Skip to content

Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MT Liven vieraana. Hän kertoo näkemyksensä myös siihen, miten kuntien pitäisi vaikuttaa esimerkiksi tuulivoimaloilta vaadittaviin suojaetäisyyksiin. Lisäksi hän kertoo, mikä on sopiva suojaetäisyys tuulivoimalle.

Kysymykseen tuulivoimaloiden suojaetäisyyksistä Juha Marttila vastaa: Valtio on yli 10 vuotta väistänyt vastuutaan. Pienet kunnat on pantu melko monimukaisia laskelmia analysoimaan siinä, mitä ne suojaetäisyydet ovat.

Hän kertoo kannattavansa ehdottomasti, että kaavamaisesti otetaan vähintään 2 km, mielellään 2,5 km etäisyys asutukseen. "Voimalat ovat isoja. On turhaa on alkaa ihmisien elämää pilaamaan ja alan mainetta pilaamaan."

Marttila haluaa muistuttaa myös varautumisesta. Kun tulee kovia pakkasjaksoja, pelkkien hiekka-akkujen varaan ei voida jäädä.

Katso juttuun sisältyvä video. Tuulivoimaa koskeva osio alkaa kohdasta 16.20.

Linkki Maaseudun tulevaisuuden artikkeliin: www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/04047121-2ada-4caf-8f69-019d6cabdd56
... Lue lisääNäytä vähemmän

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MT Liven vieraana. Hän kertoo näkemyksensä myös siihen, miten kuntien pitäisi vaikuttaa esimerkiksi tuulivoimaloilta vaadittaviin suojaetäisyyksiin. Lisäksi hän kertoo, mikä on sopiva suojaetäisyys tuulivoimalle. 

Kysymykseen tuulivoimaloiden suojaetäisyyksistä Juha Marttila vastaa: Valtio on yli 10 vuotta väistänyt vastuutaan. Pienet kunnat on pantu melko monimukaisia laskelmia analysoimaan siinä, mitä ne suojaetäisyydet ovat. 

Hän kertoo kannattavansa ehdottomasti, että kaavamaisesti otetaan vähintään 2 km, mielellään 2,5 km etäisyys asutukseen. Voimalat ovat isoja. On turhaa on alkaa ihmisien elämää pilaamaan ja alan mainetta pilaamaan. 

Marttila haluaa muistuttaa myös varautumisesta. Kun tulee kovia pakkasjaksoja, pelkkien hiekka-akkujen varaan ei voida jäädä.

Katso juttuun sisältyvä video. Tuulivoimaa koskeva osio alkaa kohdasta 16.20.

Linkki Maaseudun tulevaisuuden artikkeliin: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/04047121-2ada-4caf-8f69-019d6cabdd56

Kantaverkkoyhtiö Fingridin saamien alustavien liittymiskyselyjen mukaan yhteenlaskettu sähköntarve on noussut 60 000 MW:iin. Vielä vuonna 2023 vastaava luku oli 40 000 MW, joten kasvua on 50 % kahdessa vuodessa. Suurin osa kyselyistä liittyy datakeskuksiin, mutta joukossa on myös vetyhankkeita, synteettisten polttoaineiden tuotantoa ja sähkökattiloita.

Suomen sähkön huippukulutus kylmänä talvipäivänä on noin 15 000 MW, joten liittymiskyselyiden alustava kapasiteettitarve on nelinkertainen nykyiseen kulutushuippuun verrattuna. Hankkeista kuitenkin vain osa lopulta toteutuu.

Norjassa kantaverkkoyhtiö Statnett julkisti maanantaina tiedon, jonka mukaan rakenteilla olevat datakeskukset ovat jo varanneet sähköverkon kapasiteettia yhteensä 2250 MW:n edestä, ja lisäksi uusia hakemuksia on noin 3200 MW:n edestä.

Fingrid ei julkaise tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon liittymissopimuksia on solmittu datakeskusten kanssa, mutta yhteenlaskettu teho lienee lähes 1000 MW. Se tarkoittaisi sähkönkulutuksen kasvua 5-8 %:lla. (Kooste TV-Ky ry).

Linkki Tekniikka & Talous artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomen-sahkoverkkoon-ryntays-60-000-mw-kiinnostusta-tila-loppui-jo...
... Lue lisääNäytä vähemmän

Kantaverkkoyhtiö Fingridin saamien alustavien liittymiskyselyjen mukaan yhteenlaskettu sähköntarve on noussut 60 000 MW:iin. Vielä vuonna 2023 vastaava luku oli 40 000 MW, joten kasvua on 50 % kahdessa vuodessa. Suurin osa kyselyistä liittyy datakeskuksiin, mutta joukossa on myös vetyhankkeita, synteettisten polttoaineiden tuotantoa ja sähkökattiloita. 

Suomen sähkön huippukulutus kylmänä talvipäivänä on noin 15 000 MW, joten liittymiskyselyiden alustava kapasiteettitarve on nelinkertainen nykyiseen kulutushuippuun verrattuna. Hankkeista kuitenkin vain osa lopulta toteutuu. 

Norjassa kantaverkkoyhtiö Statnett julkisti maanantaina tiedon, jonka mukaan rakenteilla olevat datakeskukset ovat jo varanneet sähköverkon kapasiteettia yhteensä 2250 MW:n edestä, ja lisäksi uusia hakemuksia on noin 3200 MW:n edestä.

Fingrid ei julkaise tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon liittymissopimuksia on solmittu datakeskusten kanssa, mutta yhteenlaskettu teho lienee lähes 1000 MW. Se tarkoittaisi sähkönkulutuksen kasvua 5-8 %:lla. (Kooste TV-Ky ry).

Linkki Tekniikka & Talous artikkeliin: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomen-sahkoverkkoon-ryntays-60-000-mw-kiinnostusta-tila-loppui-jo-paikoin-tata-on-ollut-mahdoton-ennakoida/b3132b68-08cd-458c-93bc-47729d3195c2

5 CommentsKommentoi Facebookissa

Lisää datakeskuksia, jotta langat oikein tärisee kuormituksesta.

Ote tuosta T&T:n artikkelista 02.04.2025: "Kantaverkkoyhtiö Fingrid [Oyj] käy parhaillaan alustavia liittymiskeskusteluja toimijoiden kanssa, joiden yhteenlaskettu sähköntarve on noussut jo 60 000 megawattiin." Jos tuo tehonkulutus (MW) on yötä päivää jatkuvaa, sen tyydyttämiseen tarvitaan tuulivoimaa 220.000 MW eli esimerkiksi 44.000 x 5 MW, kun tuuliturbiinien käyttökerroin on 0,27 (27 %). Järjestelmä saadaan jatkuvatuottoiseksi sähkökemiallisilla akuilla (lyijy- tai litiumioni-akuilla) ja vetygeneraattoreilla. Vetyä H2 tuotetaan varastoihin generaattoreita varten, kun tuulee sopivasti. Jatkuvatuottoiseksi muokattu tuulivoimajärjestelmä maksaisi 600.000 miljoonaa € eli 600 miljardia €. Suomen reaalivarallisuus on 850 miljardia €. Ei ole ollenkaan tavatonta, että median ilmasto-, teollisuus- ja energiatoimittajat eivät ymmärrä energiatekniikasta ja -taloudesta yhtään mitään. Takapajuiset ja tietämättömät vihreän muutoksen mielikuvitusmaailmassa koohottavat journalistit ovat vaaraksi yhteiskunnalle.

Tapio

View more comments

Luumäen kunnanhallitus päätti 31.3., että Myrsky Energia Oy:n suunnitteleman Suurikankaan tuulivoimahankkeen kaavoituksen eteneminen vaatii lisäselvityksiä mm. yhtiön taloudellisesta tilasta ja mastojen vaikutuksista tv-näkyvyyteen ja luonnonympäristöön. Linkki tiedotteeseen: luumaki.fi/fi/ajankohtaista/kunnanhallituksen-31-3-2025-kokoustiedote

Myrsky Energia Oy:n kaupparekisterimerkinnöistä käy ilmi, että yhtiön osakepääoma on menetetty. Merkintä on rekisteröity 15.3.2025.

Yhtiö suunnittelee Suurikankaan alueelle 14 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 270 metriä. Digitan mallinnuksen mukaan voimalat aiheuttaisivat merkittävää haittaa suurelle osalle Luumäen tv-vastaanottimista. Linkki: www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid02ZeNF6DbKjqMLWEgfFLdMMjryMNSgjkYTrycqdhNJocUXRk2W...
... Lue lisääNäytä vähemmän

Luumäen kunnanhallitus päätti 31.3., että Myrsky Energia Oy:n suunnitteleman Suurikankaan tuulivoimahankkeen kaavoituksen eteneminen vaatii lisäselvityksiä mm. yhtiön taloudellisesta tilasta ja mastojen vaikutuksista tv-näkyvyyteen ja luonnonympäristöön. Linkki tiedotteeseen: https://luumaki.fi/fi/ajankohtaista/kunnanhallituksen-31-3-2025-kokoustiedote

Myrsky Energia Oy:n kaupparekisterimerkinnöistä käy ilmi, että yhtiön osakepääoma on menetetty. Merkintä on rekisteröity 15.3.2025.

Yhtiö suunnittelee Suurikankaan alueelle 14 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 270 metriä. Digitan mallinnuksen mukaan voimalat aiheuttaisivat merkittävää haittaa suurelle osalle Luumäen tv-vastaanottimista. Linkki: https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid02ZeNF6DbKjqMLWEgfFLdMMjryMNSgjkYTrycqdhNJocUXRk2WRsRFaqNGGcez3Gnkl&id=100080395790841

7 CommentsKommentoi Facebookissa

Taas näitä tyhjätaskufirmoja, joiden omistajat haluavat äkkirikastua viheridiotismin varjolla...

Paikallinen Wittunen...

Kun Hunttalan Matti Suomen osti elokuva tulee mieleen näissä aina 🙂

View more comments