Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Datakeskusten sähköveron pienestä korotuksesta jauhetaan turhaan, kirjoittaa oululainen Kari Tuomela.
Vuonna 2014 datakeskusten sähkövero alennettiin liki nollaan datakeskusinvestointien houkuttelemiseksi. Datakeskusten sähköveron korotusaikomuksia vastaan on esitetty kovaa kritiikkiä. Totuus on kuitenkin, että jos investoinnin talous on niin heikolla pohjalla, että se ei kestä edes pientä sähköveron korotusta, siihen ei kannata ryhtyä.
On herännyt huoli Suomen sähköverkon kestämisestä monia uusia datakeskuksia. Tuulettomana päivänä yksi datakeskus voi haukata sähköä koko Loviisan toisen ydinvoimalan energiantuotannon verran. Niiden kasvava vihreän sähkön tarve merkitsee lisää tuulivoimaa, metsäkatoa, sähkölinjoja ja muita haittoja niille ihmisille, jotka eivät saa investoinneista taloudellista tai muuta hyötyä.
Ulkomaisille datajäteille myydään tuhansien hehtaarien maa-alueita. Vaikka tällä hetkellä ostajien taustat tiedetään, voi bisneksessä kaikki olla kaupan ja omistajataho voi myöhemmin olla kuka tahansa.
Työllistämisvaikutuksista on eri käsityksiä. Rakentamisvaiheessa työllistyy paikallisia ihmisiä, mutta toimintavaiheessa työntekijät saattavat olla toisella puolen maailmaa.
Datakeskusinvestoinnit ovat perinteistä siirtomaapolitiikkaa. Sähköenergiaa on rajallinen määrä, ja sähköpulan uhatessa tavallisen sähkönkäyttäjän sähkölasku nousee, koska ulkomailta ohjatut datakeskukset saavat sopimusten pohjalta halvan sähkön pienellä verolla. (Kooste TV-Ky ry).
Kirjoitus julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 23.4.2025. ... Lue lisääNäytä vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
Hyvä kirjoitus. Se on just näin.
Ympäristöministeriö on teettänyt konsulttiyhtiö FCG:llä selvityksen tuulivoiman ja asutuksen välisen etäisyyssääntelyn taloudellisista vaikutuksista. Raportti on julkaistu 13.12.2024.
Raportissa on laskettu, paljonko potentiaalisia voimalapaikkoja Suomessa olisi erilaisilla minimietäisyyksillä asutukseen, ja verrattiin näitä tuloksia tuulivoiman lisäystavoitteisiin. Tuloksena esitettiin, että pienimmällä 800 metrin vähimmäisetäisyydellä tarkasteltuna potentiaalisia alueita sijoittuu myös eteläisen Suomen alueelle. Yli 1000 metrin vähimmäisetäisyyksillä tuulivoimaa ei voisi rakentaa eteläiseen Suomen. Suuremmilla 2800 ja 3500 metrin vähimmäisetäisyyksillä potentiaalisia alueita sijoittuu Lapin lisäksi käytännössä vain Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Lisäksi todettiin, että jos etäisyys asutukseen on
1. 3500 metriä, käyttökelpoisia sijaintipaikkoja olisi aluksi noin 2500 kpl, ja nykyisellä rakentamisvauhdilla tuo määrä olisi käytetty loppuun vuonna 2033.
2. 2800 metriä, paikat loppuisivat vuonna 2037 ja 2000 metriä vastaavasti vuonna 2046,
3. 1500 metriä, käyttökelpoisia rakennuspaikkoja olisi aluksi noin 11 000, ja vuonna 2050 jäljellä olisi vielä noin 1700 kpl.
Eri maakuntien välillä potentiaalisten sijoituspaikkojen määrissä eri vähimmäisetäisyyksillä on suuria eroja. Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa 1500 metrin vähimmäisetäisyys estäisi tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaan.
Linkki FCG:n raporttiin: api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/1da1364f-7d29-41ff-89df-2d81853befbf/f16b9176-c60f-44a3-97e2-d65cd9... ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Eikö tuuliatlas ohjelma varannut maakuntakaavoissa Suomen täyteen tuulivoimaloille sopivia alueita, täällä kerrottiin, että on turha vastustaa kun tuulivoimalat on päätetty rakentaa ja valtio tukee. Esteitä ei hyväksytä. Entä nyt, lirissä ollaan hävitettyjen luontokohteiden sepelikentillä. Ja tällä ohjelmalla tuulivoimaloiden paikoiksi valikoitui alueellaan korkeimmat ja ainutlaatuisimmat kohteet. Esim. Suomenselän alkumetrit Porin Ahlaisissa ja Luvialla Oosinselkä. Helsinki puhuu luonnonsuojelusta ja tuulivoimaloista samassa lauseessa.
Eikös toi 2-3 km ole oikein hyvä?
Savon Sanomat julkaisi tänään kolme tuulivoima-aiheista mielipidekirjoitusta.
Teemu Pesonen kysyi kirjoituksessaan, että koska vaistojensa varassa toimivat luonnoneläimet pakenevat tuulivoimaloiden läheisyydestä, niin miksi ne olisivat hyväksi ihmisellekään. Tuulivoimatoimijat vähättelevät tuuliteollisuuden haittavaikutuksia ja jyräävät myllyjä jopa alle 2 km etäisyydelle kodeista. Tutkimusten mukaan kookkaammat nisäkkään pakenevat jopa 10 km päähän voimaloista. Koska nuo tutkimukset on tehty vuosikausia sitten, voimalat olivat pienempiä ja haittavaikutukset vähäisempiä. Nyt asuinalueitamme uhkaavien jättivoimaloiden haitoista ei ole luotettavaa, mitattavaa dataa. Linkki kirjoitukseen: www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8454745
Marjaleena Pursiainen kirjoitti, että suunnitteluvaiheessa olevat tuulivoimalat heikentävät kiinteistöjen arvoa. Maatilat eivät saa lainoja laajennuksiin ja viljelytilat tuhotaan pakkolunastuksilla siirtolinjojen vuoksi. Arvon aleneminen koskee myös kesämökkejä ja maatilamatkailukohteita. Kukaan ei puolusta luontoa ja ympäristöä. Veronmaksajat ovat teollisuusalueiden ympäristövaikutusten maksajina. Tuulivoimayhtiöt välttävät maanvuokrasopimusehtojen avulla perustusten purkukustannukset. Tuulivoimatuki ja sähkölinjat maksavat suomalaisille miljardeja, ja voittajina ovat suuret ulkomaiset yhtiöt. Linkki kirjoitukseen: www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8454617
Yhdistyksemme kirjoituksessa todettiin, että valtionosuusjärjestelmä kohtelee soteuudistuksen jälkeen kuntia eriarvoisesti. Osa kunnista saa valtiolta tasausjärjestelmässä rahaa, vaikka toiset kunnat samassa tilanteessa maksavat valtiolle. Voimalaitosten, pois lukien ydinvoima, erikoisasema tasausjärjestelmässä syventää tätä eriarvioisuutta. Valtion verotulot vähenevät energiasiirtymän seurauksena fossiilienergiasta saatavien tulojen asteittain poistuessa, siksi uusia tulonlähteistä ja säästökohteita on pakko etsiä. Vaikka tuulivoimaloiden kiinteistöverojen asemaa ei vielä nyt muutettaisi, muutos on väistämättä edessä jossain vaiheessa. Eihän valtion kannata maksaa valtion tasauslisiä sellaisille kunnille, jotka eivät niitä oikeasti tarvitse. Linkki kirjoitukseen: www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8454666 ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Hahahahahaha, de är tyvärr, är det som dom säger: www.youtube.com/watch?v=XQa0PPHfFz0 🤣🤣🤣 ...
Linkissä on uutinen "Ökad brottslighet i Boden kopplas till gästarbetare vid stålverk" eli "Rikollisuuden lisääntyminen Bodenissa liittyy terästehtaan [rakentajien] vierastyöntekijöihin", Norrbottens-Kuriren, 15.3.2025: www.kuriren.nu/nyheter/boden/artikel/polisen-i-boden-oroas-av-brottsvag-bland-stalverksarbetare/r... Otteita: "Stegran terästehtaan vierastyöntekijöiden harjoittaman seksuaalisen häirinnän, pahoinpitelyjen, rattijuopumuksien ja varkauksien on osoitettu olevan syynä lisääntyneeseen rikollisuuteen Bodenissa, raportoi [radioasema] P4 Norrbotten." "Bodenin poliisin esitutkinnan päällikkö Anette Krig kertoo radioasemalle, että [rikollisuuden] nousu on näyttänyt todelliset värinsä viimeisen kahden kuukauden aikana. Vaikka [teräsyhtiö] Stegra, poliisi ja ammattiliitto ovat ryhtyneet toimenpiteisiin rikollisuuden ehkäisemiseksi noin 2 000 vierastyöntekijän joukossa, kehitys on selvää." "Tietenkin yleisö on alttiina suuremmalle liikenneonnettomuuksien ja kenties henkilövahinkojen riskille. Seksuaalinen häirintä kohdistuu ensisijaisesti naisiin, Anette Krig sanoo P4 Norrbottenille. Samanlaisia asioita on koettu Skellefteåssa [akkutehdas] Northvoltin perustamisen yhteydessä, kun työvoimaa tuodaan eri maista ja sijoitetaan urakoitsija-asuntoihin [parakkeihin]." Wikipedia: "Norrbottens-Kuriren on Ruotsin Norlannissa ilmestyvä sanomalehti. Sitä julkaisee Norr Media AB, joka omistaa myös toisen Norlannissa ilmestyvän sanomalehden Norrländska Socialdemokratenin. NK ilmestyy paperisena kuudesti viikossa, maanantaista lauantaihin." Mediatalot vasemmalta oikealle ja konservatiiveista liberaaleihin ovat kirjoittaneet rikollisuuden lisääntymisestä Bodenissa. Meillä norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö aikoo rakentaa Inkoon kuntaan (5.400 asukasta) tuulivoimalla toimivan vihreän terästehtaan 2028-2030. Rakentajia tulee useista eri maista 2.000-2.500 henkeä. Suurin osa heistä asuu asuu parakeissa. Ongelmat tulevat olemaan aivan samoja kuin Ruotsin Bodenissa ja Skellefteåssa. Blastr aikoo rakentaa liikekumppaniensa kanssa tuuliturbiinikenttiä Suomen metsiin 2.000-3.000 MW:n edestä vihreän tehtaansa sähköntarpeisiin. Blastrin hanke Inkoossa on mustanpuhuva, pahaenteinen, synkkä, kolkko ja kammottava.