Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Tuulivoiman rakentaminen pysähtyy ensi vuonna, kirjoittaa Keskisuomalainen. Ensi vuonna ei rakenneta yhtään lisää tuulivoimaa.
Syynä on heikosta taloustilanteesta johtuva vähäinen sähkönkäyttö, joka on laskenut normaalista 87 TWh:sta nykyiseen 83 terawattituntiin. Kun sen yhdistää suureen määrään uutta tuuli- ja ydinvoimaa, sähkön hinta on laskenut ennätyksellisen alas. Tuulivoiman tuottajat eivät saa investoinneilleen niin hyvää katetta kuin aiemmin.
Vuonna 2027 Suomeen valmistuu Suomen uusiutuvat ry:n tietojen mukaan neljä tuulivoimahanketta. Jos uusia tehtaita tai muita tuotantolaitoksia, kuten datakeskuksia päätetään rakentaa, se heijastuu myös uusiin tuulivoimainvestointeihin. Myös kantaverkko Fingrid ennustaa lähivuosille sähkönkulutuksen kasvua. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: www.ksml.fi/uutissuomalainen/9030519 ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
👏👏👏
ja lehmät lentää ... 😉
👏👏👏
Kangasniemen kunnallislehti kertoo laajassa artikkelissaan viime viikolla järjestetystä Etelä-Savon ely-keskuksen ja Kangasniemen kunnan järjestämästä Uusiutuvan energian illasta, jossa kuultiin ensin kolme alustusta ja sen jälkeen käytiin ympäristödialogia kuuden keskustelijan voimin, ja lopuksi yleisökin sai esittää muutaman kysymyksen.
Ensin Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen kertoi vihreän siirtymän mahdollisuuksista maakunnassa. Maakunnan energiastrategian kärjet ovat voimakas sähköistyminen, energia-alan koulutus, huoltovarmuus ja energialiiketoiminnan kehittyminen.
SYKE:n erikoistutkija Santtu Karhinen kertoi Pieksämäen tuulivoimahankkeiden aluetalousvaikutuksista. Kuntataloudelle muodostuu hyötyjä, haitat menevät tarkemmalle paikallistaholle. Pystytäänkö näitä haittoja kompensoimaan vielä enemmän paikallisyhteisön tasolle? Karhinen kaipasi vihreään siirtymään yhteistä visiota.
Asukasnäkökulmaa tuulivoimahankkeisiin toi Riitta Lindgren Tuulivoima-kansalaisyhdistyksestä tuoden esille seuraavia huomioita:
- asukkaiden ja päättäjien suora keskusteluyhteys puuttuu tuulivoimahankkeissa,
- taloudelliset seikat ratkaisevat päätöksissä liikaa,
- kuntien vahva taloudellinen intressi johtaa siihen, että ympäristövaikutukset ja haitat jäävät liian vähälle huomiolle,
- tuulivoimaa koskeva sääntely on heikkoa, eikä suojaa asukkaita riittävästi tuulivoimasta aiheutuvilta haitoilta,
- vaikutukset tulee lain mukaan selvittää, mutta laki ei kiellä merkittävienkään haittojen aiheuttamista, ja siksi hankkeet yleensä esille tulleista haitoista huolimatta etenevät.
Ympäristödialogiin osallistuivat edellä mainittujen alustajien lisäksi kunnanvaltuutettu Ismo Manninen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Susanna Pirttiaho ja Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Keskustelussa tunnistettiin vihreän siirtymän haitat ja hyödyt, mutta myös lainsäädännön ja kuntien rahoituksen puutteet. ”Vihreää siirtymää on ryhdytty toteuttamaan suurella innolla ilman, että on mietitty kunnollisia pelisääntöjä. Viimeistään nyt pelisäännöt olisi laitettava kuntoon, Riitta Lindgren sanoi. Sääntelyä olisi varaa tiukentaa. Sillä varmistettaisiin, että vain vähiten haittaa tuottavat hankkeet toteutuvat.
Myös Heini Utunen tunnisti sääntelytarpeet. Tarvitaan sellaista lainsäädäntöä, millä katsotaan kokonaisuutta. Millä tavalla valtakunnallisesti hahmotetaan alueiden käyttöä vihreän siirtymän näkökulmasta. Hän toi myös esille valtionosuuksien tasausjärjestelmän viallisuuden.
Santtu Karhisen mukaan myös tutkimuksessa on puutteita. Ei ole rahamääräisiä mittareita siitä, miten haitat koetaan. Riitta Lindgren muistutti, että on myös muita arvoja, jotka eivät ole rahalla korvattavissa. Tärkeämpää olisi tarttua haittojen ehkäisyyn.
Myös Anni Mikkosen mielestä sääntelyssä on puutteita, jotka liittyvät ekologiseen kompensaatioon, siihen tarvitaan selkeät säännöt ja toimintatavat.
Valtuutettu Ismo Manninen peräänkuulutti kuntapäättäjien vastuuta miettiä, mikä on se keskitie, millä vihreään siirtymään mennään, ketkä ovat maksajia ja onko se oikeudenmukaista. Susanna Pirttiajo näki, että lopullinen päätöksenteko muodostuu kokonaisuudesta, joten on hyvä, että prosessit ovat pitkiä, ja niiden aikana kertyy tietoa.
Lopuksi myös yleisö sai mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Jyrki Koskinen Valkjärven suojelijoista sanoi, että lakeja säädetään vasta, kun mokia on tehty. Kausiasukas Mirja-Riitta Helenius-Piironen totesi YVA:n tulosten osoittavan Huuhtimäen hankkeelle plussia neljä ja miinuksia 42. Lisäksi asukaskyselyssä 70 % on sitä mieltä, että hanketta ei pidä toteuttaa. Mitkä motiivit vetävät kuntaa jatkamaan hanketta? (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kangasniemen kunnallislehden artikkeliin: www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/9028690 ... Lue lisääNäytä vähemmän
3 CommentsKommentoi Facebookissa
Kangasniemen Kunnallislehdessä on hyvin vedetty yhteen energiaillan anti. Iso plussa toimittajalle ja lehdelle. Kuten itsekin päivityksessäni ja kiitoksissani kerroin, Riitta Lindgrenin osuus energiaillan tietoannista oli mittava.
Tekoäly AI (Artificial Intelligence) kertoo näin: "Ekologinen kompensaatio on toimintamalli, jolla ihmisen toiminnan aiheuttama luontohaitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Se on viimesijainen keino, jota käytetään, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. Tavoitteena on säilyttää luonnonarvot alueellisesti samana tai jopa parantaa niitä, esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla elinympäristöjä. Miten ekologinen kompensaatio toimii? Haittojen ja hyötyjen arviointi: Ensin arvioidaan ihmistoiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamat luonnonarvojen heikennykset (luontohaitta). Vastaavat hyvitykset: Tämän jälkeen toteutetaan vastaavia hyvitystoimenpiteitä, joilla luodaan uusia luontoarvoja. Esimerkkejä hyvitystoimista: Ojitetun suon ennallistaminen Perinneympäristöjen kunnostaminen Luontotyyppien suojeleminen, kuten arvokkaiden alueiden suojeleminen pysyvästi Laadukkaan lahopuun lisääminen metsissä Tärkeitä seikkoja. Viimesijainen keino: Kompensaatiota käytetään vasta, kun muut keinot haitan välttämiseksi tai vähentämiseksi on jo käytetty. Tavoitteet: Tavoitteena on joko saavuttaa "nolla nettohäviö" (no net loss), jolloin luonnon määrä ei vähene kokonaisuudessaan, tai jopa positiivinen netto-vaikutus (net positive impact). Lainsäädäntö: Suomessa ekologinen kompensaatio ei ole vielä täysin lakisääteistä, mutta se on otettu huomioon lainsäädännössä ja sitä on pilotointihankkeissa. Soveltuvuus: Kaikki luontotyypit eivät sovellu kompensaatioon. Esimerkiksi kaikkein uhanalaisimmat lajit ja elinympäristöt jätetään kompensaatiomenettelyn ulkopuolelle." Ekologinen kompensaatio on vallanpitäjien kapulakieltä. Sanankäyttö on vallankäyttöä. Vilpillinen sanankäyttö on vilpillistä vallankäyttöä. Tuulimafiosojen motto on: "Oikein väärin, kokoon käärin."
Näistä hankkeista pitäisi puhua oikeilla nimillä. Ne ovat teollisuuden hankkeita. Pitäisi myös kysyä miksi maakunnan kärki on sähköistäminen joka tuhoaa kaiken alueen elinvoiman? Ketä varten sähköistämistä tehdään?
Tuulivoimajärjestä WindEuropen mukaan Euroopan on nopeasti laajennettava tuulivoimaloiden lapojen kierrätystä, koska yhä useammat tuulivoima-alueet ovat käyttöikänsä päässä. 80 000 MW (eli 27 %) mantereen tuulivoimakapasiteetista tulee teoreettisen käyttöikänsä päähän vuoteen 2030 mennessä, ja vuosittain käytöstä poistettavien lapojen määrä nousee 55 000 tonniin.
Alan toimijat ovat asettaneet kaatopaikkakiellon tuulivoimaloiden lavoille 1.1.2026 alkaen. Komposiittilapojen käsittely on haaste, eikä niitä vielä kierrätetä käytöstä poistamisen jälkeen.
EU:n suunnitteleman uuden kiertotalouslain tarkoituksena on ottaa käyttöön uudet jätekoodit. WindEuropen mukaan tuulivoimaloiden komponentteja sekoitetaan tällä hetkellä rakennusjätteeseen, mikä estää niiden asianmukaisen käsittelyn. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Energiauutisten artikkeliin: www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/euroopan-tehostettava-lapojen-kierratysta.html ... Lue lisääNäytä vähemmän
8 CommentsKommentoi Facebookissa
Mielenkiinnolla odotan, kenen päälle kulut näistä kääntyvät. Jotenkin tunne, että veronmaksajien loputtomaan piikkiin menevät. Toivottavasti ei. Kalliiksi tämä viherpöhö tulee kaikille, siitä ei päästä mihinkään. Mukaanlukien kiinalaisista myllyistä löytynyt asbesti, oliko se niin että jarrupaloissa sitä oli. Käytännössä sitä jarrupölyä on sitten kyseisessä myllyssä siellä täällä. Mikä on sen kierrätyskuluvaikutus? Rikkana rokassa, tietty. Kun kokonaiskuluja miettii.
Kaikkia kierrätystä pitää kehittää eikä ne tuulimyllyjen lapojen kierrätystarve ole lähelläkään tärkeysjärjestyksen kärkeä!
Trolli Välimaa yrittää ärsyttää nauruhymiöllään. Joten jätetään hänet rauhaan.
View more comments