Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Kaatuuko Hattulan Niinimäen tuulivoimahanke Myrsky Energian talousvaikeuksiin ja osinkokohuun, kysyy Hämeen Sanomat. Tällä hetkellä Myrsky laatii osayleiskaavaa omalla kustannuksellaan, ja jos kaava tulee kunnanvaltuuston päätettäväksi, valtuusto päättä joko kyllä tai ei. Kaavan laatiminen on sujunut huomattavasti odotettua hitaammin.
Kunnan edustajat kertovat lehdelle, että Myrsky-kohut ”vaikuttavat varmasti päätöksiin”. Kunnanjohtaja näkee, että jos kaava menee läpi, sen voi toteuttaa joku muukin kuin Myrsky. Kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoo, että ”totta kai hanketta eteenpäin vievän toimijan täytyy olla luotettava”. Tilannetta on seurattava. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoo kuuluvansa nykyisin Niinimäen tuulivoimahankkeen vastustajiin.
Kunta aikoo syksyn aikana kutsua Myrsky Energian edustajat selvittämään valtuustolle yhtiön tilannetta. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Hämeen Sanomien artikkeliin: www.hameensanomat.fi/paikalliset/8847382
Myrskyn uusi talousjohtaja Sakarias Paaso vakuuttaa kuitenkin lehdelle sähköpostitse antamassaan haastattelussa, että yhtiön negatiivisella omalla pääomalla ei ole käytännön vaikutusta Niinimäen hankkeeseen. Hän kertoo myös, että Myrskyn tavoitteena on olla sähköntuottaja. Osana liiketoimintaa hankkeille hankitaan kuitenkin kumppaneita hankekehityksen eri vaiheissa. Kohua herättäneiden osinkojen maksuun käytettyjen rahojen hän kertoo tulleen hankeosuuksien myynnistä niitä rahoittaneelle Copengagn Infrastructure Partnersille (CIP). Yksi myydyistä hankkeista oli Niinimäen hanke. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Hämeen Sanomien artikkeliin: www.hameensanomat.fi/paikalliset/8847464
TV-KY ry:n kommentti: Hankeyhtiö Niinimäen Tuulivoima Oy:n vuoden 2024 tappio oli julkisuudessa kerrottujen tietojen mukaan 2 371 000 euroa. Tappio lienee syntynyt Niinimäen hankkeen kehityskuluista, jotka on rahoitettu lainavaroilla, koska yhtiön liikevaihto oli 0 eur.
Järjestelyllä, jossa tuulivoimahankkeiden kehityskulut ohjataan tytäryhtiöön, mutta hankkeen ”omistus” emoyhtiöön, jonka jälkeen emoyhtiö myy hankkeen tytäryhtiölleen, emoyhtiölle syntyy voittoa tyhjästä. Rahoittajana toimivalta sopimuskumppanilta saatavat lainavarat muuttuvat emoyhtiölle voitonjakokelpoisiksi varoiksi, kun ne kierrätetään tytäryhtiön kautta. ... Lue lisääNäytä vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
Ei nuo myllyt järvimaisemissa mikään kaunistus ole.
Metsähallitus kaavailee 24 tuulivoimalan hanketta Ikaalisen ja Parkanon rajamaille. Tämä Horhalanperän tuulivoimahanke ulottuu Seitsemisen kansallispuiston ja Koveron perinnetilan tuntumaan. Seitsemiseen on vastikään onnistuttu palauttamaan uhanalainen metsä- eli suomenpeurakanta.
EU on rahoittanut metsäpeuran pelastamista kahdessa suomalaisessa kansallispuistossa, Seitsemisessä ja Lauhavuoressa. Lähes sukupuuttoon metsästetyn metsäpeuran kantaa on onnistuttu parin viime vuosikymmenen aikana vahvistamaan.
Tuulivoima haittaa metsäpeuraa varsinkin vasomisen ja vasan kasvattamisen aikana keväällä ja alkukesällä. Horhalanperän lisäksi seudulla on muitakin tuulivoimahankkeita, joiden yhteisvaikutukset vaikuttavat metsäpeuraan.
Horhalanperän tuulivoimaloita vastustava adressi on kerännyt viikossa 900 allekirjoitusta.
Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20181847?origin=rss
Adressi löytyy tästä linkistä. www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid0eGgV224nK6jN2edw65AVTboongVmr7b7EYGxqm1o1STvaDvqa... ... Lue lisääNäytä vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
Hivenen Metsäpeuran historiasta: Metsäpeurakannan hoito Suomessa alkoi uudelleen 1940–1950-luvuilla, kun Venäjän Karjalasta vaelsi peuroja Kainuuseen sen jälkeen, kun kanta oli käytännössä hävitetty maasta 1800-luvun lopulla. 1970–1980-luvuilla tehtiin palautusistutus, jolloin Kainuusta siirrettiin yksilöitä Suomenselälle, ja sieltä vapautettiin jälkeläisiä luontoon. 1990-luvulla metsäpeura otettiin metsästyslakiin, ja sen metsästys mahdollisti vahinkojen vähentämisen, erityisesti maanviljelysalueilla. Nykyään kantaa on pyritty tukemaan erilaisin toimenpitein, mutta se on edelleen uhanalainen ja vaatii jatkuvaa hoitoa suurpetojen, liikenteen ja perinnöllisten tekijöiden vuoksi. Metsäpeuran häviäminen ja paluu Häviäminen: Metsäpeura oli tärkeä pyyntieläin kivikaudelta lähtien, mutta liiallinen metsästys johti sen häviämiseen Suomen luonnosta 1800-luvun lopulla, ja viimeiset yksilöt pyydettiin sukupuuttoon 1910-luvulla. Palautuminen: 1940–1950-luvuilla Venäjän Karjalasta vaelsi yksilöitä Kainuuseen, mikä aloitti kannan kasvun. Kannanhoidon alkuvaiheet Palautusistutus: 1970–1980-luvuilla Kainuusta siirrettiin yksilöitä Salamanperän metsäpeuratarhaan, josta niitä vapautettiin luontoon Suomenselällä. Metsästys: Metsäpeura kirjattiin metsästyslakiin 1990-luvulla, ja 1990-luvun lopulla aloitettiin metsästys, pääasiallisena syynä maatalousvahingot, erityisesti Suomenselän alueella. Nykytilanne ja tulevaisuus Uhanalaisuus: Suomessa metsäpeura on edelleen uhanalainen laji, ja sen kannan koko on vaihdellut. Hoitosuunnitelmat: Säännöllisesti laaditaan hoitosuunnitelmia, jotka sisältävät toimenpiteitä kannan säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi, esimerkiksi suurpetokannan hallintaa. Yhteistyö: Metsäpeurakanta esiintyy Suomen lisäksi Venäjän Karjalassa, ja yhteistyö Venäjän Karjalan kanssa on tärkeää kannan kokonaistilanteen ymmärtämiseksi. Suomen metsä-peurakannan hoitosuunnitelma - ResearchGate Vuosien 1996–2001 välillä Kainuun metsäpeurakanta kasvoi noin tuhannesta yksilöstä 1700 yksilöön. Osa kasvusta saattoi johtua poro... ResearchGate Metsäpeura – WWF Suomi Metsäpeura hävitettiin Suomen luonnosta noin 100 vuotta sitten. 1940-luvulla Kainuussa havaittiin kuitenkin metsäpeuran jälkiä: Ve... WWF Suomi Metsäpeura - Wikipedia Nykyisinkin metsäpeura kuuluu Suomessa riistaeläimiin. Sen metsästysaika kestää syyskuun viimeisestä lauantaista tammikuun 31. päi... Wikipedia Näytä kaikki Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Kainuun tilanne on huolestuttava: Metsäpeurakanta on vaihdellut suuresti Suomessa; se hävisi 1800-luvun lopulla ja palasi Kainuuseen 1940–1950-luvuilla. Kainuun kanta on sittemmin taantunut suurpetojen, kuten suden, saalistuksen ja elinympäristörajoitteiden vuoksi, ja sen koko on ollut 700–800 yksilön vaiheilla, vaihdellen suuresti vasatuotosta riippuen, kuten vuoden 2024 talven ennätysheikko vasallisten naaraiden osuus osoitti. Toisaalta Suomenselälle 1970–1980-lukujen vaihteessa tehdyt palautusistutukset ovat muodostaneet vahvan ja vakaamman kannan, jota on pyritty vahvistamaan myös laajemmalla hankkeella. Kainuun metsäpeurakannan kehitys Historia: Metsäpeura hävisi Suomesta 1800-luvun lopulla liiallisen pyynnin seurauksena. Se palasi takaisin itärajantakaa 1940–1950-luvuilla, ja Kainuun alueelle muodostui kanta. Huippu ja taantuminen: Kannan koko oli korkeimmillaan 1990-luvun lopulla, noin 1700 yksilöä, mutta se alkoi laskea nopeasti vuoden 2001 jälkeen suurpetojen lisääntymisen vuoksi, erityisesti suden. Viimeisimmät vuodet: Vuosina 2015–2019 kanta oli noin 700–750 yksilöä. Talvella 2024–2025 Kainuun kanta oli noin 700 yksilöä, ja vasallisten naaraiden osuus oli ennätyksellisen alhainen (noin 4 %) suurpetojen lisääntyneen saalistuksen ja talven 2023–2024 ravinnonhankkimisvaikeuksien vuoksi. Suomenselän metsäpeurakannan kehitys Alkuperä: Suomenselälle tehtiin 1970–1980-lukujen taitteessa palautusistutus, koska alue oli tuolloin lähes petovapaata ja se tarjosi hyvän elinympäristön. Kasvu: Istutukset onnistuivat yli odotusten, ja Suomenselälle muodostui suhteellisen vahva ja vakaa kanta, joka on parantanut metsäpeuran tilannetta Suomessa merkittävästi. Nykyinen tilanne: Suomenselän kanta on parisen tuhatta yksilöä, ja alueella on tehty laajoja metsäpeuran palautushankkeita kannan kasvattamiseksi. Kannankehitykseen vaikuttavat tekijät Suurpedot: Erityisesti suden, mutta myös ilveksen ja karhun saalistus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa kantaan, varsinkin Kainuussa. Elinympäristö: Elinympäristöjen saatavuus ja laatu vaikuttavat kannan kokoon ja hyvinvointiin. Ravinto: Talvisen ravinnonhankinnan vaikeudet voivat vaikuttaa negatiivisesti vasatuottoon, kuten nähtiin talvella 2023–2024. Liikenne: Liikenteen aiheuttama kuolleisuus on myös yksi kantaa rajoittava tekijä. Venäjän kanta: Salametsästys ja elinympäristöongelmat Venäjällä vaikuttavat myös Suomen metsäpeurakantaan. Sudet saattavat hidastaa metsäpeurakannan elpymistä 23.4.2025 — Näyttöä lähihistoriasta. Suurpetojen saalistuspaineen vaikutuksesta metsäpeurakannoille on tutkittua näyttöä. – Metsäpeur... Jahtimedia Kainuun metsäpeurakanta vähentynyt - Luonnonvarakeskus 2.5.2025 — Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Kainuussa talvehti kuluneena talvena noin 700 metsäpeuraa. Vuosina 2021–2023 mää... Luonnonvarakeskus Suomen metsä-peurakannan hoitosuunnitelma - ResearchGate Vuosien 1996–2001 välillä Kainuun metsäpeurakanta kasvoi noin tuhannesta yksilöstä 1700 yksilöön. Osa kasvusta saattoi johtua poro... ResearchGate Näytä kaikki Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.
Postasin nämä kaksi artikkelia, koska avauksen teksti oli mielestäni virheellinen.
View more comments
Seitsemisen kansallispuisto on yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä luontoalueista, tunnettu hiljaisuudestaan, monimuotoisesta luonnostaan ja perinteisistä metsämaisemista. Metsähallituksen suunnitelma rakentaa 24 jättimäistä, jopa 320 metriä korkeaa tuulivoimalaa aivan puiston rajalle tuhoaisi nämä arvot pysyvästi.
Allekirjoita adressi ja puolusta Seitsemisen kansallispuistoa – luontoarvoja ei voi siirtää, tuulivoimaloita voi.
... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Tuo on kyllä pelkkää kiusantekoa luonnosta nauttiville. 🤬
Tuulivoimaa ei tarvita mihinkään muuhun kuin huijaukseen.
SDP julkaisi eduskuntavaalien 2023 alla manifestin eli julistuksen "Energiapolitiikka – Vihreä siirtymä on elinehto yrityksille ja kotitalouksille". Ote julistuksesta: "Tavoitteenamme on energiaomavarainen [tarkoittaa sähköä] Suomi vuonna 2025. Se vaatii tuulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen." SDP:n poliittinen ohjelma hyväksyttiin syyskuun 2023 puoluekokouksessa 500 osallistujan äänin. Ote ohjelman sivulta 52: "Suomesta rakennetaan vihreän vedyn suurvalta Euroopassa. Puhtaan sähköntuotannon lisääntyessä ylijäämäsähköllä valmistetulla vedyllä luodaan nopea vetyloikka teollisuudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa." Energiapolitiikka on ideologinen asia. Energiatekniikka ja -talous on rationaalinen asia. Vähäjärkisellä vihreällä politiikalla Suomesta ei synny minkään sortin Suur-Suomea. Syntyy vain Nälkäniemi. Kokoomus sätkii kiinalaisten, saksalaisten, tanskalaisten ja amerikkalaisten tuulivoima-firmojen pauloissa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) saavat käskynsä Elinkeinoelämän keskusliitolta. EK tekee sen, mitä ahne tuulivoima- & vihreävetymafia vaatii. Multala johtaa myös Työ- ja elinkeinoministeriön energia-asioita. Kokoomus puliveivasi ne kesäkuun 2023 hallitussopimuksessa itselleen. PS, RKP ja KD voivat esittää eriäviä mielipiteitä ja vastalauseita "kykypuolueen" vaatimuksista. Kritiikistä saa yleensä änkyrän leiman otsaansa, ja Ylen agendatoimittajat saavat niistä vettä myllyynsä. Yle kutsuu studioihinsa Suomen uusiutuvat ry:n (entinen Suomen Tuulivoimayhdistys) advokaatteja kauhistelemaan hallituksen riitelyä keskellä "ilmastokriisiä". Tuulivoima- & vihreävetybisnes ei piittaa ympäristöstä & luonnosta ja ihmisistä & eläimistä pätkän vertaa. Ilmastoliiketoiminnan motto on: "Oikein väärin, kokoon käärin." Ylen ja HS:n ilmasto- ja energiajournalistit koohottavat vihreän amfetamiinin huumassa. Älyvapaasta kunnianhimon kiljunnasta sakotetaan lujasti ja säälimättä Euroopan Unionissa. Saksa, Ranska ja Italia retuuttavat pieniä ja tyhmiä maita mennen tullen. Mahtimailla on edelleen imperialistien ja kolonialistien asenteet, ja ne taistelevat keskenään rahasta ja vallasta. Suomi jää siinä menossa ja meiningissä jatkuvasti alakynteen. Tuulisähköiskusta tärähtäneet poliitikot vasemmalta oikealle pitää lähettää kotiarestiin eduskuntavaaleissa 2027. Hyppikööt sitten kotonansa tuulisähkön tahdissa 🙄 🙋.