Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Uusiutuvan energian alalla toimiva Nala Renewables rakentaa Kauhavalle 50 MW/100 MWh:n akkuenergiavaraston. Nala on Trafiguran ja IFM Investorsin hallinnoimien rahastojen yhteisyritys.
Trafigura on raaka-aineiden välittämiseen erikoistunut maailmanlaajuinen yhtiö, jota on viime vuosina huijattu isoissa arvometallien kaupoissa. Vuonna 2006 sen alihankkija kippasi vaarallisia jätteitä Norsunluurannikolla laittomasti aiheuttaen terveysongelmia ja kuolemantapauksia.
Suomessa Trafigura on tunnettu yhtenä omistajana Talvivaarassa. Se tunnetaan mm. kipsisakka-altaan vuodosta vuonna 2012.
Kauhavan projektiin tulee 22 kpl 5 MWh:n akkuenergiavarastoa. Nala Renewables kertoo olevansa globaali sähkö- ja uusiutuvan energian alustatoimija. Se tuottaa myös sähköä aurinko-, tuuli- ja akkuvarastointihankkeillaan. Yhtiö on perustettu vuonna 2020, ja sillä on salkussaan 3 GW:n eri vaiheissa olevia uusiutuvan energian hankkeita.
Suomea yhtiö pitää strategisesti tärkeänä markkinana energiavarastointijärjestelmille Euroopassa. (Kooste TV-KY ry)
Linkki Tekniikka&Talouden artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/41f20f3b-78ff-40d4-9e19-ff454d06c0ab ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Aina jää ruumiita tai kasa paskaa tuon firman jälkeen.
On myös kannatettu Venäläistä ydinvoimalaa jossa osakkaana Venäjän valtion ydinase yhtiö 34% osuudella ,ja jonka rahoittajaksi Fortum painostettiin . Suomen kuntien ja Venäjän ydinase yhtiön yhteishanke . www.apu.fi/artikkelit/halla-aho-fennovoima-hanke-ei-ole-uhka-suomen-turvallisuudelle
Onpas hurja projekti. 100 MWh sähkövarasto. Sillä toimittaa viiteen sähkölämmitteiseen omakotitaloon vuoden sähköt.
Kymenlaakson viime vuoden kovatuloisin oli kotkalainen Teemu Loikkanen, kirjoittaa Kymen Sanomat. Hänen kokonaistulonsa olivat viime vuonna reilut 6,1 miljoonaa euroa, joista 5,8 miljoonaa oli pääomatuloa ja vajaat 300 00 euroa ansiotuloa. Verojen jälkeen Loikkaselle jäi hieman yli 4 milj. euroa. Loikkanen toimi tuulivoimayhtiö OX2:n Suomen ja Baltian maajohtajana vuosina 2013-2024.
Viime vuoden toukokuussa yksi maailman suurimmista pääomansijoittajista EQT teki OX2:sta julkisen ostotarjouksen ja Loikkanenkin joutui myymään omistuksensa yhtiöstä. Viime vuoden pääomatulot ovat osakkeista saatuja tuloja.
Loikkanen oli irtisanoutunut yhtiöstä viime vuoden lopussa, mutta häntä pyydettiin jatkamaan vielä hetken. Hän työskenteli OX2:ssa helmikuuhun 2025 asti. Syksystä alkaen hän on tehnyt oman yrityksensä kautta konsultointia uusiutuvan energian alalla toimiville yrityksille. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kymen Sanomien artikkeliin: www.kymensanomat.fi/paikalliset/8992319 ... Lue lisääNäytä vähemmän
3 CommentsKommentoi Facebookissa
Nolla puuttuu ansiotuloista. Ei tuo 2500e kuussa liikauta minkäänlaista evää. 25000e kuussa lienee oikeampi palkka.
Ja osa hallituksesta haluaisi nämä rahat Venäjälle. eciu.net/media/press-releases/2024/nato-kremlin-backed-actors-disinformation-seeks-to-derail-gree...
Onnittelut (Y)
Turbiiniromu Saksan tikittävä aikapommi, kirjoittaa Blackout News.
Saksan energiamurros on luonut maalle kasvavan jäteongelman. Tuulivoimaloiden purkujätteestä aiheutuu valtavia haasteista, kun suuri osa maan 30 000 tuulivoimalasta lähestyy käyttöikänsä päätöstä. Vuosittain poistuu käytöstä jopa 555 tuulivoimalaa. Purkuosiin sisältyy myös vaarallisia materiaaleja. Esimerkiksi lapajätettä odotetaan syntyvän 600 000 tonnia tulevina vuosina. Jätteen käsittelyratkaisut kuitenkin puuttuvat.
Tuulivoimaloiden purkaminen on kallista ja hävityskustannukset ylittävät yleensä 300 000 euroa. Mitä suuremmista voimaloista on kyse, sitä suuremmat kustannukset käytöstä poistosta aiheutuu. Kierrätysratkaisuja syntyy markkinoilla, mutta myös lainvastainen menettely lisääntyy. Esimerkkinä tapaus, jossa baijerilainen liikemies rahtasi laittomasti tuulivoimalaromua Tsekkiin.
Yli 10 000 tuulivoimalan käyttöikä on lähestymässä päätöstään Saksassa. Tuulivoimaloiden ja betoniperustusten purkamiseen ja jätteen käsittelyyn liittyville teknisille ratkaisuille olisi tarvetta, mutta selkeä lainsäädäntö puuttuu. Vapaaehtoisten standardien laatimisessa ei ole onnistuttu. Saksan ongelmana on löytää kestävä ratkaisu vihreän energian perintöön. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Blackout-newsin artikkeliin: blackout-news.de/aktuelles/windrad-schrott-deutschlands-tickende-umwelt-zeitbombe/?fbclid=IwY2xja...
Die Welt -lehti kirjoitti viime maaliskuussa tapauksesta, jossa 11 kuorma-autoa ajoi jätteitä laittomasti Tsekin rajan taakse. 90 000 tonnia roskaa kipattiin Tsekin maaseudulle.
Linkki: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Likainen%20energiasiirtym%C3%A4 ... Lue lisääNäytä vähemmän
11 CommentsKommentoi Facebookissa
Nuo purettavat ovat napakorkeudeltaan n 80 m. Nyt aiotaan tehdä napakorkeudeltaan 150-200 m. Niiden purkukustannukset ovat 3-4 kertaiset. Tässä alla tekoälyn suorittamaa laskentaa; Lyhyt vastaus: kun 80 m napakorkeuden myllyn purku + ennallistus maksaa ~300 000 €, niin 180 m luokan myllyssä **massat ja purkukustannukset kasvavat tyypillisesti noin 2–3-kertaisiksi**. Realistinen perusväli on **~550 000–850 000 €**, ja tiukemmilla ehdoilla (koko perustuksen poisto, pitkät kuljetusmatkat, haastava maaperä) **~0,9–1,2 M€** ei ole poissuljettu. # Mistä nousu syntyy (karkea malli) Oletus: 80 m → 180 m tarkoittaa käytännössä myös isompaa roottoria ja konehuonetta (repowering-tyyppinen ero). Alla keskimääräiset kertoimet: * **Perustuksen purku** (+ massat): ×2,2–3,5 (momenttivaatimus kasvaa → perustukset selvästi suuremmat) * **Raskaat nosturit ja nosto-/purkuoperaatiot**: ×1,8–2,8 (isompi pää- ja apunosturi, pidempi pystytys/purku-aika) * **Varsinainen purkutyö (leikkaus, sahaus, valvonta)**: ×1,7–2,5 * **Kuljetus & jäte/kierrätys**: ×1,6–2,3 (suuremmat lavat/koneet, siipien ja teräksen määrän kasvu) * **Ennallistaminen & hallinto**: ×1,0–1,3 Sovellettuna 300 000 €:n lähtöhintaan (80 m): * **Keskilaskelma:** ~**675 000 €** (≈2,25×) * **Alaraja:** ~**545 000 €** (≈1,8×) * **Yläraja:** ~**833 000 €** (≈2,8×) # Massojen suuruusluokat (suuntaa-antava) * 80 m luokka (n. 1,5–2 MW): – perustusbetoni ~800–1 200 m³ (≈2 000–3 000 t), – torniteräs ~200–300 t, – roottori + nacelle ~100–150 t. * 180 m luokka (n. 5–7+ MW): – perustusbetoni ~2 000–4 000 m³ (≈5 000–10 000 t), – torniteräs ~500–800 t, – roottori + nacelle ~250–350 t. Yhteismassat kasvavat tyypillisesti **~2,5–3,5×**, mikä selittää kustannuskertoimet. # Mitkä tekijät voivat nostaa 180 m purkua >1 M€? * **Täysi perustuksen poisto** (ei vain 1–2 m syvyyteen) * **Pitkät kuljetusmatkat** murskeille/siiville (esim. 300–500 km) * **Siipien käsittely** (hienonnus vs. kokonaiskuljetus; vastaanottomaksut) * **Heikko kantavuus / pehmeä maasto** (tilapäiset tiet/alustat, lisänosturit) * **Ympäristöehdot** (pöly-/melurajoitukset, suojavyöhykkeet → pidempi työaika)
Miksi ne pitää purkaa?Ainakin alankomaissa on edelleen pystyssä vanhoja puisia tuulimyllyjä ja osa niistä on jopa turistinähtävyyksiä.
Ken elää, niin näkee muutaman kymmenen vuoden päästä konkurssiin menneiden yhtiöiden purkamatta jääneitä tuulivoimaloita pitkin maisemia. Ensimmäisen näin Euraan mennessä 2008.
View more comments