Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Pitkään kiistelty valtionosuusuudistus kaatui, eikä etene tällä hallituskaudella, kertoo Lapin kansa. Hallitus ei löytänyt sopua ns. sote-eristä ja siitä, huomioidaanko tuulivoiman kiinteistöverot valtionosuuden tasausjärjestelmässä.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoi viestipalvelu X:ssä, että kuntien valtionosuusuudistus ei etene tällä hallituskaudella.
Uudistuksen piti alun perin tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Viime vuonna se päätettiin siirtää vuoteen 2027, mutta nyt asia on jäämässä seuraavan hallituksen murheeksi.
Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen sanoo, että hallitus on epäonnistunut suurimassa, ja vaalikauden ainoassa kuntia koskevassa hankkeessa. Hän varoittaa, että taloustilanne kriisiytyy useissa kunnissa, mikä johtaa kuntapalvelujen alasajoon.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki kohtelee kuntia sattumanvaraisesti, ja kunnille peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetut rahat jakautuvat kunnille epätasaisesti. Pienemmissä kuntaryhmissä on kuntia, jotka joutuvat maksamaan negatiivista valtionosuutta valtioille. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Lapin kansan artikkeliin: www.lapinkansa.fi/kuntien-rahoista-ei-saada-sopua-pitkaan-kiistelty/12411743?utm_campaign=Feedit&...
Linkki ministeri Ikosen tviittiin: x.com/IkonenAK/status/1991895933441941845?s=20
TV-KY ry:n kommentti: Yksi suurimmista erimielisyyden aiheista valtionosuusuudistuksessa oli tuulivoimaloista maksettavien kiinteistöverojen erikoisaseman poistaminen. Energia-alan ja osan kunnistakin kovan vastustuksen vuoksi siihen ei uskallettu koskea. Ehkä valtionosuusuudistus olisi saatu maaliin, jos hallitus olisi rohkaissut mielensä ja suostunut kohtuullistamaan tuulivoimaloiden kiinteistöverojen erikoisasemaa.
Valtionosuudet on tarkoitettu kuntien lakisääteisten palvelujen järjestämiseen tasavertaisesti kaikissa kunnissa. Ei ole oikeudenmukaista ja järkevää maksaa valtionosuuden tasauslisiä sellaisillekin kunnille, jotka eivät niitä oikeasti tarvitse esimerkiksi suurten tuulivoimatulojen vuoksi, kun samaan aikaan toiset kunnat ovat vaikeuksissa, koska rahat eivät yksinkertaisesti riitä lakisääteisiinkään palveluihin. Tuulivoima ei ole kaikille kunnille ratkaisu, vaikka sitä miten vahvasti hyvänsä edistettäisiin. ... Lue lisääNäytä vähemmän
3 CommentsKommentoi Facebookissa
Taustalla on syy miksi tuulivoiman kiinteistöveroja ei jaettu kuntiin joille ei rakenneta tuulivoimaa on kuntien itsensä aiheuttama. Kunnat itse huusivat ja kirjoittivat anomuksia Ministeriöihin suut vaahdotessa, että tuulivoimaloiden haitat pitää huomioida joiden takia kiinteistöveroja maksetaan nykymuotoisesti. Se tässä on erikoista, että ei edelleenkää ymmärretä (haluta) todellisia tuulivoman aiheuttamia haittoja vaikka kunnat itse nyt vihdoin kiinteistöverojen tasauksen uhalla tunnustivat, vaan Hallitus heitti kintaalla kiinteistöverojen jakamiselle, peruutti suunitelmansa pensaaseen kuin pelkäävä jänis. Kunnat kun pelottelivat, että eivät edistä tuulivoimaloiden hankkeiden etenemistä, mikäli kiinteistöverot jaetaan. Kiiteistöverojen jakamista estävät kunnat ovat lähinnä Pohjois-pohjamaan ja Keski Pohjanmaan kunnat joissa on paljon pieniä maalaiskuntia joihin voimaloita olisi tullut tuhansittain. Näissä kunnissa suuri joukko tulevista tuulivoimaloiden hyötyjinä on kuntapäättäjät itse tai heidän puolisonsa. Maalaiskunnissa monet kuntapäättäjät tai puolisonsa ovat jopa suuria maanomistajia, jotka saavat helposti miljoona tulot maanvuokra sopimuksilla tuulivoima yhtiöiden kanssa. Kiinteistöveron jakamista vaativat Itä ja Pohjois suomen kunnat joilla ei vielä ole näitä etuuksia, toki kunnat saavat kiinteistöveroja mutta todellisuudessa tulot eivät ole sitä mitä kerrotaan, huomioiden valtion osuuksien väneminen ja kiinteistöveron prosenttuaalinen vähentyminen vuosittain, näistähän ei juuri kerrota.
Tämä hallitus osoitti jälleen kyvyttömyytensä tärkeiden asioiden hoidossa. Päätöksiä niistä ei synny. Rikkaiden suosiminen ja köyhien sortaminen tapahtuu kyllä hyvin.
Odotan edelleen ensimmäisen tuulivoimaloihin liittyvän lahjontatapauksen paljastumista.
Kymmenen multialaisen kunnanvaltuutetun aloite Nikaran tuulivoimahankkeen kaavoituksen lopettamisesta ja kaavoitussopimuksen irtisanomisesta on Multian kunnanhallituksen käsittelyssä ensi maanantaina. Kunnanhallitus on 27.10. tehdyn päätöksen mukaisesti valmistellut asiaa, ja mm. hankkinut valtuustoesityksen luonteesta asiantuntijalausunnon.
Asiantuntijalausunnon mukaan kunnanvaltuusto ei ole toimivaltainen päättämään kaavoituksen keskeyttämisestä, vaan Multian kunnan hallintosäännön mukaan päätösvalta on kunnanhallituksella. Valtuuston tulee kuitenkin käsitellä asia kunnanhallituksen valmistelun pohjalta, mutta se voi antaa asiassa ainoastaan poliittista ohjausta, ei ratkaista asiaa.
Valtuustoesitys tulee asiantuntijalausunnon mukaan käsitellä kaavoituksesta erillään. Kaavoitusprosessin tulee samaan aikaan edetä rinnalla alueidenkäyttölain edellyttämällä tavalla, jolloin kaava-aineisto etenee lopulta valtuuston hyväksymiskäsittelyyn, ellei kunnanhallitus toimivaltaisena toimielimenä tee päätöstä kaavoituksen keskeyttämisestä ja/tai kaavoituksen käynnistämissopimuksen irtisanomisesta. Kaavaprosessin tulee siis edetä mahdolliseen kunnanhallituksen toimesta tehtävään keskeyttämispäätökseen saakka. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Suur-Keuruun artikkeliin: www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000011638017.html?utm_source=ampparit
Kymmenen Multian kunnanvaltuutettua esitti Nikaran tuulivoimahankkeen kaavoitusprosessin lopettamista ja hankeyhtiö Energiequellen kanssa solmitus kaavoitussopimuksen irtisanomista lokakuussa kunnalle toimittamassaan valtuustoesityksessä.
Linkki: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=8%20valtuutettua%20esitt%C3%A4%C3%A4%20Nikaran ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Datakeskusyhtiöt maksoivat viime vuonna Suomeen yhteisöveroja vain alle 2 miljoonaa euroa. Muutoksen taustalla ovat jätti-investoinnit ja veroporkkana, kirjoittaa Kauppalehti.
Esimerkiksi Googlen datakeskusta Haminassa operoiva Tuike Finland ei maksanut yhteisöveroja vuosina 2021, 2023 ja 2024 lainkaan. Alan isoin yhteisöveromaksaja oli viime vuonna Mäntsälässä datakeskusta pyörittävä Nebius DC, joka maksoi yhteisöveroja vajaat 600 000 euroa.
Kauppalehden analyytikko Erkka Felt arvioi, että Googlen vuoden 2024 nollaverot liittyvät suuriin investointeihin, jotka pienentävät verotettavaa tulosta. ”Tuike on kaksinkertaistanut koneinvestoinnit ja saanut sitä varten emoltaan korollisen lyhytaikaisen lainan, jonka korkokulut ovat pienentäneet verotettavaa tulosta. Poistoilla ja lainoilla yhtiöt pystyvät tekemään ns. verosuunnittelua.”
Rambollin EK:lle tekemässä selvityksessä datakeskustoimialan aikaansaamaksi kokonaisverotuotoksi arvioidaan tänä vuonna noin 100 milj. euroa ja viiden vuoden kuluttua yli 350 milj. euroa. Arvioon on laskettu yhteisöveron lisäksi kiinteistöverot, arvonlisäverot, sähköverot ja työntekijöiden tuloverot sekä alihankkijoiden maksamat erilaiset verot. EK:n ennusteen mukaan datakeskusten kapasiteetti viisinkertaistuu viidessä vuodessa nykyisestä 300 MW:sta noin 1500 MW:iin. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kauppalehden artikkeliin: www.kauppalehti.fi/uutiset/a/c2e7950f-e311-44e0-b88b-42d082bf1fac
TV-KY:n kommentti: Ulkomaisilla datakeskusyhtiöillä on käytössään kaikki kansainvälisen verosuunnittelun mahdollisuudet. Esimerkiksi emoyhtiölainojen koroilla ja muilla konsernin sisäisillä järjestelyillä voidaan vaikuttaa tehokkaasti Suomessa näytettävään verotettavaan tuloon.
Tätä taustaa vasten esimerkiksi datakeskuksille myönnettävä sähköverovapaus on melko tyhmää veropolitiikkaa. Sehän kohdistuu veromuotoon, johon yhtiöt eivät voi juurikaan omalla verosuunnittelullaan vaikuttaa. Jos verotukia välttämättä haluaan näille yhtiöille antaa, olisi järkevämpää kohdistaa verohelpotukset yhteisöveroon, jota yhtiöt eivät joka tapauksessa täysimääräisesti Suomeen maksa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
8 CommentsKommentoi Facebookissa
miten kiinteistövero ja lämpöenergian halpamyynti?
Mitä tekemistä näillä datakeskuksilla on teidän yhdistyksen agendan kanssa?
Nyt on vaikea ymmärtää ajatellen näiden maankäyttöä ja sähkönkulutusta sekä näiden aiheuttamaa voimalinjarakentamisen lisäystä, mitkä niinikään vielä lisää rajoittaa maankäyttöä ja aiheuttaa myös muita haittavaikutuksia kuten maisemaan, monimuotoisuuteen, kiinteistöjen arvoon...
View more comments