Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Näin luxemburgilaisyhtiöt tienaavat Ruotsin tuulivoimalla – tappioista huolimatta, kirjoitti Affärsvärlden kesäkuussa 2024. Näiden yhtiöiden ei ole tarkoituskaan maksaa veroa Ruotsissa, eikä edes Luxemburgissa. Tuotot siirretään verovapaasti eteenpäin omistusketjussa hyödyntämällä konsernin sisäisiä lainoja. Yhtiöiden näkökulmasta fiksua, ja luultavasti myös täysin laillista, toteaa lehden haastattelema asiantuntija.
Esimerkiksi Affärsvärlden ottaa Kristinehamnin kunnassa sijaitsevan Långmarken Ab:n tuulivoimala-alueen. Hanke on ollut viime aikoihin asti Luxemburgiin rekisteröiden Embla SA:n omistuksessa.
Vuonna 2012 ruotsalainen Eolus Vind osti kiinteistöyhtiö Wallenstamin käynnistämän projektin ja sai luvat kahdeksalle 3,3 MW:n tuulivoimalalle. Vuonna 2016, vuotta ennen toiminnan käynnistymistä Eolus myi kahden voimalan osuuden Malmön kaupungille ja Kalmarin läänille, sekä loput kuusi voimalaa Emblalle. Itselleen Eolus säilytti 10 %:n osuuden hankkeesta vuoteen 2023 asti, jolloin se myi osuutensa Glennmont Partnersille.
Embla AS:n rahoitusvarat koostuivat tuolloin Långmarken Ab:lle lainatusta 22 milj. euron osakaslainasta 8 prosentin korolla. Jo ensimmäisenä toimintavuonna 2017 Embla nosti Långmarkenilta korkotuloja 1,8 miljoonalla eurolla, vaikka Långmarkenin liikevaihtokin oli vain 1,9 milj. euroa.
Kuudessa vuodessa Emblan osakaslainasta saamat korkotulot nousivat 11 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa hyvin korkeaa tuottoa verrattuna siihen, että yleinen korkotaso oli tuolloin hyvin alhainen.
Långmarken Ab:n 14 milj. euron liikevaihdosta lopulla katettiin tuulivoimaloiden poistoja, joten yhtiöveroa tuulivoimahankkeesta ei Ruotsille kertynyt koko näiden kuuden vuoden aikana.
Emblan korkotuloina saamat rahat eivät kuitenkaan jääneet Luxemburgiin, vaan ne siirtyivät pitkässä omistusketjussa eteenpäin Emblan ranskalaiselle omistajalle, sijoitusyhtiö Mirovalle. Embla lainasi kahdella vaihtovelkakirjalainalla korkoina kertyneet varat omistajayhtiönsä uusiutuvan energian erikoissijoitusrahasto Mirova Eurofideme 3:lle 6,8 ja 7.78 %:n korolla. Niinpä Luxemburgin yhtiössäkään ei muodostunut verotettavaa tuloa.
Mirova ja sen rahastot puolestaan omistaa kansainvälinen omaisuudenhoitoyhtiö Natixis Investment Managers, joka on osa ranskalaista sijoitusryhmää Groupe BPCE:tä.
Mirovan tarkoituksena ei ole kuitenkaan omistaa tällaisia sijoituksia pitkään, vaan ne yleensä myydään muutaman vuoden omistuksen jälkeen. Vuonna 2022 Långmarkenin osakkeet myytiinkin 15,3 miljoonan euron kauppahinnalla perustettavalle luxemburgilaisyhtiölle NCRI Holdings Sarl’lle. Sen taustalla olevat sijoitusyhtiöt Glennmont Partners ja Nuveen Infrastructures. Myyntivoittoa Långmarkenin osakkeista kertyi Emblalle 6,3 miljoonaa euroa. (Kooste TV-KY ry)
Linkki Affärsvärldenin artikkeliin: www.affarsvarlden.se/artikel/sa-tjanar-luxemburgbolagen-pengar-pa-vindkraften-trots-forlusterna?f... ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Näin se juuri menee. Suomessa sama juttu, lisäksi mm. datakeskukset noudattavat samaa kaavaa. Suomessa taidetaan olla vielä hölmömpiä kuin Ruotsissa. Jokohan se Wittusen vihreä terästehdas on rakenteilla, vai odottako se vielä enemmän tukea valtiolta.
Aika jo sanottu. Ropellilaitokset kieltää ja heti. Niillä jopa keinotellaan taloudellisesti ihan suoraan.😡
Viherpöhö-raha haisee.
Tuulivoiman yhteisvaikutukset – esimerkkinä Puolanka.
Puolangan valtuusto hyväksyi kokouksessaan 10.12.2025 Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan. Puolangan ja Ristijärven rajalle suunnitellaan yhdeksän 300-metrisen yksikköteholtaan 6-10 MW:n tuulivoimalan rakentamista siten, että seitsemän voimaloista sijoittuu Puolangan kunnan alueelle.
Puolangan kunnassa on vireillä yhteensä kymmenen (10) tuulivoimahanketta (voimaloiden määrä ja hanketoimija sulkeissa):
- Hietavaara (18) (wpd Suomi Oy)
- Pieni-Paljakka (9) (Prokon Wind Finland Oy)
- Hirvivaara-Murtiovaara (15-19) (Metsähallitus)
- Koirakangas (9-12) (Metsähallitus)
- Ukonkangas (35) (Winda Energy Oy)
- Vaarinkangas (12) (Pohjan Voima Oy)
- Harmajapää (25-35) (VSB Uusiutuva Energia Oy)
- Ahvenvaara (9) Solarwind Finland Oy)
- Tervakangas (10) (UBRE Wind Juliett Ky/Erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva energia)
- Tulijokila (9-11) (UBRE Wind Kilo Ky/Erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva energia)
Linkki Puolangan kunnan verkkosivuille: puolanka.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat/
Mutta miten erillisten tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset huomioidaan eri hankkeiden suunnittelussa ja päätöksissä? Kuka tai mikä taho on vastuussa näin syntyvistä yhteisvaikutuksista?
Puolangan pormestari kertoi YLE:n haastattelussa viime toukokuussa, että ensimmäisen päätettävän hankkeen kohdalla yhteisvaikutuksia ei huomioida millään tavalla. Toisen päätöksentekoon tulevan hankkeen kohdalla huomioidaan yhteisvaikutukset ensimmäisen hankkeen kanssa. Ja niin edelleen.
Linkki haastatteluun YLE Areena: areena.yle.fi/1-74742866
YVA-selvityksissä tarkastellaan yleensä myös suunniteltavan hankkeen yhteisvaikutuksia muiden läheisten hankkeiden kanssa, ja yhteysviranomaisena toimiva ely-keskus ottaa niihin usein kantaa omassa perustellussa päätelmässään. Varsinaista lainsäädäntöä yhteisvaikutusten seurauksena syntyvistä haitoista ja niiden hallinnasta ei Suomessa kuitenkaan ole. Laissa ei ole myöskään osoitettu viranomaista, jolle tuulivoimasta aiheutuvat yhteishaitat Suomessa kuuluisivat.
Yhden kunnan sisällä aiheutuvista haitoista vastuu kuuluu tietysti kunnan viranomaisille, mutta hyvin usein vaikutuksia aiheutuu myös naapurikunnan puolella olevista tuulivoimaloista. Tuulivoimahankkeethan hyvin usein pyritään sijoittamaan kuntien reunoille, eivätkä tuulivoimaloiden vaikutukset kunnioita kuntarajoja.
Parempaa lainsäädäntöä tarvittaisiin kiireesti. ... Lue lisääNäytä vähemmän
9 CommentsKommentoi Facebookissa
Järki on hukkunut. 👾
Onkohan kukaan selvittänyt näiden yritysten taustoja, kuinka moni näistä yrityksistä on ulkomaisia toimijoita ?. Jos on ulkomaisia niin ei paljon jää euroja kunnalle eikä yleensäkään Suomeen
Netti kertoo YK:n viime ilmastokokouksesta näin: "YK:n COP30-ilmastokokoukseen, joka pidettiin Belémissä Brasiliassa marraskuussa 2025, kohdistui merkittävää kritiikkiä erityisesti sen liian kunnianhimottomien tulosten ja fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista koskevan sitoumuksen puuttumisen vuoksi. Yleinen kritiikki. Ei mainintaa fossiilisista polttoaineista: Suurimpana epäonnistumisena pidetään sitä, että lopullisessa sopimuksessa ei mainittu lainkaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista, vaikka yli 80 maata ja useita järjestöjä vetosi tämän puolesta. Kunnianhimon puute: Tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja joidenkin maiden (kuten EU:n, joka oli vähällä marssia ulos neuvotteluista) mukaan kokouksen tulokset olivat tieteellisesti katsoen "epäonnistuminen" ja "paljas minimi", eivätkä vastanneet tarvittavaa kiireellisyyttä ilmastokriisin torjumiseksi. Jakautuneet leirit: Kokous korosti maailman jakautumista ilmastopolitiikassa, erityisesti öljyvaltioiden ja kunnianhimoisempia tavoitteita ajavien maiden välillä. Ilmastorahoituksen puutteet: Vaikka uusi tavoite kehitysmaiden ilmastorahoitukselle (vähintään 300 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2035 mennessä) asetettiin, se jäi jälkeen kehitysmaiden odotuksista ja tarvittavasta triljoonien [= 1.000 mrd] dollarien tasosta. Isäntämaa Brasilia sai kritiikkiä samaan aikaan hyväksymistään uusista öljynporausluvista lähellä Amazonin suuta, mikä heikensi sen uskottavuutta ilmastojohtajana. Kaiken kaikkiaan COP30:n kritiikki keskittyi siihen, että konkreettiset toimet ja sitoumukset jäivät huomattavasti jälkeen siitä, mitä tieteellinen yhteisö ja haavoittuvimmat maat pitivät välttämättömänä Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi." Kokous meni siis aivan päin prinkkalaa. Mutta se ei haittaa Suomen mediatalojen ilmastokunnianhimoaan kiljuvia agendatoimittajia. Ei muuta kuin lisää tuuliturbiineja hujan hajan pitkin metsiä. Globaalit tuulivoimafirmat tulevat kiireen vilkkaa tekemään Suomesta energiantuotannon banaanivaltiota. Turbiinifirmat toimivat kuin kasakat, jotka varastavat kaiken, minkä saa irti helposti. Maailman suurimmat fossiilisten polttoaineiden (öljy, maakaasu ja kivihiili) tuottajat ovat pääasiassa Yhdysvallat, Kanada, Saudi-Arabia, Iran, Venäjä, Intia ja Kiina. Näissä maissa asuu 3,5 miljardia ihmistä. Se on 630 kertaa Suomen väkiluku. Useat suuret fossiilisten polttoaineiden tuottajamaat, mukaan lukien G20-maat, suunnittelevat tuottavansa merkittävästi enemmän fossiilisia polttoaineita tulevaisuudessa kuin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet edellyttäisivät. Kyllä YLE:n nasse-sedät ja niiskuneidit ovat nyt hyvin, hyyvin, hyyyvin vihaisia 🙄 🙋🤦.
View more comments
Viitasaarelaisgeologin mukaan ihmisten tuulivoima-asenteiden pitää muuttua, jotta ympäristöhaasteet, ilmastonmuutos ja luontokato saadaan kuriin. Ympäristöhaasteita ei kuitenkaan saada kuriin, eivätkä ihmisten asenteet muutu, jos ilmastotoimilla aiheutetaan uusia ympäristöhaasteita ja lisää luontokatoa.
Keskisuomalainen: Aarno Kotilainen on geologi, joka tutkii Itämerta ja sen pohjaa. Merenpohjan koostumusta Kotilainen on tutkinut myös isojen merituulivoimahankkeiden suunnittelun yhteydessä.
”Ympäristöhaasteet, kuten luontokato ja ilmastonmuutos edellyttäisivät paljon toimia. Olisi tärkeää siirtyä vähähiiliseen energiaan, ja sitä pelkät merituulipuistot eivät ratkaise. Tuulivoimaa tarvitaan myös sisämaahan”, Kotilainen sanoo.
Tutkijana Kotilainen on sitä mieltä, että ihmisten tuulivoima-asenteiden on pakko muuttua, etteivät asiat mene mönkään. Itse hän on vankkumaton tuulivoiman kannattaja.
”Negatiivisa vaikutuksia ilmenee luonnolle aina, kun jotain rakennetaan. Oleellista on ohjata rakentamista paikkoihin, joissa haitta on mahdollisimman pieni.”
Hänen lapsuudenkotinsa on Vuorilahden Kettuniemessä, jonne näkyy muutama mylly, jos Kannonkosken Vuorijärvien tuulivoimahanke toteutuu. ”Mutta ei se minua haittaa sittenkään, vaikka Kettuniemi olisi vanhuudenkotini”, Kotilainen sanoo. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: www.ksml.fi/paikalliset/9066536
TV-KY ry:n kommentti: Kotilainen sanoo, että koska negatiivisia vaikutuksia luonnolle aiheutuu rakentamisesta aina, on oleellista ohjata rakentaminen paikkoihin, joissa haitta on mahdollisimman pieni.
Mutta jotta tuulivoimaloiden rakentaminen todella ohjautuisi mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla, oleellista olisi korjata lainsäädäntöä niin, että se ohjaisi rakentamisen paikkoihin, joissa tuulivoimasta aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni.
Tällä hetkellä sellainen lainsäädäntö puuttuu, ja sääntelyn heikkous ohjaa tuulivoimarakentamisen sinne, missä se on tuulivoimatoimijalle kannattavinta, ja löytyy maanvuokraukseen suostuvaisia maanomistajia.
Ympäristöhaasteita ei saada kuriin, jos ilmastotoimilla aiheutetaan hallitsemattoman energiarakentamisen kautta uusia ympäristöhaasteita ja lisää luontokatoa. Ihmisten tuulivoima-asenteet eivät muutu, ellei tuulivoiman haittoja saada kuriin.
Tuulivoiman rakentamiseen ja toimintaan tarvitaan parempaa lainsäädäntöä, tehokasta toiminnan valvontaa ja vahva valtakunnantasoisen viranomainen huolehtimaan, että haitat pysyvät kurissa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
27 CommentsKommentoi Facebookissa
LintuGiljotiinit sijoitettava kaupunkien puistoihin ja teollisuusalueelle missä sähköä tarvitaan (ei kuormita sähköverkkoa)
Kansallismaiseman turmeltuminen ei ole geologille tärkeä asia, koska katse on maassa jo ammatin takia.
Ei tuulivoimaloita ole rakennettu sähköntuotantoon kuluttajien edun mukaisesti, vain toimijoiden etu ja valtion takuulla saatujen tukirahojen takia ne on rakennettu.
View more comments