Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Ålandbankenin Tuulivoima Erikoisrahaston vuosi 2025 oli synkkä. Sähkön hinnan raju lasku ja tuulivoiman ylitarjonta painoivat rahaston arvoa alaspäin. Sijoittajien rahat ovat yhä jumissa rahastossa, kirjoittaa Talouselämä.
Rahaston A-osuussarjan arvo laski vuoden aikana 31,83 %. Rahaston koko historian ajalta tuotto on nyt painunut pakkaselle reilut 3 %, mikä tarkoittaa, että pitkäaikaisetkin sijoittajat ovat miinuksella.
Rahaston puolivuositiedotteen mukaan tuulivoiman capture-hinta (tuulivoimasta saatava hinta) oli vuonna 2025 vain 22 euroa/MWh. Edellisenä vuonna vastaava hinta oli noin 30 euroa ja vuonna 2023 noin 40 euroa. Sähkön hinta on lähes puolittunut kahdessa vuodessa.
Rahasto on lykännyt osuuksien lunastuksia kireän likviditeetin vuoksi viime heinäkuusta alkaen.
Hinnanlaskusta aiheutuvat tuotantoalueiden arvonmuutokset leikkasivat rahasto-osuuden arvosta noin 22 %. Rahasto omistaa viisi toiminnassa olevaa tuulivoima-aluetta ja neljä hankekehitysvaiheessa olevaa projektia. Rahasto pyrkii parantamaan likviditeettiään neuvottelemalla pitkäaikaisia sähkönmyyntisopimuksia tai myymään kokonaisia tuulivoima-alueita tai niiden osuuksia. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Talouselämän artikkeliin: www.talouselama.fi/uutiset/a/e7c40af2-d9c2-4bc6-b2d9-a92971ec39b0
TV-KY ry:n kommentti: Hannu Saari tutki vuonna 2021 opinnäytetyössään tuulivoiman profiilikustannuksia. Profiilikustannuksilla tarkoitetaan sähkön keskihinnan ja tuulivoimalla tuotetun hinnan erotusta. Tuulivoiman lisärakentaminen syö kasvavien profiilikustannusten eli kannibalisaation myötä alan kannattavuuden. Ero sähkön keskihinnan ja tuulivoimalla tuotetun hinnan välillä kasvaa, jos tuulivoimaloiden tuotantoa ei rajoiteta. Tuulivoimalle on olemassa tietty maksimimäärä markkinoilla. Lue lisää tästä linkistä: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=profiilikustannukset ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Tuulivoiman tuotantoennusteet ovat menneet viime aikoina pahasti pieleen, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Esimerkiksi 9.1.2025 klo 18.00 Fingridin sivuilla näkyvä tuulivoimaennuste odotti 2780 MW:n tuotantoa. Tuulivoimalat kuitenkin tuottivat sähköä 5700 MW:n teholla. Ero ennusteen ja toteutuneen välillä oli yli 2900 MW. Pari päivää aikaisemmin ennustevirhettä oli toisin päin lähes 1500 MW. Silloin tuotanto jäi ennusteista.
Tuulisähkön ennusteet vaikuttavat pörssisähkön hinnoitteluun sähköpörssin spot-markkinoilla. Maksavatko sähkönkäyttäjät sähköstä Fingridin ennustevirheen vuoksi liikaa, jos sähköä uskotaan olevan tarjolla todellista vähemmän? Eikö sähköjärjestelmän pystyssä pysyminen vaarannu, jos ennusteet menevät pieleen?
Johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo Fingridista ei suostu ottamaan virheistä vastuuta. ”Vuorokautta aikaisemmin annettu ennuste perustuu sääennusteisiin ja tuulivoimantuottajien omiin tuotantoennusteisiin. Ennuste syntyy Fingridin palvelussa automaattisesti.
Uusitalon mukaan sähköjärjestelmää tasapainotetaan seuraavan päivän spot-kaupan jälkeen vielä monella muulla markkinalla. Kun tuulivoimayhtiöt näkevät, että tuotantoa tuleekin ennustettua enemmän, ne alkavat myydä sähköä päivän sisäisillä markkinoilla. Kun lisätarjonta laskee hintaa, ostajia alkaa löytyä. Tuulivoiman ja hintavaihtelujen kasvu on tehnyt joustavaan sähkön käyttöön pystyvistä investoinneista kannattavia.
Liikasähköstä on helpompi päästä eroon, mutta korvaavaa sähköntuotantoa ei välttämättä pystytä lisäämään kovin nopeasti, jos vesivoima on jo täydessä käytössä. Mutta markkinoilta löytyy yrityksiä, jotka ovat halukkaita vähentämään sähkön käyttöä ja myymään edellisenä päivänä ostamansa sähkön takaisin markkinoille, kun hinta nousee sopivaksi. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin: www.hs.fi/visio/art-2000011744541.html ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Myydään ja ostetaan, mutta kansantuote sen kuin supistuu, vähän kuin se valon kanto säkillä mökkiin.
Onko teidän ihan oikeasti pakko jatkaa tuota totaalista paskanjauhantaa. Eihän se nyt ole tuulivoiman vika jos ennustetaan väärin ja jos vähänkään omaisit matemaattista ajattelua niin tietäisit että niitä ennustevirheitä tulee melkolailla tasan molempiin suuntiin. Ja entäs sitten kun ydinvoimalan vuosihuolto venyy ennustetusta muutamalla viikolla niinkuin joka vuosi on käynyt niin kukahan sen maksaa?
Tuulivoiman syöttötariffitukea maksettu tähän mennessä 1,88 miljardia euroa. Maksettavaksi tulee Energiaviraston arvion mukaan vielä sähkön keskihinnasta ja tuotantomääristä riippuen 452-722 miljoonaa euroa tai enemmänkin.
Tekniikka&Talous: Mitä halvemmaksi sähkö käy, sitä enemmän valtio joutuu maksamaan vanhoille tuulivoimaloille tuotantotukea. Energiavirasto arvioi, että maksuun tulee vielä 452-722 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Silloin tuotantotukikausi päättyy.
Jos sähkön hinta on 30 euroa megawattitunnilta, maksettavaa on 722 milj. eur, mutta jos sähkön hinta asettuu 50 euroon, kokonaistuki jää 452 milj. euroon. Viimeiset tuet maksetaan kolmelle tuulivoima-alueelle vuoden 2030 ensimmäisellä neljänneksellä.
Energiaviraston mukaan sähkön matala hinta korreloi voimakkaasti tuulisuuden kanssa. Kokonaistuet voivat siten olla myös suuremmat kuin arvioitu 722 miljoonaa euroa. Syöttötariffi määräytyy tuotannon ja sähkön markkinahinnan perusteella vuosineljänneksittäin. Kokonaistukeen vaikuttaa vahvasti sähkön markkinahinnan kehitys ja tuuliolosuhteet kvartaaleittain. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Tekniikka&Talouden artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/dc8bc980-6d70-470b-a6f4-93dad6142935
TV-KY ry:n kommentti: Energiaviraston tilastojen mukaan syöttötariffijärjestelmästä on maksettu tuotantotukea tähän mennessä 1,88 miljardia euroa. Lopullisen koko tukijaksolta maksettuun määrään vaikuttavat sähkön keskihinnan lisäksi voimalaitosten toteutuvat tuotantomäärät.
Syöttötariffijärjestelmässä tuotantotukena maksetaan tavoitehinnan (83,50 eur/MWh) ja sähkön markkinahinnan kolmen kuukauden keskiarvon erotus voimalaitoksen omalla käytöllä vähennetystä sähköntuotannosta. Jos sähkön markkinahinnan keskiarvo kolmen kuukauden aikana on alle 30 eur/MWh, syöttötariffina maksetaan tavoitehinta vähennettynä 30 eurolla/MWh. Tuotantotukea ei makseta niiltä markkina-aikayksiköiltä, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen. (Lähde: uusiutuvan energian tuotantotukilaki). ... Lue lisääNäytä vähemmän
10 CommentsKommentoi Facebookissa
Paljonko maksettaisiin tariffeja, jos kaikille 2017 jälkeenkin rakennetuille olisi myönnetty samalla kaavalla?
Ilimankos datacenttereitä tarvitaa. Sähkön hinta ku nousee, niin ei tarvi maksaa tariffeja.
Jotkut kunnat elävät tuulivoimasta. Kyllä sekin kertoo siitä missä teknisesti mennään. Eihän noita kukaan alueilleen ota ilman kunnon korvauksia. Sellaistakin tekniikkaa silti tunnetaan jo, missä voitaisiin puhua siitä, ettei kunta olisi saajan roolissa vaan sählköntuottaja.
View more comments