Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

1 tunti sitten

Pieksämäen tekninen lautakunta piti suunniteltavien tuulivoimaloiden haittoja niistä saatavia taloudellisia hyötyjä suurempina.

YLE: Pieksämäen tekninen lautakunta hylkäsi Lamustenmäen tuulivoima-alueen osayleiskaavan yksimielisesti. Kaupunginjohtaja aikoo kuitenkin käyttää otto-oikeutta ja nostaa tuulivoimakaavan kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Teknisen lautakunnan pohjaesityksenä oli, että kaava vietäisiin hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Lautakunta päätti kuitenkin Jani Hirvosen esityksestä hylätä kaavan. Lamustenmäen hanke on herättänyt Pieksämäellä runsaasti keskustelua. Alueelle on suunniteltu viiden tuulivoimalan rakentamista.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20204839

Pieksämäen lehti kertoi, että tuulivoimakaavan hylkäämistä perusteltiin sillä, että hankealuetta ei ole merkitty maakuntakaavassa tuulivoima-alueeksi. Vaikutuksia hankealueen ulkopuolelle jääviin Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osiin ei ole arvioitu riittävällä laajuudella, erityisesti alueelle kaavoitetuille uusille rakennuspaikoille. Kaupunki hyväksy uuden rantaosayleiskaavan viime toukokuussa. Kaavalla osoitettiin 174 uutta lomarakennuspaikkaa.

Lautakunta toteaa, että tuulivoimahankkeen taloudelliset hyödyt ovat kaupungille vähäiset suhteutettuna tuulivoimaloista asukkaille aiheutuvaan haittaan. 5 km:n säteelle sijoittuu 220 asukasta.

Lautakunnan päätös on lopullinen, ellei kaupunginhallitus päätä käyttää otto-oikeuttaan. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Pieksämäen lehden artikkeliin: www.pieksamaenlehti.fi/paikalliset/9140098 ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

13 tuntia sitten

Vihreän siirtymän takia välttämätön Harjulinja voi olla kuolinisku maanomistajalle. Vihreä siirtymä merkitsee sähköntuotannon haittojen hajauttamista kauas kulutuksesta, ja kasvavia sähkönsiirron haittoja. Ympäristön kannalta lähienergia olisi parempi. Miksi poliittiset päättäjät eivät sitä ymmärrä?

Maaseudun tulevaisuus: Fingridin mukaan tarvitaan uusia voimajohtoja, jotta Pohjois-Suomeen rakennettava uusiutuva energia voidaan siirtää etelään korvaamaan Etelä-Suomen fossiilisen energiantuotannon. Harjulinja takaa sähkön riittävyyden ja tasaisen hinnan koko maassa.

Harjulinja on osa Fingridin Pyhäjärveltä Kouvolaan suunnittelemaa suurta voimajohtohanketta. Noin 200 km pitkä Harjulinja tulee kulkemaan Pohjois-Pohjanmaalta Pyhäjärven Murtoperältä Etelä-Savoon Kangasniemen Kauppilaan. Fingrid aikoo rakentaa johdon nykyisen voimajohdon rinnalle. Voimalinjan lähes 100-metrinen johtoaukea levenee 75 metrillä.

Nykyinen voimalinja vie noin 5,5 hehtaaria Taina Halmemiehen tilalta. Harjulinja tuplaa johtoalueen koon, yhteensä johtoaluetta tulee 10,5 hehtaaria. Uuden linjan alle jäisi tilan paras uudistuskypsä metsämaa. Taloudellisten tappioiden lisäksi Halmemies on huolissaan kotitilansa maisemasta. Hän on asunut tilalla 44 vuotta. Maisemaa ja sukupolvien työtä ei voi rahalla korvata.

Haitat keskittyvät samoille maanomistajille, joiden mailla on jo voimalinjoja. Uudessakin paikassa voimalinja vaatii lähes sata metriä leveän johtokäytävän. Maakaapelointi ei kuitenkaan ole vaihtoehto siksi, että se on kallista ja toimintavarmuus on ilmajohtoa heikompi.

Harjulinja-hanke on herättänyt vastustusta, ja meneillään oleva YVA-menettely tuotti viime vuoden loppuun mennessä lähes 300 lausuntoa ja mielipidettä hankkeesta. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Maaseudun tulevaisuuden artikkeliin: www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/74-20201774

TV-KY ry:n kommentti: Ympäristöseikoilla perusteltava vihreä siirtymä tarkoittaa sähköntuotannon hajauttamista kauas sähkönkäyttäjistä ja valtavaa sähkönsiirron kasvua. Samalla se tarkoittaa sähköntuotannon haittojen hajauttamista kauas sieltä, missä sähköä eniten kulutetaan, ja voimakkaasti kasvavia sähkönsiirron haittoja. Ympäristön kannalta olisi ehdottomasti parempi, että sähkö tuotettaisiin mahdollisimman pitkälle siellä, missä se kulutetaankin. Miksi poliittiset päättäjämme eivät tätä ymmärrä? ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

1 päivä sitten

Ålandbankenin Tuulivoima Erikoisrahaston vuosi 2025 oli synkkä. Sähkön hinnan raju lasku ja tuulivoiman ylitarjonta painoivat rahaston arvoa alaspäin. Sijoittajien rahat ovat yhä jumissa rahastossa, kirjoittaa Talouselämä.

Rahaston A-osuussarjan arvo laski vuoden aikana 31,83 %. Rahaston koko historian ajalta tuotto on nyt painunut pakkaselle reilut 3 %, mikä tarkoittaa, että pitkäaikaisetkin sijoittajat ovat miinuksella.

Rahaston puolivuositiedotteen mukaan tuulivoiman capture-hinta (tuulivoimasta saatava hinta) oli vuonna 2025 vain 22 euroa/MWh. Edellisenä vuonna vastaava hinta oli noin 30 euroa ja vuonna 2023 noin 40 euroa. Sähkön hinta on lähes puolittunut kahdessa vuodessa.

Rahasto on lykännyt osuuksien lunastuksia kireän likviditeetin vuoksi viime heinäkuusta alkaen.

Hinnanlaskusta aiheutuvat tuotantoalueiden arvonmuutokset leikkasivat rahasto-osuuden arvosta noin 22 %. Rahasto omistaa viisi toiminnassa olevaa tuulivoima-aluetta ja neljä hankekehitysvaiheessa olevaa projektia. Rahasto pyrkii parantamaan likviditeettiään neuvottelemalla pitkäaikaisia sähkönmyyntisopimuksia tai myymään kokonaisia tuulivoima-alueita tai niiden osuuksia. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Talouselämän artikkeliin: www.talouselama.fi/uutiset/a/e7c40af2-d9c2-4bc6-b2d9-a92971ec39b0

TV-KY ry:n kommentti: Hannu Saari tutki vuonna 2021 opinnäytetyössään tuulivoiman profiilikustannuksia. Profiilikustannuksilla tarkoitetaan sähkön keskihinnan ja tuulivoimalla tuotetun hinnan erotusta. Tuulivoiman lisärakentaminen syö kasvavien profiilikustannusten eli kannibalisaation myötä alan kannattavuuden. Ero sähkön keskihinnan ja tuulivoimalla tuotetun hinnan välillä kasvaa, jos tuulivoimaloiden tuotantoa ei rajoiteta. Tuulivoimalle on olemassa tietty maksimimäärä markkinoilla. Lue lisää tästä linkistä: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=profiilikustannukset ... Lue lisääNäytä vähemmän