Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Saksan energiamurroksen paradoksi: tuulivoiman kasvusta huolimatta tuulivoiman tuotanto ei kasva. Dresdenin teknillisen yliopiston professori Sigismund Kobe selittää, miksi näin on.
Tuuli- ja aurinkovoiman asennettu kapasiteetti oli marraskuussa yhteensä 185 745 MW, mutta sähköntuotannossa päästiin vain 11,54 prosenttiin nimellistehosta. Tuulettomana pimeänä aikana jäätiin vain 0,36 prosenttiin.
Saksassa uusiutuvan energian osuuden on sanottu kasvaneen 60 prosenttiin sähköntuotannosta, mikä antaa vaikutelman suuresta edistyksestä. Luku on harhaanjohtava, koska samaan aikaan sähkön kulutus on laskenut yli 8 prosenttia. Professori Kobe näkee syyksi sen, että energiaintensiivistä teollisuutta on poistunut maasta tai se on vähentänyt tuotantoaan. Uusiutuvan energian osuus kulutuksesta ei kasva sähköntuotannon kasvun vaan sähkönkulutuksen vähentymisen vuoksi.
Tänä vuonna on ollut jo yhteensä 500 tuntia, jolloin uusiutuva energia kattoi alle 10 % sähkön kulutuksesta. Tuulettomina ja pilvisinä päivinä uusiutuvat energialähteet eivät voi vastata lain edellyttämästä sähköntuotannosta. Toisaalta tänä vuonna on kirjattu jo yli 560 tuntia, jolloin sähkön hinta on negatiivinen. Ylitarjontaa on usein keskellä päivää, jolloin aurinkovoimalat työntävät valtavia määriä sähköä verkkoon matalasta kulutuksesta huolimatta.
Kapasiteetin lisäys ei välttämättä tarkoita sähköntuotannon lisäystä, jos sähköverkon ja varastoinnin kapasiteetti ja kulutuksen joustavuus ei samalla kasva. Akkuvarastointijärjestelmätkään eivät voi kompensoida kuin lyhytaikaisia tuotannonvaihteluja. Tarvittaisiin kaasukäyttöisiä varavoimalaitoksia ja vedyntuotantoa. (Kooste TV-KY ry).
Linkki TZ:n artikkeliin: www.tz.de/wirtschaft/energiewende-paradox-erklaert-mehr-windkraft-erzeugt-nicht-mehr-strom-prof-k... ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Taidetaan olla Saksalaisten sukulaiskansa .....Suomen ja Saksan Piättäjät järjenjaossa vähemmälle jääneitä ....ja Useimmiten korruptoituneita....
Huom. Teollisuus lähteny eli työpaikat
Ympäristöluvan tarpeen selvittäminen tulisi sisältyä jokaisen tuulivoimahankkeen suunnitteluprosessiin . Jos ympäristöluvan tarpeen arvioidaan olevan olemassa, ympäristönsuojeluviranomainen voi kehottaa hankkeen suunnittelijaa hakemaan hankkeelle ympäristöluvan ennen voimaloiden käyttöönottoa. Ympäristölupa selkeyttäisi mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi toiminnan käynnistyttyä ilmeneviin meluhaittoihin.
Linkki Pielavesi-Keiteleen artikkeliin: www.pielavesi-keitele.fi/paikalliset/9075979 ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Tuulivoimaloiden äänisaaste autioittaa maaseutua, kirjoittaa filosofian tohtori Mikko Ahonen Maaseudun tulevaisuudessa. Suurien tuulivoimaloiden melutasot ovat haitallisen korkeita.
DI Hannu Nykänen tuo raportissaan esille, että viralliset raja-arvot ja niiden mittauskohde eivät kuvaa tuulivoimamelun todellista häiritsevyyttä. Virallisten terssikaistaisten raja-arvojen, 20-200 hertsin lisäksi myös alle 20 hertsin infraääni tulisi mitata kapeakaista-analyysillä.
Ruotsissa Uppsalan yliopiston professori Ken Mattson on kehittänyt tätä mittausta Sound Sim 360-menetelmällään, joka osoittaa, että suurimpien voimaloiden lähellä melutasot ovat haitallisen korkeita usean kilometrin etäisyydellä. 5-10 MW:n voimaloiden osalta infraäänen suhteellinen osuus kasvaa. Tämän toi esille Washingtonin yliopiston tutkija Alec Salt jo vuonna 2013.
Tuulivoimaloiden ongelma on myös konehuoneen tornin kautta maaperään aiheuttavat paineaallot, jotka heijastuvat maakerroksista takaisin, ja ilmenevät esimerkiksi ikkunoiden tärinänä usean kilometrin päässä voimaloista. Tärinän haitallista vaikutusta ei edes mainita konsulttifirmojen riskikartoituksissa.
Elinkeinoelämän ja hallituksen toimijoiden tulisi keskittyä melusaasteen mittaamiseen ja maaseudun autioittamisen ehkäisyyn. (Kooste TV-KY ry).
Hannu Nykäsen tutkimusraportti ”Tuulivoimaloiden synnyttämän melun ja tärinän terveysriskit – esitutkimus” löytyy tästä linkistä: tvky.info/2023/03/tutkimusraportti-tuulivoimaloiden-synnyttaman-melun-ja-tarinan-terveysriskit-es...
Uppsalan yliopistossa julkaistu Ken Mattsonin johtaman tutkimusryhmän tuore tutkimus sekä linkki Ken Mattssonin tutkimusta esittelevään luentoon löytyvät tästä linkistä: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Tutkimus%3A%20Uppsalan%20yliopistossa%20julkai... ... Lue lisääNäytä vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
Vihreät kiittää kun maaseutu ei saastuta
Agenda etenee melkein huomaamatta 15 minuutin kaupunkeja kohden...
VMmutuP. 😎
View more comments