Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Kansanedustaja Hannu Hoskonen varoittaa datakeskusten nostavan sähkön hintaa kuluttajille. TEM:n tuoreen työmarkkinakatsauksen mukaan datakeskusten ja tuulivoiman työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi. Datakeskus/tuulivoima -strategia tuo niukasti taloushyötyjä, mutta runsaasti ympäristöhaittoja.
Ilta-Sanomat: Datakeskukset ovat valtavia sähkösyöppöjä, sanoo kansanedustaja Hannu Hoskonen Haapala-TV:n haastattelussa. Kun halpa sähkö myydään ulkomaisille toimijoille, ongelmia syntyy kuluttajille. Poliitikot eivät voi estää sähkön hinnan nousemista kuluttajalle sietämättömälle tasolle, koska datakeskusyhtiöt tekevät sopimuksia sähköntarjoajien kanssa tasaisesta ja varmasta sähkön hinnasta, Hoskonen sanoo. Tuulivoima ei ole ratkaisu sähköpulaan, koska säätövoimaa ei ole tarpeeksi.
Linkki Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa myös haastatteluvideo: www.is.fi/politiikka/art-2000011628256.html
TV-KY ry:n kommentti: Datakeskusten verotukia perustellaan sillä, että datakeskukset osallistuvat sähköverkon tasapainottamiseen vähentämällä sähkönkulutustaan silloin, kun sähköstä on Suomessa pulaa. Asiantuntijoiden mukaan datakeskukset tarvitsevat kuitenkin sähköä koko ajan, ja ne varmistavat sähkönsaantinsa kiinteähintaisilla sähköntoimitussopimuksilla.
Datakeskusten houkuttelemista maahamme perustellaan myös sillä, että näin mahdollistetaan tuulivoiman lisärakentaminen, joka ei tällä hetkellä ole tuulivoimayhtiölle kannattavaa alhaisen sähkön hinnan vuoksi.
Datakeskusten tukemista perustellaan erityisesti työllisyydellä ja talouskasvulla. TEM:n tuoreen työmarkkinakatsauksen mukaan vihreä siirtymä ja tekoälyn kehitys tuovat kyllä maahamme investointeja, mutta datakeskusten ja tuulivoiman työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi, koska ne eivät juuri työllistä.
Linkki: julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/e0979f9b-cde2-4fed-8375-157da00ce358
Datakeskus/tuulivoima -strategian seurauksen maahamme saadaan vain niukasti taloushyötyjä, mutta runsaasti ympäristöhaittoja. ... Lue lisääNäytä vähemmän
16 CommentsKommentoi Facebookissa
Aina kannattaisi asioita ennen tarkoin tutkia, kuin liian innolla alkaa niitä vältömästi keksittyään panna toimeksi.
Valitettavasti päättäjät eivät lue näitä kirjoituksia, uskovat vain sokeasti kauppamiesten puheisiin.
Kyllähän jos tuo paikkaansa pitää niin... en kommentoi..mitä mieltä.
View more comments
Syy Iberian niemimaan huhtikuussa pimentämälle sähkökatkolle on selvinnyt, kirjoittaa Kauppalehti.
Hetkeä ennen suurhäiriötä sähköverkon jännitetaso oli alkanut nousta hallitsemattomasti. Jännitteen nousun seurauksena kulutusta ja tuotantoa alkoi irrota verkosta, mikä laukaisi ketjureaktion, jonka seurauksena koko Iberian niemimaan sähköjärjestelmä romahti.
Teho- ja taajuusheilahtelujen lisäksi sähkön tuotantoprofiili muuttui juuri ennen suurhäiriötä, millä oli oma vaikutuksensa jännitetason nousuun. Jännitetason nousuun ei kyetty reagoimaan riittävän nopeasti. Esimerkiksi Suomen sähköjärjestelmässä kaikki voimalaitokset osallistuvat jännitteen säätöön. Espanjassa jatkuvaa, nopeaa jännitteensäätöä ei vaadita uusiutuvalta energiantuotannolta.
Ennen suurhäiriötä verkossa oli paljon uusiutuvaa tuotantoa. Aurinkovoiman osuus kokonaistuotannosta oli lähes 60 % ja tuulivoiman 12 %. Kun jännitteensäätö ei reagoinut riittävän nopeasti, jännite nousi tietyissä verkon osissa niin korkeaksi, että tuotantoa alkoi irrota verkosta.
Lue kuvaus tapahtumien kulusta Kauppalehden artikkelista: www.kauppalehti.fi/uutiset/a/9ffecbcf-8a9b-4108-baf5-003134abbddf ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Ne kokeili että kestääkö se verkko pelkkää uusiutuvaa energiaa eli aurinko ja tuulivoimaloita, ei kestänyt.
Tarkastakaa tuo yksi kohtaa sillä uusituvat EIVÄT SAANEET osallistua säätöön tapahtumahetkellä. "Renewables, at the time of the incident, were not legally allowed to participate in voltage control of the grid. On June 12th, 2025, Spain updated Operational Procedure 7.4 to enable renewables to contribute to voltage control."
Vihun ei siis suomessakaan tarvi kun ylikuormittaa verkon niin toimknnot lakkaa samantien😄
Ydinvoimalle odotetaan tästä vuodesta ennätysvuotta, kirjoittaa Energinyheter.
Pariisin ydinvoimanäyttelyssä (WNE) esiteltiin lukuja, jotka osoittavat, että ydinvoiman tuotanto saavuttaa uuden ennätyksen vuonna 2025. Energiapula, ilmastotavoitteet ja kasvava sähkön kysyntä vauhdittavat tätä kehitystä.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pääjohtaja Rafael Mariano Grossi muistuttaa, että Dubain ilmastokokouksessa kaksi vuotta sitten maailman maat olivat ensimmäistä kertaa yhtä mieltä siitä, että ydinvoimaa ei pidä ainoastaan suvaita, vaan sen rakentamista pitää nopeuttaa.
IEA:n tilastojen mukaan vuonna 2025 ydinvoimalla tuotetaan maailmanlaajuisesti eniten sähköä. Samaan aikaan on rakenteilla 70 GW uutta ydinvoimakapasiteettia, ja 40 maata, joilla ei ole vielä ydinvoimaa, suunnittelee omien ohjelmiensa perustamista.
Maailman ydinvoimajärjestön (WNA) pääjohtaja Sama Bilbao y Leon sanoi, että maailma tarvitsee vähintään 1000 GW uutta ydinvoimakapasiteettia 25 vuoden kuluessa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämänhetkinen kapaisteetti on noin 370 GW, ja rakenteilla on maailmanlaajuisesti 57 reaktoria. Samaan aikaan kiinnostus pieniä modulaarisia reaktoreja (SMR) kohtaan kasvaa. Niitä voidaan rakentaa nopeammin ja halvemmalla. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Energinyheter-lehden artikkeliin: www.energinyheter.se/20251107/33968/wne-karnkraftens-renassans-rekordproduktion-vantas-2025 ... Lue lisääNäytä vähemmän
8 CommentsKommentoi Facebookissa
Maailman terästeollisuus voidaan saneerata 30-40 vuodessa vähäpäästöiseksi. Teräsyhtiöitä on 150, ja niissä on 6,5 miljoonaa työntekijää. Rautakaivoksia on 200 ja lupaavia esiintymiä 150. Saneeraamiseen vuosittain tarvittava energiamäärä on valtava. Yötä päivää toimivat ydinreaktorit sopivat mainiosti yötä päivää toimivan terästeollisuuden saneeraamiseen kaivoksilta jatkojalostukseen ja uusittujen terästehtaiden ja prosessien käyttövoimaksi. Terästeollisuuden saneeraaminen vähentää maailman CO2-päästöjä 7-8 %. Aikaa kuluu toki paljon, kun urakka on valtava yli 50 maassa. Teräksiä tuotetaan ensi vuonna 2.000 miljoonaa tonnia. Se on noin 250 kg per maapallon asukas. Erilaisia teräslajeja on sadoittain lukuisiin sovelluksiin kaikilla elämän aloilla. Esimerkiksi henkilöautoon kuluu erilaisia teräksiä noin 700 kg. Terästen osuus maailman metallien käytöstä on 92 %. Terästen seosmetalleja ovat muun muassa pii, mangaani, kromi, nikkeli, vanadiini, koboltti, wolframi ja harvinaiset maametallit. Raudan pitoisuus teräksissä on tavallisesti luokkaa 95 %. Ruostumattomissa teräksissä on kuitenkin kromia, nikkeliä ja molybdeeniä jopa 30 %. Rautaa riittää vielä kymmeniksi vuosiksi, mutta sitä ei pidä tuhlata heikkotehoisten muka uusiuvien energioiden laitoksiin.
On hyvä, että ydinvoimaa rakennetaan lisää, koska sattumasähköstä on päästävä eroon. Sähkön tuotantotapoja valittaessa ns päästöt eivät saisi kuitenkaan olla mikään kriteeri. Tärkeintäm on, että tuotetaan edullista laatusähköä.
Unohdettiin mainita että on paljon vanhoja ydinvoimaloita joita suljetaan. Sen lisäksi uudet ydinvoimalat tarvitsevat valtion tuen , ne eivät ole taloudellisesti kannattavia www.eia.gov/nuclear/reactors/shutdown/
View more comments