Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen lisää voimaloiden melua ja haittaa voimaloiden toimintaa. Hukkaan mennyt teho muuttuu meluksi. Leppävirralla meluhaitta saatiin hallintaan ympäristölupamääräyksillä.
Warkauden lehden kolmen vuoden takaisessa artikkelissa Ilmattaren tekninen päällikkö Seppo Hakola kertoi lapojen jäätämisen vaikutuksista seuraavaa: Talvi vaikuttaa voimaloiden tuotantotehoon. Kun sää vaihtelee ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, alkaa ongelmia ilmaantua. Voimaloiden lapoihin kertyy silloin jäätä, ja selkeällä pakkaskelillä niihin tulee kuuraa. Kun siivet ovat kuurassa, ne karheutuvat ja menettävät tehoaan. Jää ja kuura lisää myös melua. Kun voimala menettää hyötysuhdettaan, muuttuu hukkaan mennyt teho meluksi. Pyörteet ja virtaukset irtoavat siiven pinnasta ja muuttuvat kohinaksi. Hakolan mukaan joulukuu on melumittausten ja lähitienoon asukkailta tulevan palautteen mukaan melun kannalta pahinta aikaa. Silloin alkaa tulla talvikelit ja siivet jäätyvät. Linkki Warkauden lehden artikkeliin: www.warkaudenlehti.fi/paikalliset/3885326
Leppävirran Saahkarlahden tuulivoimalat aloittivat toimintansa syyskuussa 2017 ja meluhaitat alkoivat ilmetä samana syksynä. Lopulta Keski-Savon ympäristölautakunta velvoitti Ilmatar Leppävirta Oy:n hakemaan hankkeelle ympäristöluvan. Ympäristölupaan sisältyvillä määräyksillä, joilla voimaloiden toimintaa rajoitetaan tietyissä olosuhteissa, meluhaitat on saatu hallintaan. Asia kävi kuitenkin ensin läpi oikeusprosessin Ilmatar Leppävirta Oy:n valituksesta. Yhtiö vaati ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristöluvan hakemiseen velvoittavan päätöksen kumoamista. Linkki Warkauden lehden artikkeliin: www.warkaudenlehti.fi/paikalliset/3885326
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ainoa keino vaikuttaa tuulivoiman meluhaittoihin on ympäristölupa. Ympäristölupamääräyksillä tuulivoimaloiden tuottamia melutasoja voidaan valvoa, ja ympäristöluvassa voidaan antaa määräyksiä voimaloiden toiminnan rajoittamisesta niissä olosuhteissa, joissa meluhaittoja aiheutuu. Lisätietoa tuulivoimahankkeen ympäristöluvasta tästä linkistä: tvky.info/2023/02/tuulivoima-kansalaisyhdistys-ryn-kuntatiedote-1-2023/ ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Linkissä on medianomi Nina Rahkolan ohjelmajakso 2/5 "Terästeollisuus - elintasomme hiilenmusta ydin", huhtikuu 2023, 57 minuuttia: areena.yle.fi/1-61823775 Ohjelma kannattaa katsoa, vaikka siinä on kolme isoa asiavirhettä. Blastr Green Steelin infoissa on yhtä lailla isoja asiavirheitä. - Romun osuus terästuotannosta (p.o. 30 %) - Kiertoon saatujen terästen osuus hylkytavarasta (p.o. 85 %) Nämä kaksi karkeaa virhettä tuottavat täysin harhaisen kuvan terästen kierrättämisestä. - Ruostumattomien terästen osuus teräksistä. Tämä massiivinen virhe tuottaa pahasti väärän kuvan terästen käytöstä. Rahkola ei selvästikään ymmärrä, että raudasta ei tule pulaa vuosikymmeniin. Sen sijaan terästen seosmetalleista moni on jo kriittinen eli että ao. metallin saatavuus on niukkaa ja hinta samalla korkea. Rahkola ei edes mainitse kriittisyyttä ja huoltovarmuutta. Ohjelmassa jää kertomatta, kuinka pitkään teräkset viipyvät rakennuksissa ja rakennelmissa, laitteissa ja koneissa sekä kulkuneuvoissa (keskimäärin 40 vuotta). Tämän vuoksi katsojat eivät voi arvioida terästen kiertotaloudesta yhtään mitään. Terästentuotannon tulevaisuuden arviointi jää epämääräiseksi, kun Rahkola sanoo vain ympäripyöreitä vertailuja. Jutut reikien poraamisesta maankuoreen ja Mars-matkoista sekä perunoista ovat aivan eriskummallisia. Kenian matka tuo juttuihin dramatiikkaa, joka vie ajatuksia sivuun aiheesta. Rahkolan mukaan teräs taipuu moneksi. Se kuulostaa viisaalta puheelta. Se vain kumisee tässä onttouttaan. Terästuotteiden tekniikat (ominaisuudet) ja teknologiat (tuotantomenetelmät) jäävät kovin vähälle huomiolle. Rahkola kertoo, että teräs on ollut naurettavan halpaa. Hän ei kerro, mikä on tehnyt teräksistä halpaa. Harjateräs maksaa x/tonni. Koneteräs 3x/tonni. Molybdeeni-seosteinen ruostumaton teräs maksaa 10-20x/tonni. Työkaluteräkset maksavat enimmillään 50x/tonni. Jokin tässä naurattaa Rahkolaa. Nikkelin korkea hinta teräksissä ei ole naurattanut kymmeniin vuosiin. Mangaani, koboltti, wolframi ja vanadiini sekä harvinaiset maametallit (REM = Rare Earth Metals) ovat strategisia metalleja teräksissä. Rahkola ei ymmärrä erilaisten terästen lajien leveyttä ja valikoimien syvyyttä. SRV:n johtaja Miimu Airaksinen sanoo oikein terästeollisuuden saneeraamisen tarvitseman sähköenergian tarpeen 30 vuoden kuluttua (380 GW). Hänen käsityksensä on sama kuin World Steel Associationin teesit. Arvioiden pohjana ovat terästuotannon määrän kehitys toimialoittain sekä kiertojen prosentit ja viipymät. Airaksinen ei kuitenkaan ymmärrä terästen kierrättämistä kasvavan kulutuksen oloissa. Se on hyvin yleinen kömmähdys. Oulun yliopiston terästutkimuksen johtava professoti Jukka Kömi kertoi Ylelle tammikuussa 2023 käsityksensä vihreistä teräksistä. SSAB (Svenskt Stål) Europen toimitusjohtaja Olavi Huhtala kertoi Ylelle kilpailutilanteesta fossiilivapaiden terästen kehittämisessä. Viesti oli, että Inkoon aikataulu tulee pettämään. Nina Rahkola on tyypillinen aatteiden kyllästämä toimittaja, joka ei ole lainkaan kelvollinen tiedetoimittajaksi. Ammattilaisten ääni ei kuulu valtamediassa myöskään Inkoon vihreän terästehtaan tapauksessa. Nina Rahkola ei saanut ohjelmajaksoon lainkaan helikopterinäkemystä. Jutusta tuli likilaskuinen pannukakku. Aihe on toki vaikea. Vuonna 1950 teräksiä tuotettiin 200 milj. tonnia. Tänä vuonna 1.900 milj. tonnia. Vuoden 2050 lukema on 2.400 milj. tonnia. Teräslajeja on 1.000-2.000 riippuen luokittelusta. Teräksiä on käytössä 40-45 mrd tonnia. Hukassa on 5 mrd tonnia. Arvioin tämän terästuotannon määrästä aika-akselilla, useita lähteitä. Rautamalmeja louhitaan 3 mrd tonnia/a. Tuo määrä tulee riittämään vuosikymmeniä, koska länsimaiden infra on pitkälle kehittynyt ja koska romun %-osuus terästuotannosta kasvaa. Rautakaivoksia on 200 ja lupaavia esiintymiä (prospekteja) 150. Terästen osuus metallien käytöstä on 92 %. Seuraavaksi tulevat alumiini, kupari ja sinkki. Renium on erittäin hyödyllinen teräksissä, mutta sitä on maankuoressa hyvin vähän. Rahkolan mukaan teräs voi olla jopa tärkeämpää kuin öljy. Harvoin kuulee jotakin noin hullunkurista. Puheen taustalla räjäytetään malmikenttää. Ahdistavat aatteet myllertävät toimittajan ajatuksissa, kun "ihmiskunta on ryöstöretkellä luonnossa". Jakson sanoma on selvä: "Ihminen on ahne ja paha. Ja laji vain vahvistuu." Akatemiaprofessori Markku Kulmalan (aerosoli- ja ympäristöfysiikka) ilmeitä on hauska katsella keskustelussa. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas huomauttaa kolmesta asiasta. Veikkaan, että Taalasta on alkanut tympiä vihreiden agendatoimittajien alituinen jankuttaminen. Suomen energiapolitiikka on sekaisin kuin lelut lattialla lasten leikittyä itsensä uuvuksiin. Muutama vuosi sitten poliitikot surkeilivat, että politiikka on rikki. Vihreisiin hankkeisiin hurahtaneiden poliitikkojen mielipiteet Inkoon hankkeesta ovat aivan takapajuisia. Ilmastotoimittajat eivät tunnu ymmärtävän eksakteista luonnontieteistä juuri mitään (fysiikka, kemia, geotieteet ja biotieteet).
Linkissä on Lassi Okan kandidaatintyö "Tuulivoimaloiden jäätäminen", Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT University) toukokuu 2022, 31 sivua: lutpub.lut.fi/handle/10024/164187 Luvussa 3 on kuvaus jään vaikutuksesta tuuliturbiiniin. Luvussa 4 on asiaa erilaisista jäänestojärjestelmistä. Yhtä kaikki, jäätäminen on yksi tuuliturbiinien monista heikkouksista. Globaali ja kotikutoinen tuulivoimabisnes vyöryttää Suomeen sekundatekniikkaa, joka ei tule toimeen ilman yhteiskunnan antamia investointi- ja tuotantotukia ja hallinnollisia etuoikeuksia. Jos Tarmo Vähä-Pönttönen velttoilee työmaalla ja pitää taukoja omin ehdoin säiden mukaan, hän saa pomolta ja työtovereilta pian pikanttia palautetta. Työkkäristä ja Kelalta Tarmo saa karenssia ja penalttia. Vähä-Pönttönen saa miettiä tykönänsä, mistä saisi taas taaloja taskuun. Suomessa on 1.750 tuuliturbiinia 200 tuotantokentällä. Niiden yhteenlaskettu maksimiteho on huikeat 8.100 MW. Tehontuotto heittelehtii säiden mukaan välillä 0-7.000 MW. Verrataan tätä tolloa touhua liikennöitsijään, jolla on 100 linja-autoa. Jonakin aamuna ne kaikki piiputtavat ruuhka-aikaan. Jonakin iltapäivänä puolet ajossa olevista sammuu kaduille ja teille. Yhtenä iltana kaikki bussit ovat kunnossa, mutta ajoja on vain kolmasosalle. Firma heiluu konkurssin partaalla. Mutta se ei haittaa näköä, jos valtio antaa toimeentulotukia ja laadukkaat liikennöitsijät paikkaavat surkean yhtiön puutteita. Valtio maksaa korvauksia myös varallaolosta. Vihreisiin energioihin ja Milla Magian taikoihin uskovat Ylen ja HS:n ilmasto- ja CO2-toimittajat levittävät punaista mattoa tuulihuijareille. Kaistapäinen meno ja meininki hiipuu kyllä ajan myötä. Joko on kuitenkin aika jouduttaa huijareiden luikkimista karkuun antamalla heille matkalippu Vähä-Pönttölään.
Ely-keskus vaatii huomioimaan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset lausunnossaan Västervik II tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta. Ilmatar Kristiinankaupunki kaksi Oy suunnittelee 3500 hehtaarin alueelle enintään 18 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 350 metriä ja yksikköteho enintään 10 MW. Se sijoittuu Västervikin toiminnassa olevan tuulivoima-alueen ns. Västervik ykkösen länsi- ja pohjoispuolelle. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus antoi YVA-ohjelmasta lausunnon, jossa se edellyttää hankkeen arviointimenettelyn edetessä huomioimaan erityisesti eri hankkeiden yhteisvaikutukset sekä vaikutukset ihmisiin ja linnustoon. Linkki Suupohjan Sanomien artikkeliin: www.suupohjansanomat.fi/uutiset/ely-keskus-vaatii-huomioimaan-tuulivoima-alueiden-yhteisvaikutukset
Ely-keskuksen lausunnon mukaan kyse on toiminnassa olevan Västervik I -alueen laajennus, jossa toimii ennestään 9 tuulivoimalaa. YVA-selvityksissä tutkitaan vaihtoehtoina 15 tai 18 tuulivoimalan rakentamista. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että hankealuetta ei ole merkitty Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi, mutta vireillä olevassa maakuntakaavassa alueella on tv2-merkintä. Hankevaihtoehdoista kumpikaan ei ole vireillä olevan maakuntakaavan rajauksen mukainen ja tuulivoimaloita on esitetty sijoitettavan molemmissa vaihtoehdoissa rajauksen ulkopuolelle ja luonnonarvoiltaan herkkiä kohteita. Yhteysviranomainen katsoo, että etenkin mahdollisten linnustoon kohdistuvien vaikutusten vuoksi hankkeessa olisi hyvä arvioida myös maakuntakaavan mukaista vaihtoehtoa. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen perusteella korostuu eri hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeys ja yhteisvaikutusten arvioinnin tulee olla merkityksellinen ja oleellinen osa arviointia. Linkki ely:n lausuntoon: www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Yhteysviranomaisen%20lausunto%20YVA-ohjelmasta%2C%...
TV-Ky ry:n kommentti: YVA-ohjelmassa esitetystä kuvasta näkyy, miten alueelle on muodostumassa mittava tuulivoimakeskittymä, vaikka kuvasta puuttuu tiedossa olevia alueita, mm. merelle suunnitellut hankkeet. Yhteisvaikutukset ovat siis väistämättömiä, ja on kyseenalaista, voidaanko niitä minkäänlaisten selvitysten perusteella juuri lieventää. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Onko yhteisvaikutuksen arviointi suoritettava, mikäli ELY-keskus sitä vaatii ja kellä on siinä vastuu?
Luontotuhoa sen kuin jatketaan..
Mitä jää suomen luonnosta tuleville sukupolville jäljelle tällä hävitysvauhdilla? Mitään kolkkaa ei haluta säästää. Mitä arvoa on enään joillain natura ym plänteillä, kun ne on ympäröity tuulivoimaloilla. Ei näy eteläsuomessa paljon hankealueita, missä on kehän hankkeet?
Mistä muuttolinnut jatkossa kulkee yli ovat aivan reitillä nämä suunnitellut alueet entä ihmiset jotka on saarrettu tuonne keskelle miten tuolla voi asua. Kuka korvaa vakituiset asunnot ihmisten terveyden?? Entä luonnon muut eläimet ei ole enää mitään paikkaa tulevat ihmisten pihoihin
Mistäs muuten sähköö saataisiinkaan jos ei näitäkin jonnekin laiteta kaikki tarvii ja käyttää tuotetta eikä yhtään jää yli pitää muistaa
View more comments
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Erityksen tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita. Verohyvitystä myönnetään 20 % investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista ja se on suunnattu investointeihin, joiden hyväksytyt kustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa. Hyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa. Hyvitys vähennetään tuloverosta investoinnin valmistumisvuonna ja sitä seuraavana 19 verovuotena sitä mukaa, kun yhtiölle syntyy maksuunpantavaa yhteisöveroa. Investointihyvityksestä voi käyttää vuosittain enintään kymmenesosan hyvityksen kokonaismäärästä. Linkki valtionvarainministeriön tiedotteeseen: vm.fi/-/investointien-verohyvitys ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Niin että taas luvataan viidesosa ilmasta rahaa ulkomaille
Sinne menee........sijoittajille....no onneksi meille jää siivottavaksi jäljet...toden näköisesti ..meidän...siis valtion...tai..voihan ne ulkomaiset yhtiöt hienoilla suomen kielisillä yhtiö nimillä maksaa sitte käyttö iän lopussa..mikähän on mahdollisuus prosentti....ei ihan 100%..no ei mitään jatketaan samalla tiellä..vai...