Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Sähkön rajun hintavaihtelun kasvuun yllättävä syy, kirjoittaa Tekniikka&Talous.

Sähkön verollinen pörssihinta oli tiistaina korkeimmillaan 33,8 senttiä. Tähän kuluttajat saavat tottua tulevaisuudessakin. Lisäksi maakohtaiset hintaerot ovat suuria.

Pohjoismaiden ja Saksan hallitukset ovat viime aikoina ottaneet käyttöön hintakattoja ja tukitoimia. Niillä ei ole ollut toivottua vaikutusta, vaan ne ovat pikemminkin pahentaneet niitä ongelmia, joita niillä pyritään ratkaisemaan.

Vuonna 2025 hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024, mitä selittävät epäedulliset sääolosuhteet. Erot Pohjoismaiden eteläisten ja pohjoisten hinta-alueiden välillä ovat kasvaneet. Esimerkiksi Norjassa kolmen viimeisen vuoden hintaerot edullisimman ja kalleimmat alueen välillä on ollut 58 euroa/MWh, kun vastaava luku oli vuosina 2014-2021 8 euroa/MWh.

Hinnat pohjoisessa ovat laskeneet, kun taas joillain eteläisillä alueilla hinnat ovat nousseet yli 100 % verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Suomessa yksi hinta-alue on tasannut sähkön hintoja verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Suomessa ovat erittäin suuria johtuen uusiutuvan energian tuotannosta ja vähäisistä siirtoyhteyksistä muihin Pohjoismaihin. Viime syksynä avattu Aurora-linja parantaa tilannetta. Pohjoismaissa ja Saksassa käyttöön otetut sähkönhinnan tukitoimet voivat vaikuttaa Suomen markkinoihin kielteisesti, koska ne saattavat vähentää kotitalouksien kannustimia mukauttaa sähkönkulutustaan hintojen muutoksiin. Hintakattojen ja sähköveroalennusten myötä kuluttajilla on vähemmän syitä vähentää kulutustaan hintahuippujen aikana ja lisätä kulutusta silloin, kun aurinko- ja tuulituotanto on korkealla. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Tekniikka&Talouden artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/b5bde0d5-f5f8-4b27-9cee-b8d9092c75ed

TV-KY ry:n kommentti: Tämänkin artikkelin taustalta löytyy nykyisin kovin yleinen näkemys. Sähkön tuotantoa ei enää olekaan sähkön tarpeen täyttämiseksi, ja vaan sähkön käyttäjien tulee mukautua vaihtelevaan sähkön tarjontaan. Energiatuotannossa markkinatalouden perusopit on kirjoitettu uuteen uskoon lanseeraamalla käsite ”kulutusjousto”.

Tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta edellyttää ihmisiltä sähkönkulutuksen vähentämistä talvipakkasilla, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan. Varsinkin, kun tavoitteena on kuitenkin koko ajan siirtyminen yhä enemmän sähköön perustuviin lämmitysmuotoihin. Ja miten ihmiset voisivat lisätä sähkönkulutustaan aurinkoisina kesäpäivinä, kun aurinkosähköä saadaan liikaa?
... Lue lisääNäytä vähemmän

Sähkön rajun hintavaihtelun kasvuun yllättävä syy, kirjoittaa Tekniikka&Talous.

Sähkön verollinen pörssihinta oli tiistaina korkeimmillaan 33,8 senttiä. Tähän kuluttajat saavat tottua tulevaisuudessakin. Lisäksi maakohtaiset hintaerot ovat suuria. 

Pohjoismaiden ja Saksan hallitukset ovat viime aikoina ottaneet käyttöön hintakattoja ja tukitoimia. Niillä ei ole ollut toivottua vaikutusta, vaan ne ovat pikemminkin pahentaneet niitä ongelmia, joita niillä pyritään ratkaisemaan. 

Vuonna 2025 hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024, mitä selittävät epäedulliset sääolosuhteet. Erot Pohjoismaiden eteläisten ja pohjoisten hinta-alueiden välillä ovat kasvaneet. Esimerkiksi Norjassa kolmen viimeisen vuoden hintaerot edullisimman ja kalleimmat alueen välillä on ollut 58 euroa/MWh, kun vastaava luku oli vuosina 2014-2021 8 euroa/MWh.

Hinnat pohjoisessa ovat laskeneet, kun taas joillain eteläisillä alueilla hinnat ovat nousseet yli 100 % verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Suomessa yksi hinta-alue on tasannut sähkön hintoja verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Suomessa ovat erittäin suuria johtuen uusiutuvan energian tuotannosta ja vähäisistä siirtoyhteyksistä muihin Pohjoismaihin. Viime syksynä avattu Aurora-linja parantaa tilannetta. Pohjoismaissa ja Saksassa käyttöön otetut sähkönhinnan tukitoimet voivat vaikuttaa Suomen markkinoihin kielteisesti, koska ne saattavat vähentää kotitalouksien kannustimia mukauttaa sähkönkulutustaan hintojen muutoksiin. Hintakattojen ja sähköveroalennusten myötä kuluttajilla on vähemmän syitä vähentää kulutustaan hintahuippujen aikana ja lisätä kulutusta silloin, kun aurinko- ja tuulituotanto on korkealla. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Tekniikka&Talouden artikkeliin: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/b5bde0d5-f5f8-4b27-9cee-b8d9092c75ed

TV-KY ry:n kommentti: Tämänkin artikkelin taustalta löytyy nykyisin kovin yleinen näkemys. Sähkön tuotantoa ei enää olekaan sähkön tarpeen täyttämiseksi, ja vaan sähkön käyttäjien tulee mukautua vaihtelevaan sähkön tarjontaan. Energiatuotannossa markkinatalouden perusopit on kirjoitettu uuteen uskoon lanseeraamalla käsite ”kulutusjousto”. 

Tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta edellyttää ihmisiltä sähkönkulutuksen vähentämistä talvipakkasilla, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan. Varsinkin, kun tavoitteena on kuitenkin koko ajan siirtyminen yhä enemmän sähköön perustuviin lämmitysmuotoihin. Ja miten ihmiset voisivat lisätä sähkönkulutustaan aurinkoisina kesäpäivinä, kun aurinkosähköä saadaan liikaa?

15 CommentsKommentoi Facebookissa

Jännä kun en ole yhtään yllättynyt, siirretään jaksohinnoittelu 5 minuuttiin, niin saadaan taas paljon uusia yllättyneitä...😁

Tässäkin haetaan syyt ongelmiin kuluttajista.... talvi on vaan Suomen energian käytössä ongelma ja kun asuntoja pitää lämmittää niin se vaan on niin..... lämmittämättä aiheutuu ongelmia ei ainoastaan ihmisille ja asumiselle vaan myös rakennuksille.... Mielenkiintoinen näkemys että ongelma löydetään auringosta ettei sitten tuulivoiman liikakasvu aiheuta myös sitä..... olisiko aika ottaa järki käteen ennenkuin Suomi täytetään mm.datakeskuksilla ja alkaa rakentamaan "pienydinvoimaloita" joilla saadaan varmasti tuotettua tarvittavaa sähköä...

TV-KYn kommentti on 100% hölynpölyä. Ei ole olemassa mitään markkinatalouden perusoppeja vaan arvopohjaista ja ideologista kulutyskäyttäytymistä . Ja tietynlainen näiden kombinaatio tunnetaan kysynnän ja tarjonnan lakina. Kulutusjousto on aito kehitysaskel kysynnän osalta ideologiassa.

View more comments

Tuulivoiman tuotantoennusteet ovat menneet viime aikoina pahasti pieleen, mikä on vaikuttanut sähkön pörssihintaan, kirjoittaa YLE.

Nordpool-sähköpörssin huutokaupassa haetaan hinta, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Seuraavan vuorokauden hinta lyödään lukkoon päivittäin kello 14.30 varttien tarkkuudella.

Sen jälkeen hinta ei enää muutu, vaikka tuulivoimaa tai sähkönkulutusta olisikin seuraavana päivänä aivan eri määrä kuin hintaa sovittaessa luultiin.

Kun tuulivoimaa saadaan ennustettua enemmän, se tarkoittaa käytännössä sitä, että sähkön pörssihinta on ollut kuluttajille kalliimpaa verrattuna siihen, että ennusteessa olisi osattu laskea tuulivoiman tuotanto oikein.

Silloin kärsijöinä ovat pörssisähköä käyttävät asiakkaat.

Ennusteet menevät toki usein myös toisin päin pieleen ja sähkön tarjonta jää ennustettua pienemmäksi. Silloin pörssihinta on alempi kuin oikeaan osuvan ennusteen tilanteessa. Se on etu pörssisähköä käyttävälle kuluttajalle.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20203815?origin=rss
... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoiman tuotantoennusteet ovat menneet viime aikoina pahasti pieleen, mikä on vaikuttanut sähkön pörssihintaan, kirjoittaa YLE.

Nordpool-sähköpörssin huutokaupassa haetaan hinta, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Seuraavan vuorokauden hinta lyödään lukkoon päivittäin kello 14.30 varttien tarkkuudella.

Sen jälkeen hinta ei enää muutu, vaikka tuulivoimaa tai sähkönkulutusta olisikin seuraavana päivänä aivan eri määrä kuin hintaa sovittaessa luultiin.

Kun tuulivoimaa saadaan ennustettua enemmän, se tarkoittaa käytännössä sitä, että sähkön pörssihinta on ollut kuluttajille kalliimpaa verrattuna siihen, että ennusteessa olisi osattu laskea tuulivoiman tuotanto oikein.

Silloin kärsijöinä ovat pörssisähköä käyttävät asiakkaat.

Ennusteet menevät toki usein myös toisin päin pieleen ja sähkön tarjonta jää ennustettua pienemmäksi. Silloin pörssihinta on alempi kuin oikeaan osuvan ennusteen tilanteessa. Se on etu pörssisähköä käyttävälle kuluttajalle.

Linkki YLE:n artikkeliin: https://yle.fi/a/74-20203815?origin=rss

6 CommentsKommentoi Facebookissa

Myös tuulivoiman kannattavuusennuste on mennyt pahasti pieleen...muistan kun Krista Mikkonen kertoili aikanaan että sähkölaskut tulevat kuluttajilla pienenemään...😁

Hölmöläisten koko ropellit

Itellä ei pörssi sähköä pienen kulutuksen takia Muusalla on sanoi ei haittaa nousupiikit koko vuoden keskiarvo ratkaisee menee alle 5 c.kwh.Hän varaa rahat sähkölaskuun sivuun ja maksaa niistä tietäin ei ilmaista sähköä odotettavissa eikä ruokaa eikä mitään kulutus hyödykkeitä.

View more comments

Minne pannaan tuulivoimaromu, kysytään Saksassa. Jätevuoret kasvavat. 20 vuoden jälkeen tuulivoimalat alkavat mennä vaihtoon. Ne ovat loppuun kuluneita tai yksinkertaisesti liian pieniä. Liittovaltion ympäristöviraston vuonna 2022 tekemän tutkimukset mukaan Saksassa tuotetaan vuoteen 2040 mennessä satoja tuhansia tonneja tuulivoimaloiden lapajätettä. Lisäksi 835 000 tonnia terästä ja 5,5 miljoonaa tonnia betonia.

Teollista ratkaisua lapojen hävittämiseksi ei ole toistaiseksi löydetty. Tuulivoimalaromun hävittämisen kustannukset ovat valtavat. Greenpeace-järjestö arvioi kustannuksiksi 160 000 – 305 000 euroa voimalaa kohden, laitoksen koosta riippuen.

Hiili- ja lasikuituvahvisteisten muovien kierrätys on vaikeaa. Suurin osa niistä poltetaan. Ongelma pahenee, kun yhä suurempi määrä tuulivoimaloita tulee purkuvaiheeseen. Liittovaltion ympäristöministeriö kuitenkin vähättelee ongelmaa, ja sanoo, että voimassa oleva ympäristölainsäädäntö estää ympäristöhaittojen syntymisen. (Kooste TV-KY ry).

Artikkeli julkaistu useissa saksalaisissa lehdissä. Linkki : lomazoma.com/wohin-mit-dem-schrott-die-muellberge-von-windkraftanlagen-wachsen/
... Lue lisääNäytä vähemmän

Minne pannaan tuulivoimaromu, kysytään Saksassa. Jätevuoret kasvavat. 20 vuoden jälkeen tuulivoimalat alkavat mennä vaihtoon. Ne ovat loppuun kuluneita tai yksinkertaisesti liian pieniä. Liittovaltion ympäristöviraston vuonna 2022 tekemän tutkimukset mukaan Saksassa tuotetaan vuoteen 2040 mennessä satoja tuhansia tonneja tuulivoimaloiden lapajätettä. Lisäksi 835 000 tonnia terästä ja 5,5 miljoonaa tonnia betonia. 

Teollista ratkaisua lapojen hävittämiseksi ei ole toistaiseksi löydetty. Tuulivoimalaromun hävittämisen kustannukset ovat valtavat. Greenpeace-järjestö arvioi kustannuksiksi 160 000 – 305 000 euroa voimalaa kohden, laitoksen koosta riippuen.

Hiili- ja lasikuituvahvisteisten muovien kierrätys on vaikeaa. Suurin osa niistä poltetaan. Ongelma pahenee, kun yhä suurempi määrä tuulivoimaloita tulee purkuvaiheeseen. Liittovaltion ympäristöministeriö kuitenkin vähättelee ongelmaa, ja sanoo, että voimassa oleva ympäristölainsäädäntö estää ympäristöhaittojen syntymisen. (Kooste TV-KY ry).

Artikkeli julkaistu useissa saksalaisissa lehdissä. Linkki : https://lomazoma.com/wohin-mit-dem-schrott-die-muellberge-von-windkraftanlagen-wachsen/

19 CommentsKommentoi Facebookissa

Meillä Suomessa ei vaikeuksia siipien käsittelyssä Woikoski vetää kyllä ei taida kovin isoja varastoja kartanossa seisoa.Kierrätys kehittyy koko ajan kun nyt valmistuneet 25-30 vuotta puretaan vievät runkoputket pois kaupalla saavat kierrätykseen.Jalustoja ei pureta tarkistavat rakennetaanko uusi vai tehdäänkö viereen uusi Hyvä tuulipaikka tiet ja kaapelit valmiina.Niin ja luvat ja kaikki siihen liittyvä En ainakaan nähnyt Tekstiä määräaikainen toiminta lupa voimalle.

"Vihreän siirtymän" reitillä näyttää olevan ennalta arvaamattomia taloudellisia kuoppia. Mutta ei hätää ne kuopat katetaan veronmaksajien kukkarosta.

Ongelmajäteongelma, minkä Tuulivoima tulee räjäyttämään eteemme on ollut tiedossa jo pitkään. Jostain syystä se ei läpäise massojen tietoisuutta. Täysin järjettömiltä Tuulivoiman lisärakentamissuunnitelmilta saattaa pudota pohja tämänkin takia. Ilmastohumpan päättyessä asia kyllä helpottuu. Vielä ei ole Suomessa se hetki. Se tulee sitten, kun ihmisiä kuolee viluun ja nälkään sähkön hinnan noustua Tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi tasolle 1 €/kWh. Kaikkialla lisärakentaminen on johtanut dramaattiseen hinnannousuun. Kun sosiaalipolitiikan ja palkkapolitiikan vaatimukset räjähtävät sähkön hinnan mukana, on pakko peruuttaa kaikki tämä hulluus.

View more comments