Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Suomi ei voi nojata yksinomaan tuuleen ja aurinkoon, CHP on pidettävä pelissä mukana. Energiateollisuuden johtaja Jari Kostaman puheenvuoro CHP:n puolesta.
Tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu sekä kaukolämmön sähköistyminen ovat muuttaneet energiamarkkinoita perusteellisesti, mutta CHP:n rooli ja kannattavuus ovat joutuneet puristuksiin.
CHP-laitosten vahvuus perustuu niiden poikkeukselliseen energiatehokkuuteen, jopa 90 %:n hyötysuhteeseen. Niiden taloudellista asemaa murentavat mm. tuuli- ja aurinkovoiman alhaiset tuotantokustannukset ja kiinteistökohtaista lämmöntuotantoa kaukolämpöön tukeutuvien järjestelmien kustannuksella suosiva regulaatio.
Tuulivoiman nopea kasvu on tuonut sähköjärjestelmään huomattavaa tuotannon vaihtelua, jota yhteistuotanto tasaa, CHP-laitosten tuotantoahan voidaan ohjata markkinatilanteen mukaan. Tärkein näkökulma on toimitus- ja huoltovarmuus, CHP-laitokset tuottavat sähköä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. CHP:n hajautuminen ympäri maata on lisäksi etu. CHP-laitokset tuottavat sähköä ja lämpöä juuri siellä, missä kulutus on suurinta.
Suomi ei voi nojata yksinomaan tuuleen ja aurinkoon, ja kaukolämmityskään ei voi perustua pelkkään sähköistämiseen. Kestävä energiatulevaisuus ei synny yhden teknologian varaan, vaan tasapainoisesta kokonaisuudesta. Nyt on aika varmistaa, että CHP pysyy mukana pelissä. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kauppalehdessä julkaistuun kirjoitukseen: www.kauppalehti.fi/uutiset/a/103cdd42-415b-4670-9037-037762a26d37?utm_term=Autofeed&utm_medium=So... ... Lue lisääNäytä vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16549
Kaukolämmön CHP sähköntuotannon huipunkäyttöaika luokka 18 %, joten kannatta hieman pohdiskella myös kannattavuutta. Veronmaksajat ja/tai kaukolämmön/sähkön asiakkaat saattavat joutua laskunmaksajiksi, jos välttämättä halutaan pitää väkisin hengissä. Kuinka paljon kaukolämmön CHP tuotanto perustuu varsinaisesti kiinteisiin polttoaineisiin? Entäpä paljonko kaukolämmön CHP:n tuotannosta mahdollista ajaa lauhdeajolla? Kun lisätään vielä tähän soppaa tämä "Miksi purettu 3000 MW" -hokema, vaikka tähän kaukolämpö CHP kategoriaan, kertoo vielä karumpaa kieltä kannattavuudesta. Kukaan ei ole kyenyt kertomaan kuka olisi maksanut lystin ja paljon, kun 3000 MW säilönnässä kymmeniä vuosia.
Tässä muutama vuosi sitten yksi erittäin ammattitaitoinen energiajohtaja Jussi Lehto puhuu samaa asiaa. www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/videos/614778320052676
View more comments
Hyödyllistä tietoa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
Tämä on hyvä. Kannattaisi lähettää tämä Energiaviraston asiantuntijoille.
Ruotsi: Paikalliset asukkaat valtion tuulivoimatavoitteiden ja vallankäytön kohteina ilman riittävää yksilönsuojaa.
Madeleine Staaf Kuran kirjoituksessa tarkastellaan vesivoiman, erityisesti pienvesivoiman ja tuulivoiman erilaista asemaa ympäristövaatimusten suhteen.
Vesivoiman kohdalla ”hyvän ekologisen tilan” vaatimus menee talouden ja kohtuuden elelle. Tuulivoiman kohdalla ilmastotavoitteet ja poliittiset tavoitteet ovat etusijalla. Molemmissa tapauksissa seuraus on kuitenkin sama: abstraktien tavoitteiden annetaan painaa enemmän kuin oikeusvarmuus ja ihmisten todelliset elinolosuhteet.
Kun tuulivoimaa suunnitellaan, asukkaat ja maanomistajat kertovat toistuvasti samanlaisista kokemuksista:
- pitkäaikainen epävarmuus elinympäristöstä, terveydestä ja kiinteistöjen arvosta,
- oikeudellisen avun, asiantuntijalausuntojen ja tutkimusten korkeat kustannukset,
- ei todellista valinnanvapautta,
- voimasuhteiden epätasapaino ihmisten ja varakkaiden yhtiöiden välillä.
Tämä johtaa stressiin, univaikeuksiin ja voimattomuuden tunteeseen. Asianosaiset ovat tavallisia ihmisiä, eivätkä ole aikaisemmin osallistuneet tällaisiin prosesseihin, mutta joutuvat silti kantamaan seuraukset.
Tuulivoimasta kärsivillä ei ole oikeutta oikeusapuun. Heidän odotetaan itse maksavan koko puolustuksensa – asianajokulut, asiantuntijat ja tutkimukset – taistellessaan julkista tukea saavia tuulivoimayhtiöiden, konsulttien ja asianajajien kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että oikeuden saaminen riippuu ihmisten taloudellisista mahdollisuuksista. Ihmiset joutuvat valtion tavoitteiden ja vallankäytön kohteeksi ilman riittävää yksilön suojaa. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Vindkraftsupplysningenin kirjoitukseen: vindkraftsupplysningen.se/debatt/vattenkraftens-omprovningar-speglar-vindkraftens-konsekvenser-fo... ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Idyllinen paikka ?
Foto shoppattu