsky pyyhkäisi maan yli, kirjoittaa ranskalainen sähkökonsulttiyhtiö Selectra tiedotteessaan.
Voimakas myrskytuuli pakotti maan tuulivoimalat pysähtymään. Tuulivoiman tuotanto laski muutamassa minuutissa 11 000 MW:sta 7500 MW:iin.
Kun sähköntuonti Portugalista laski samaan aikaan, maan kantaverkko-operaattori Red Electrica de Espana (REE) ryhtyi toimiin kaasukäyttöisten voimaloiden aktivoimiseksi. Niiden teho nousi 3000 MW:sta 9000 MW:iin kolmessa tunnissa, mutta se ei riittänyt kattamaan tuulivoiman ja sähköntuonnin aiheuttamaa suurta aukkoa, ja siksi kantaverkkoyhtiö joutui katkaisemaan sähköt suurilta teollisilta sähkönkäyttäjiltä sähköverkon romahtamisen estämiseksi.
Yhteensä 1725 MW teollisuussähköstä poistettiin verkosta, ja tämä toimenpide mahdollisti verkon taajuuden säilymisen 50 Hz:ssä. Tämä pelastusoperaatio tuli kalliiksi, koska teollisuuden kuormituksen katkaisemisesta jouduttiin maksamaan.
Tapahtunut osoittaa sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainon haurauden sähköjärjestelmässä, jossa uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa enemmistöksi. Se on muistutus siitä, että energiasiirtymä vaatii vahvoja turvaverkkoja. Sähköntuontiin luottaminen ei riitä tilanteessa, jossa naapurimaakin kärsii sähköntuotannon häiriöistä. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Selectran artikkeliin: selectra.info/energie/actualites/marche/black-out-espagne-frole-catastrophe-renouvelables-pointes...
U.S. News Daily kirjoittaa, että tammikuun sähkökatkon ennustetaan maksaneen Espanjalle noin 1,6 miljardia euroa. Lopullinen hinta selviää vasta myöhemmin.
Miksi lyhytkin sähkökatko sitten tulee niin kalliiksi? Lyhyet, vakavat häiriöt iskevät useisiin toimialoihin, jotka ovat riippuvaisia toiminnan jatkuvuudesta. Tehtaat menettävät tuotantoa, kauppa asiakkaita. Digitaaliset tapahtumat pysähtyvät. Toiminnan uudelleenkäynnistys maksaa. Seurannaisvaikutukset ovat moninaisia. (Kooste TV-KY ry).
Linkki U.S News dailyn artikkeliin: usnewsdaily.com/news/spain-power-outage-costs-e1-6-billion/ ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Siis puhutaan 2000 MW parissa minuutissa eikä 11.000 MW => 7.500 MW. Eli kyseessä jopa 130 km/h tuuli. Kuinkakohan usein meillä Suomessa on tälläinen tilanne? Ovat siis oppineet jotain viimekerrasta. Heillä on kuitenkin ollut aikaa varautua tilaneeseen. Tuotanto oli Espanjassa luokkaa 38 GW ja jos katoaa tuollainen 2 GW ei pitäisi olla mikään ongelma, kun Suomessa ollaan eriniäsiä kertoja harjoiteltu 1,6 GW pikaisia lähtöjä kiitos Olkiluoto 3:n. Meillä tuotanto taas alta 15,6 GW. Nämä toki rekistöröityy taajuushäiriönä, mutta kuluttajille ei tämä näy. "The result was brutal for Spain's electricity mix. While forecasts predicted wind power production exceeding 11,000 MW, it plummeted to 7,500 MW . In just a few minutes, the grid lost nearly 2 gigawatts (GW) of power, the equivalent of two nuclear reactors disappearing from radar screens at the very moment when heating demand skyrocketed due to the cold and snow."
Tuollainen muutaman tunnin häiriö / nopea muutostilanne olisi helposti hoidettavissa akuilla.
Trump oli ihan oikeassa Davosissa kun puhu näistä härpäkkeistö
Energiateollisuuden etujärjestöjen edustajat varoittavat pahenevista hintapiikeistä ja muistuttavat kaukolämmön yhteistuotannon tärkeästä merkityksestä energiajärjestelmän tasapainottajana.
Iltalehti: Sähkön hinnassa on näköpiirissä nykyistä kovempia hintapiikkejä, varoittaa kaupunkienergiayhtiöitä edustava Energiakaupungit ry. Kyse ei ole yksittäisestä häiriöstä, vaan sähköjärjestelmän rakenteellisesta tehotilanteesta. Hintapiikit syntyvät tilanteessa, jossa kylmä sää ja heikko tuulivoimatuotanto osuvat samaan aikaan korkean kulutuksen kanssa.
Toiminnanjohtaja Eero Haapalehdon mukaan hintapiikit tulevat voimistumaan, jos yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto eli ns. CHP-tuotanto vähenee ennusteiden mukaisesti. CHP-tuotannon kannattavuus on heikentynyt, ja kaukolämmön tuotantoa korvataan tuulivoimaa hyödyntävillä sähkökattiloilla, mikä poistaa järjestelmästä sähkön tuotantokapasiteettia ja lisää sähkön kulutusta. Tuulettomilla säillä sähköjärjestelmä ajautuu ”herkästi tehopulaan”.
”Päästökauppa ja energiapolitiikan linja ovat ohjanneet meitä kohti vaihtelevien hintojen markkinaa. Sähkön kulutuskysyntä ei kuitenkaan jousta siinä määrin, että se paikkaisi tehovajetta ja kohtuullistaisi isoja hintapiikkejä. Sähkön hintahuiput tulevat jo lähivuosina vastaavissa sääoloissa kaksinkertaistumaan.” (Kooste TV-KY ry).
Linkki Iltalehden artikkeliin: www.iltalehti.fi/talous/a/936d2e76-0a02-442c-9da4-b19a54c53460
Kauppalehti: Energiateollisuuden johtaja Jari Kostamo on puhunut voimakkaasti kaukolämmön yhteistuotannon tärkeydestä. Yhteistuotanto tasaa sähköjärjestelmässä tuulivoiman tuomaa tuotannon vaihtelua, ja on tärkeä sähköjärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuudelle. CHP-laitokset tuottavat sähköä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan, ja juuri siellä, missä kulutus on suurinta.
www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Suomi%20ei%20voi%20nojata%20yksinomaan%20tuule...
TV-KY ry:n kommentti: Tämän talven tapahtumien pitäisi toimia vakavana muistutuksena energiapolitiikasta päättäville. Energiajärjestelmää ei tulisi kehittää liian yksipuolisesti tuuli- ja aurinkovoimaan perustuvaksi, eikä kaikkia panostuksia tulisi suunnata uusiutuvan energian edistämiseen. Toimitus- ja huoltovarmuuden vuoksi järjestelmässä tulee olla riittävästi säädettävää, säävarmaa sähköntuotantoa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
10 CommentsKommentoi Facebookissa
Suurin syy on Eun sähköpörssi ja päästökauppa hölmöläisten hommaa!
Luotu huonosti toimiva kuluttajia rankaiseva energiahimmeli. Suunnittelijat esille! Miten saada erinomaisesti toimivasta järjestelmästä sekundaa.
Päästökauppa, mikä ei perustu mihinkään muuhun kuin kokonaisuuksia ymmärtämättömien ideologiaan. Kalliiksi tulee tavallisille ihmisille.
View more comments