Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Ennen sähkö oli yhteiskunnan palvelu, ei kauppatavaraa, ja energiantuotannon tarkoitus oli palvella yhteiskuntaa. Hinnan määrittelivät tuotantokustannukset.

Nykyisin sähköstä on tullut sijoituskohde ja kilpailtava tuote, jonka hinta määräytyy pörssissä, eivätkä tuotantokustannukset määrittele hintaa. Sähkön käyttäjien ja yhteiskunnan tehtävänä on palvella energiantuotantoa.

Lue tästä ajatuksien aihetta antava kirjoitus: www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841
... Lue lisääNäytä vähemmän

Ennen sähkö oli yhteiskunnan palvelu, ei kauppatavaraa, ja energiantuotannon tarkoitus oli palvella yhteiskuntaa. Hinnan määrittelivät tuotantokustannukset. 

Nykyisin sähköstä on tullut sijoituskohde ja kilpailtava tuote, jonka hinta määräytyy pörssissä, eivätkä tuotantokustannukset määrittele hintaa. Sähkön käyttäjien ja yhteiskunnan tehtävänä on palvella energiantuotantoa.

Lue tästä ajatuksien aihetta antava kirjoitus: https://www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841

9 CommentsKommentoi Facebookissa

Energia on tosiaan kiehtova kuppaamisen kohde. Energiatoimiala on nykyään läpeensä korruptoinut, läpimätä. Hulluinta tässä kehityksessä on se, että kapitalisteja vihaavat vassarit ja vihreät suorastaan rakastavat muka uusiutuvia energioita ja vihreää vetyä. Hourulanväki uskoo, että prosessiteollisuus voidaan saneerata puhtaaksi ja päästöttömäksi muka uusiutuvalla sähköllä. Kaikki hyödykkeet voidaan kierrättää vihreässä ihannemaailmassa. Tämän aikalaishulluuden tuhot ovat jo nyt suuret. Suomi ajaa parhaillaan nelipyöräluisussa ojaan. EU:n mahtimaat retuuttavat Suomea kuin pikkuista kurjaa piskiä 🙄 🙋🤦.

Ostovoima kupataan sairaalla vihervalheella...☝

Sähkö on ollut aina tapa kantaa veroa isoille kunnille ja kaupungeille. Me maaseudun asukkaat menetimme ovat sähköyhtiömme jo 30 vuotta sitten.

View more comments

Sähkön korkea hinta ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, miten haavoittuvaiseksi sähköjärjestelmämme on rakennettu, kirjoittaa Maria Rautanen. Tuulivoimaa on lisätty voimakkaasti, mutta sen rinnalle omistajjilta ei ole vaadittu säätövoimatuotantoa.

Nyt tuulivoimasta on tuotannossa vain murto-osa, ja Suomi tuo sähköä Ruotsista yli viidenneksen kulutuksestaan. Jos tuonti jostain syystä sakkaa, kyse on sähkön riittävyydestä.

Tällaisissa tilanteissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) merkitys korostuu. Säädettävä tuotanto ja kotimaiset polttoaineet ovat sähköjärjestelmän perusta. Niitä tarvitaan lisää – ei vähemmän.

Linkki Satakunnan kansassa julkaistuun kirjoitukseen: www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000011780311.html

TV-KY ry:n kommentti: Tuulivoima tuottaa vain murto-osalla maksimikapasiteetistaan. Vesivoima ja kaukolämmön yhteistuotanto toimivat säätökykynsä ylärajoilla, samoin tuonti. Maria Rautanen ilmaiseen huolensa sähkön ja lämmön yhteistuotannon suuresta merkityksestä huoltovarmuudellemme. Sähköjärjestelmän tämänhetkistä tilaa katsellessa jokainen voi yrittää kuvitella, missä tilanteessa tällä hetkellä olisimme, jos yhteistuotantoa ei olisi käytettävissä. Ja minkälaisiin tilanteisiin joudumme tulevaisuudessa, kun tuulivoiman osuus ja sen puuttumisesta aiheutuva tuotannon vajaus on noussut esimerkiksi kaksinkertaiseksi.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Sähkön korkea hinta ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, miten haavoittuvaiseksi sähköjärjestelmämme on rakennettu, kirjoittaa Maria Rautanen. Tuulivoimaa on lisätty voimakkaasti, mutta sen rinnalle omistajjilta ei ole vaadittu säätövoimatuotantoa.

Nyt tuulivoimasta on tuotannossa vain murto-osa, ja Suomi tuo sähköä Ruotsista yli viidenneksen kulutuksestaan. Jos tuonti jostain syystä sakkaa, kyse on sähkön riittävyydestä.

Tällaisissa tilanteissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) merkitys korostuu. Säädettävä tuotanto ja kotimaiset polttoaineet ovat sähköjärjestelmän perusta. Niitä tarvitaan lisää – ei vähemmän. 

Linkki Satakunnan kansassa julkaistuun kirjoitukseen: https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000011780311.html

TV-KY ry:n kommentti: Tuulivoima tuottaa vain murto-osalla maksimikapasiteetistaan. Vesivoima ja kaukolämmön yhteistuotanto toimivat säätökykynsä ylärajoilla, samoin tuonti. Maria Rautanen ilmaiseen huolensa sähkön ja lämmön yhteistuotannon suuresta merkityksestä huoltovarmuudellemme. Sähköjärjestelmän tämänhetkistä tilaa katsellessa jokainen voi yrittää kuvitella, missä tilanteessa tällä hetkellä olisimme, jos yhteistuotantoa ei olisi käytettävissä. Ja minkälaisiin tilanteisiin joudumme tulevaisuudessa, kun tuulivoiman osuus ja sen puuttumisesta aiheutuva tuotannon vajaus on noussut esimerkiksi kaksinkertaiseksi.

17 CommentsKommentoi Facebookissa

Valittakaa vaan lisää tässä pullamössöjen luvatussa maassa. Sähköä voi myös säästää ja ihminen on keksinyt vaatteet - myös sisätiloihin. Ja tyhmyydestä sakotetaan, sano vanha sananlasku, kun kaikki on sähkölämmityksen varassa.

Päivän kalliimalla vartilla 7:45-8:00 oli tarjolla 10.000 MW negatiivisilla tarjouksilla ja 10.700 hintaan 488 €/MW. Eli vastaa viimeiset 700 MW nosti sähkön hinnat negatiivisesta 488 €/MWh. Osaatko sanoa ketkä nämä ahneet tuotantomuodot jotka nostaa sähkön hinnan pilviin pörsissä viimeisillä 700 MW negatiivisisesta 488 €/MW? Mitä tämä ennätysmäärä 10.000 MW negatiivisilla hinnoillta tarjottu tuotanto voisi olla? Missä tämä teidän hokema "kallis" tuonti 3000 MW näkyy kuvassa? data.nordpoolgroup.com/auction/day-ahead/aggregated-bid-curves?deliveryDate=latest&bidCurveArea=FI

kuka maksaisi chp voimaloiden ylläpidon? vihreän siirtymän myötä noista chp voimaloista on hankkiuduttu eroon

View more comments

Metsäpeuran ahdingosta kirjoittaa Antti Haataja Suomen luonnon vuoden ensimmäisessä numerossa: ”Metsäpeuran vaellus sukupuuttoon.” Kirjoituksessa käsitellään laajasti myös tuulivoimarakentamisen suhdetta metsäpeuraan.

Metsäpeuraa uhkaa lajina ilmastonmuutoksen lisäksi elinalueiden kaventuminen. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsäpeurapopulaation kehitystä laskemalla peurat niiden ollessa isoina laumoina talvisilla laitumilla. Vuoden 2025 laskennassa todettiin metsäpeurakannan romahtaneen 2000-luvan alimmalle tasolle, noin 700 peuraan. Taustalla on ennätysheikko lisääntymisvuosi 2024.

Metsäpeura elää kapealla kaistaleella Kainuussa ja Suomenselällä. Pohjoisessa leviämisalue pysähtyy poronhoitoalueen rajalle peura-aitaan. ”Metsäpeura uhkaa rusentua aitaan rajautuvalla kaistaleella, jota hakataan ja pirstotaan.”

Nyt uusi maankäyttömuoto, tuulivoima on noussut uhaksi vanhojen rinnalle. Suomenselällä elää 75 % Suomen metsäpeuroista, mutta tuulivoiman rakentamisbuumin myötä 65 % metsäpeuran elinympäristöstä on tuulivoimavaikutuksen alaisena. Luken metsäpeuratutkija Antti Paasivaaran mukaan tuulivoiman haittavaikutusten arvioinnissa ollaan vuosikymmen myöhässä.

Tuulivoima häiritsee metsäpeuraa sekä rakentamis- että käyttövaiheessa, joten ns. vihreä siirtymä johtaa peurojen elinalueiden pienenemiseen ja heikkenemiseen. Tuulivoimarakentaminen jo yksinään, ilman muita peurojen kohtaamia haasteita, uhkaa tehdä metsäpeurasta erittäin uhanalaisen lajin.

Erittäin uhanalainen tarkoittaa, että lajin katoaminen Suomen luonnosta on todellinen vaihtoehto. Maailman tunnetusta metsäpeurapopulaatiosta suurin osa elää Suomessa, joten samalla metsäpeura todennäköisesti katoaisi myös maailmasta.

Kainuun peuroja uhkaa geneettinen ajautuminen ja perintöaineksen kaventuminen, jota edesauttaa peurojen viherkäytäviä nopeasti ja laajasti pirstova tuulivoimabuumi Oulujärven ympäristössä, Pohjois-Savossa ja Suomenselällä. Lajia uhkaa näivettyminen siitä syystä, että lajille ei anneta riittävästi elintilaa.

”Metsäpeuran seuraava suomalainen sukupuutto on lajin viimeinen koko maailmassa.” (Kooste TV-KY ry).

Linkki Suomen luonnon artikkeliin: suomenluonto.fi/artikkelit/nakokulma-metsapeuran-vaellus-sukupuuttoon/?status=success
... Lue lisääNäytä vähemmän

Metsäpeuran ahdingosta kirjoittaa Antti Haataja Suomen luonnon vuoden ensimmäisessä numerossa: ”Metsäpeuran vaellus sukupuuttoon.” Kirjoituksessa käsitellään laajasti myös tuulivoimarakentamisen suhdetta metsäpeuraan.

Metsäpeuraa uhkaa lajina ilmastonmuutoksen lisäksi elinalueiden kaventuminen. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsäpeurapopulaation kehitystä laskemalla peurat niiden ollessa isoina laumoina talvisilla laitumilla. Vuoden 2025 laskennassa todettiin metsäpeurakannan romahtaneen 2000-luvan alimmalle tasolle, noin 700 peuraan. Taustalla on ennätysheikko lisääntymisvuosi 2024. 

Metsäpeura elää kapealla kaistaleella Kainuussa ja Suomenselällä. Pohjoisessa leviämisalue pysähtyy poronhoitoalueen rajalle peura-aitaan. ”Metsäpeura uhkaa rusentua aitaan rajautuvalla kaistaleella, jota hakataan ja pirstotaan.” 

Nyt uusi maankäyttömuoto, tuulivoima on noussut uhaksi vanhojen rinnalle. Suomenselällä elää 75 % Suomen metsäpeuroista, mutta tuulivoiman rakentamisbuumin myötä 65 % metsäpeuran elinympäristöstä on tuulivoimavaikutuksen alaisena. Luken metsäpeuratutkija Antti Paasivaaran mukaan tuulivoiman haittavaikutusten arvioinnissa ollaan vuosikymmen myöhässä.

Tuulivoima häiritsee metsäpeuraa sekä rakentamis- että käyttövaiheessa, joten ns. vihreä siirtymä johtaa peurojen elinalueiden pienenemiseen ja heikkenemiseen. Tuulivoimarakentaminen jo yksinään, ilman muita peurojen kohtaamia haasteita, uhkaa tehdä metsäpeurasta erittäin uhanalaisen lajin. 

Erittäin uhanalainen tarkoittaa, että lajin katoaminen Suomen luonnosta on todellinen vaihtoehto. Maailman tunnetusta metsäpeurapopulaatiosta suurin osa elää Suomessa, joten samalla metsäpeura todennäköisesti katoaisi myös maailmasta.

Kainuun peuroja uhkaa geneettinen ajautuminen ja perintöaineksen kaventuminen, jota edesauttaa peurojen viherkäytäviä nopeasti ja laajasti pirstova tuulivoimabuumi Oulujärven ympäristössä, Pohjois-Savossa ja Suomenselällä. Lajia uhkaa näivettyminen siitä syystä, että lajille ei anneta riittävästi elintilaa.

”Metsäpeuran seuraava suomalainen sukupuutto on lajin viimeinen koko maailmassa.” (Kooste TV-KY ry).

Linkki Suomen luonnon artikkeliin: https://suomenluonto.fi/artikkelit/nakokulma-metsapeuran-vaellus-sukupuuttoon/?status=success

10 CommentsKommentoi Facebookissa

Unohtaa sujuvasti, suurpetojen kantojen räjähtämisen käsiin

Jotain rajaa soisi olevan tämänkaltaisissa julkaisuissa,valehtelussa. Tuulivoima rakentaminen pintaaloissa on kuin hyttysenpaska valtameressä, ja peuraaitaa ei ole Oulujärven pohjoispuolella,jonnekka metsäpeurat levinneet jo Vaalan puolelta. Sekaantunevat piakkoin poroihin. Kokoajan lisääntyvä suurpeto kanta on suurin uhka metsäpeuroille.

Juuri vihreät sitä Tuulivoimaa on hullut ajamassa Suomeen,sehän sitä luontokatoa aiheuttaa..milloin Jannet ja Jonnet takki kääntyy?

View more comments