Skip to content

Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Löytänän tuulivoimaosayleiskaavan etenemiseen tuli jälleen uusi käänne Pielaveden uuden kunnanvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa 2.6. Kunnanhallitus oli esittänyt valtuustolle, että tuulivoimakaavaa ei hyväksytä. Valtuusto oli jättänyt asian pöydälle edellisessä kokouksessaan 19.5.

Yllätysvedon teki väistyneen kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka esitti, että asia palautetaan valmisteluun, koska päätöksenteko on mahdollisesti tapahtunut virheellisesti. Hänen mukaansa on herännyt epäily, että päätöksentekoon on osallistunut yksi tai useampi esteellinen henkilö. Kysymykseen, missä vaiheessa jääviys on tapahtunut, ei saatu vastausta. Kunnan hallintojohtaja vahvisti valtuutetuille, että esteellisyyksien vuoksi asia pitää käsitellä uudelleen.

Näillä näkyminen asia palaa valtuustoon 6.10.

Valtuusto päätti äänin 14-7 palauttaa tuulivoimakaava uudelleen valmisteltavaksi. (Kooste TV-KY ry).

Löytänän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksen mukaan alueelle voitaisiin rakentaa enintään 13 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 320 metriä.

Linkki Iisalmen Sanomien artikkeliin: www.iisalmensanomat.fi/paikalliset/8572722

Linkki valtuuston pöytäkirjaan: julkaisu.pielavesi.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=7&docid=131338

TV-KY ry:n kommentti: Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon jossain päätöksentekoprosessin vaiheessa on menettelyvirhe, jonka seurauksena päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, ja johtaa kaavan hyväksymispäätöksen kumoutumiseen hallinto-oikeudessa, mikäli esteellisyys voidaan valituksessa toteennäyttää.

On aika erikoista, että päätöksentekoprosessin on annettu jatkua tänne saakka, vaikka esteellisyys on ollut väistyvän kunnanhallituksen puheenjohtajan tiedossa. Kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu kuntalain 39 §:n mukaan valtuuston päätösten valmistelun lisäksi myös niiden laillisuuden valvonta.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Löytänän tuulivoimaosayleiskaavan etenemiseen tuli jälleen uusi käänne Pielaveden uuden kunnanvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa 2.6. Kunnanhallitus oli esittänyt valtuustolle, että tuulivoimakaavaa ei hyväksytä. Valtuusto oli jättänyt asian pöydälle edellisessä kokouksessaan 19.5.

Yllätysvedon teki väistyneen kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka esitti, että asia palautetaan valmisteluun, koska päätöksenteko on mahdollisesti tapahtunut virheellisesti. Hänen mukaansa on herännyt epäily, että päätöksentekoon on osallistunut yksi tai useampi esteellinen henkilö. Kysymykseen, missä vaiheessa jääviys on tapahtunut, ei saatu vastausta. Kunnan hallintojohtaja vahvisti valtuutetuille, että esteellisyyksien vuoksi asia pitää käsitellä uudelleen.

Näillä näkyminen asia palaa valtuustoon 6.10.

Valtuusto päätti äänin 14-7 palauttaa tuulivoimakaava uudelleen valmisteltavaksi. (Kooste TV-KY ry). 

Löytänän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksen mukaan alueelle voitaisiin rakentaa enintään 13 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 320 metriä. 

Linkki Iisalmen Sanomien artikkeliin: https://www.iisalmensanomat.fi/paikalliset/8572722 

Linkki valtuuston pöytäkirjaan: https://julkaisu.pielavesi.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=7&docid=131338

TV-KY ry:n kommentti: Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon jossain päätöksentekoprosessin vaiheessa on menettelyvirhe, jonka seurauksena päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, ja johtaa kaavan hyväksymispäätöksen kumoutumiseen hallinto-oikeudessa, mikäli esteellisyys voidaan valituksessa toteennäyttää. 

On aika erikoista, että päätöksentekoprosessin on annettu jatkua tänne saakka, vaikka esteellisyys on ollut väistyvän kunnanhallituksen puheenjohtajan tiedossa. Kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu kuntalain 39 §:n mukaan valtuuston päätösten valmistelun lisäksi myös niiden laillisuuden valvonta.

Merituulivoiman rakentaminen Suomen aluevesien ulkopuoliselle talousvyöhykkeelle aukeaa kilpailulle ensi talvena. Päätöstä kilpailutettavista alueista ei ole vielä tehty, mutta vaihtoehdot on rajattu enintään neljään alueeseen, joista kaksi sijaitsee Selkämerellä ja kaksi Perämerellä.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (sova) arvioitavana on kolme vaihtoehtoa, jotka ovat nolla aluetta, kaksi aluetta (yksi Selkämerellä ja yksi Perämerellä, sekä neljä aluetta (kaksi molemmilla merialueilla).

Sova on viranomaisten suunnitelmista ja päätöksistä laadittava ennakkoarviointi, johon liittyy paljon epävarmuuksia. Siinä oleellista on löytää merkittävimmät vaikutukset eri vaihtoehtojen välillä. Yksittäisistä hankkeista laaditaan lisäksi yva, joka on huomattavasti tarkempi ja koskee konkreettisia toteutussuunnitelmia.

Valtioneuvoston kilpailutusta koskevaan päätösluonnokseen sisältyy muutamia ehtoja alueille mahdollisesti rakennettavalle tuulivoimalle. Merialueen ns. käytön tehokkuus tulee olla 5 MW/km2. Selkämeren kummatkin alueet ovat reilun 200 km2:n laajuisia, joten se tarkoittaisi yli 1000 MW:n hankkeita.

Lisäksi aluetta voidaan käyttää tuotetun sähkön hyödyntämiseen paikan päällä esimerkiksi merelle rakennettavassa vedyntuotantolaitoksessa.

Käyttöoikeus myönnetään 30 vuodeksi. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Satakunnan kansan artikkeliin: www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000011272064.html
... Lue lisääNäytä vähemmän

Merituulivoiman rakentaminen Suomen aluevesien ulkopuoliselle talousvyöhykkeelle aukeaa kilpailulle ensi talvena. Päätöstä kilpailutettavista alueista ei ole vielä tehty, mutta vaihtoehdot on rajattu enintään neljään alueeseen, joista kaksi sijaitsee Selkämerellä ja kaksi Perämerellä. 

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (sova) arvioitavana on kolme vaihtoehtoa, jotka ovat nolla aluetta, kaksi aluetta (yksi Selkämerellä ja yksi Perämerellä, sekä neljä aluetta (kaksi molemmilla merialueilla).

Sova on viranomaisten suunnitelmista ja päätöksistä laadittava ennakkoarviointi, johon liittyy paljon epävarmuuksia. Siinä oleellista on löytää merkittävimmät vaikutukset eri vaihtoehtojen välillä. Yksittäisistä hankkeista laaditaan lisäksi yva, joka on huomattavasti tarkempi ja koskee konkreettisia toteutussuunnitelmia. 

Valtioneuvoston kilpailutusta koskevaan päätösluonnokseen sisältyy muutamia ehtoja alueille mahdollisesti rakennettavalle tuulivoimalle. Merialueen ns. käytön tehokkuus tulee olla 5 MW/km2. Selkämeren kummatkin alueet ovat reilun 200 km2:n laajuisia, joten se tarkoittaisi yli 1000 MW:n hankkeita. 

Lisäksi aluetta voidaan käyttää tuotetun sähkön hyödyntämiseen paikan päällä esimerkiksi merelle rakennettavassa vedyntuotantolaitoksessa.

Käyttöoikeus myönnetään 30 vuodeksi. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Satakunnan kansan artikkeliin: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000011272064.html

1 CommentKommentoi Facebookissa

Linkissä on infoa Vantaan Energia Oy:n Varanto-hankkeesta eli lämmön kausivaraston rakentamishankkeesta: www.vantaanenergia.fi/tietoa-meista/hankkeet/varanto/ Vantaan Energian liikevaihto 2024 oli 291 milj. €. Liikevoitto oli 61 milj. €. Lämmöntuotanto oli 1.700 GWh. Yhtiö siirsi sähköä 2.000 GWh. Työntekijöitä oli 380. Vantaa omistaa Vantaan Energiasta 60 % ja Helsinki 40 %. Otteita yhtiön sivuilta: "Vuonna 2024 tuotetusta kaukolämmöstä 66 % pohjautui jätteeseen, 17 % bioenergiaan ja loput 17 % oli tuotettu muilla polttoaineilla kuten maakaasulla ja kevytpolttoöljyllä. Polttamamme jäte on sekapolttoainetta, josta noin puolet on fossiilista alkuperää." "Varanto rakennetaan Vantaan peruskallioon, jonne louhitaan yhteensä kolme noin 20 metriä leveää, 300 metriä pitkää ja 40 metriä korkeaa tunnelia. Tunneleiden pohja tulee sijaitsemaan peräti 140 metriä maanpinnan alapuolella. Tilavuudeltaan nämä lämpötunnelit ovat jättimäisiä, yhteensä niiden kokonaistilavuus prosessitiloineen on peräti 1 100 000 kuutiota. Maanalaiset tunnelit tullaan täyttämään vedellä. Vesitilat sijaitsevat syvällä pohjaveden pinnan alla, jolloin pohjaveden paine mahdollistaa veden lämpötilan nostamisen jopa 140 asteeseen ilman että vesi höyrystyy." "Energian varastointi on yksi energiajärjestelmien suurimmista haasteista siirryttäessä tuotannoltaan vaihtelevaan uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkosähköön. Varanto on ratkaisu tähän [vaihtelevuuteen] ja sen rooli on olennainen Vantaan Energian siirtyessä päästöttömään energiantuotantoon." "Varannon kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Sille on jo myönnetty Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä 19 miljoonan investointituki." Vantaan Energialla menee niin hyvin, että sillä on varaa pelleillä muka uusiutuvilla ja muka päästöttömillä energioilla. Sellaiset ovat villin mielikuvituksen tuotetta. Luonnontieteet eivät tunne uusiutuvia energioita. Energiantuotannon päästöttömyys on hölynpölyä. Mutta villeillä hankkeilla voi lypsää tukia valtiolta 😡 🙋. Koulutyttö esittelee YouTubella päästöttömän energian neljännesvuosiraporttia Q1/2025: www.facebook.com/share/r/1CUGvm72Uz/

Helsingin Sanomien pitkässä artikkelissa käsitellään meneillään olevaa datakeskusbuumia:

Kantaverkkoyhtiö Fingridiltä on tiedusteltu verkkoliittymiä datakeskuksille 30 000 MW:n tehon edestä. Se on tuplasti Suomen nykyisen maksimisähkönkulutuksen verran. Datakeskushankkeita on vireillä mm. Keravalla 400 MW:n hankkeelle ja Espoossa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on kantanut huolta siitä, että datakeskukset aiheuttavat sähköpulan, joka nostaa kuluttajien sähkön hintaa. Huolta on ollut myös siitä, varaavatko datakeskukset sähkön liityntämahdollisuudet ”paremmalta” vihreältä teollisuudelta.

Esimerkiksi Kokemäellä kaavailtu kryptovaluutan louhintaan keskittyvä datakeskus olisi lopullisessa laajuudessaan 500 MW:n tehoinen.

Liikkeelle datakeskusinvestoinneissa lähdetään kuitenkin pienemmästä laajuudesta. Kaikista vireillä olevista datakeskushankkeista vain osa toteutuu, ja hankkeet toteutuvat alustavia suunnitelmia pienempinä. Vertailukohtana voidaan pitää tuulivoima-alaa, jossa hankkeita selvitellään ja valmistellaan jopa kymmenkertainen määrä toteutuviin verrattuna.

Osa datakeskushankkeista on ns. kiinteistökehitystä, jossa hankekehittäjä hoitaa suunnittelun, kaavoituksen ja luvituksen, ja sen jälkeen myy hankkeen varsinaiselle toimijalle. Moni datakeskuksia rakentamista yrityksistä rakentaa ns. co-location-keskuksia eli konesalihotelleja, josta asiakkaat, kuten pankit, teleoperaattorit tai pilvipalvelujen tarjoajat vuokraavat tiloja omille palvelimilleen. Vuokralaiset ovat usein salaisuuksia.

Kuntien kannalta varmimpia hankkeita ovat ne, joita it-jätit kuten Microsoft tai Google rakentavat. Mukana on kuitenkin myös kryptovaluuttojen louhijoita. Mielenkiintoinen toimija on energiayhtiö Fortum, joka on ottanut datakeskusalalla kiinteistökehittäjän roolia.

Fingridin verkon kehityksestä vastaava johtaja ei usko datakeskusten aiheuttamaan sähköpulaan. Kun kysyntä kasvaa, sähkön tuotantoa tulee lisää. Datakeskusinvestoinnit menisivät jäihin, jos sähkön hinta merkittävästi nousisi.

Yhteiskunnan kannalta olisi parempi, jos datakeskusten hukkalämpö pystyttäisiin käyttämään hyödyksi, ja datakeskusten tehoa voitaisiin vähentää, jos sähkö on kallista, eli keskus voisi tasapainottaa sähkömarkkinaa. Hyvien ja huonojen hankkeiden valikoitumista valtio voisi ohjata esimerkiksi sähköveron avulla. (Kooste TV-KY ry).

Linkki HS:n artikkeliin: www.hs.fi/talous/art-2000011250614.html
... Lue lisääNäytä vähemmän

Helsingin Sanomien pitkässä artikkelissa käsitellään meneillään olevaa datakeskusbuumia:

Kantaverkkoyhtiö Fingridiltä on tiedusteltu verkkoliittymiä datakeskuksille 30 000 MW:n tehon edestä. Se on tuplasti Suomen nykyisen maksimisähkönkulutuksen verran. Datakeskushankkeita on vireillä mm. Keravalla 400 MW:n hankkeelle ja Espoossa. 

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on kantanut huolta siitä, että datakeskukset aiheuttavat sähköpulan, joka nostaa kuluttajien sähkön hintaa. Huolta on ollut myös siitä, varaavatko datakeskukset sähkön liityntämahdollisuudet ”paremmalta” vihreältä teollisuudelta.

Esimerkiksi Kokemäellä kaavailtu kryptovaluutan louhintaan keskittyvä datakeskus olisi lopullisessa laajuudessaan 500 MW:n tehoinen. 

Liikkeelle datakeskusinvestoinneissa lähdetään kuitenkin pienemmästä laajuudesta. Kaikista vireillä olevista datakeskushankkeista vain osa toteutuu, ja hankkeet toteutuvat alustavia suunnitelmia pienempinä. Vertailukohtana voidaan pitää tuulivoima-alaa, jossa hankkeita selvitellään ja valmistellaan jopa kymmenkertainen määrä toteutuviin verrattuna.

Osa datakeskushankkeista on ns. kiinteistökehitystä, jossa hankekehittäjä hoitaa suunnittelun, kaavoituksen ja luvituksen, ja sen jälkeen myy hankkeen varsinaiselle toimijalle. Moni datakeskuksia rakentamista yrityksistä rakentaa ns. co-location-keskuksia eli konesalihotelleja, josta asiakkaat, kuten pankit, teleoperaattorit tai pilvipalvelujen tarjoajat vuokraavat tiloja omille palvelimilleen. Vuokralaiset ovat usein salaisuuksia. 

Kuntien kannalta varmimpia hankkeita ovat ne, joita it-jätit kuten Microsoft tai Google rakentavat. Mukana on kuitenkin myös kryptovaluuttojen louhijoita. Mielenkiintoinen toimija on energiayhtiö Fortum, joka on ottanut datakeskusalalla kiinteistökehittäjän roolia. 

Fingridin verkon kehityksestä vastaava johtaja ei usko datakeskusten aiheuttamaan sähköpulaan. Kun kysyntä kasvaa, sähkön tuotantoa tulee lisää. Datakeskusinvestoinnit menisivät jäihin, jos sähkön hinta merkittävästi nousisi. 

Yhteiskunnan kannalta olisi parempi, jos datakeskusten hukkalämpö pystyttäisiin käyttämään hyödyksi, ja datakeskusten tehoa voitaisiin vähentää, jos sähkö on kallista, eli keskus voisi tasapainottaa sähkömarkkinaa. Hyvien ja huonojen hankkeiden valikoitumista valtio voisi ohjata esimerkiksi sähköveron avulla. (Kooste TV-KY ry).

Linkki HS:n artikkeliin: https://www.hs.fi/talous/art-2000011250614.html

6 CommentsKommentoi Facebookissa

Ja Google optimoi laskentaansa käytettyä tehoa puhtaan energian saanin suhteen eli käytännössä myös halvoille tunneille tunnin jaksoissa. Siirtää laskentaa puhtaamille tunneille ja jopa ulkomaille. Haminan kaukolämpö alkaa hyödyntämään Googlen hukkalämpöä.

Epäsäännöllisesti ja pätkien toimivat tuulivoimalat ovat kovin lyhytikäisiä. Ne romutetaan 15-25 vuoden ikäisenä. Jätteen tasoista sähköä tuottavien tuuliturbiinien kierrätyksestä ja voimalakenttien ennallistamisesta kiistellään villisti mediassa ja somessa. Tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenneosien kierrättämisesta saa rahaa riittävästi. Siksi 150-170-metristen tornien (Stadionin torni on 72-metrinen) ja raskaiden konehuoneiden romuttaminen tulee sujumaan enimmäkseen jotakuinkin asiallisesti, ehkä. Linkissä Kuusakoski Oy kertoo tuulivoimaloiden kierrätyksestä. Osaavalla yhtiöllä on 440 työntekijää 19 paikkakunnalla. Kuusakoski hankkii kierrätysmateriaalit Skandinaviasta, Baltiasta, UK:sta ja USA:sta: www.kuusakoski.com/fi/finland/toimialat/sahko-ja-energia/tuulivoimaloiden-kierratys/ Ote: "Tarjoamme ainona Suomessa kotimaisen ja vastuullisen ratkaisun tuulivoimaloiden kierrättämiseen. Palvelu räätälöidään sovitusti: voimme tarjota koko tuulivoimalan purkuprojektin ja kaikkien materiaalien kierrätyksen, tai vaihtoehtoisesti vain esimerkiksi lapajätteen kierrätyksen." Nähtäväksi jää, kuinka roottorien 70-90-metristen kuitulujitettujen muovilapojen kierrättäminen sujuu. Lapajätteiden polttaminen on vihoviimeistä kiertotaloutta. Tuulivoimabisnes ryhtyy tällaisiin vihreäksi sepustettuihin kikkailuihin silloin, kun ympäristön ja luonnon kannalta asialliset kierrätysmenetelmät ovat liian kalliita. Rahanahneet tuulisähköyhtiöt vyöryttävät Suomea vihreiden agendatoimittajien ja ilmastofanaatikkojen suojeluksessa. Yhtiöt aikovat hylätä voimaloidensa massiiviset teräsbetoniset perustukset (anturan) maahan, koska niiden kierrättäminen ei lyö leiville. Maanvaraisen 5-7 MW:n tuuliturbiinin antura painaa 2.000-3.000 tonnia (Eiffel-torni painaa 7.000 tonnia). Anturoiden kaivaminen maasta kierrätykseen ja turbiinikenttien siistiminen asialliseen kuntoon jää tulevaisuudessa tuulivoimakuntien riesaksi. Anturoiden kierrätykseen hupenee kuntien tuulisähköyhtiöiltä saamat kiinteistöverot 😡. Ympäristöministeriön vihreät vandaalit ja vähäjärkiset ympäristöaktivistit pohtivat parhaillaan ison kansainvälisen lakiasiaintoimiston kanssa, kuinka anturajätteet voisi määritellä vihreällä sanamagialla muuksi kuin jätteeksi. Tuulivoimaloiden kierrätysasteeksi jää kehnosti 30 %, kun massiiviset teräsbetoniset anturat hylätään maahan. Ilmastokunnianhimosta veisataan viis. Rahanhimo ratkaisee, eikä raha haise. Meininki on kuin oligarkkien Venäjällä. Vihreä energiatekniikka on silkkaa valehtelua suut silmät täyteen. Valhe on väite, jota käytetään tyypillisesti jonkun huijaamiseen tai harhaanjohtamiseen. Myös valheiden välittämistä kutsutaan valehteluksi. Valehtelevaa henkilöä sopii kutsua valehtelijaksi. Linkissä on artikkeli moraalista: fi.m.wikipedia.org/wiki/Moraali Vihreän erikoismoraalin vartijat muokkaavat Suomesta kiireen vilkkaa energiatalouden banaanivaltiota: fi.m.wikipedia.org/wiki/Banaanivaltio Tuulimafiosot ja heidän consiglierensä myyvät banaanit herkkusuille. Rahvas saa syödäkseen kuoret. Nälkäniemeksi ryövätyn Suomen väki alkaa kerätä käpyjä oravien kanssa. Paluu luontoon karaisee kansaa 🤔 🙋.

Irlannissa datakeskukset ovat rakentamassa omia kaasukäyttöisiä voimaloita, jolloin maan ilmastotavoitteet vaarantuvat Tässä ChatGPT:n vastaus kokonaisuudessaan, kun kysyin mahdollisista Irlannin ongelmista datakeskusten kanssa. Yes, Ireland is currently facing significant challenges related to its data center industry, primarily due to the sector's escalating electricity consumption and its implications for the nation's energy infrastructure and climate objectives.([euronews][1]) ### Key Issues: #### 1. **Surging Energy Consumption** Data centers in Ireland have experienced a dramatic increase in electricity usage over the past decade. In 2023, they consumed over 21% of the country's total metered electricity, surpassing the combined consumption of all urban households . This marks a significant rise from just 5% in 2015.([datacenterdynamics.com][2], [The Irish Times][3]) #### 2. **Strain on Energy Infrastructure** The rapid growth of data centers has placed considerable pressure on Ireland's electricity grid. In response, the national grid operator, EirGrid, has implemented a de facto moratorium on new data center connections in the Dublin area until 2028 to prevent potential blackouts . Some data centers have sought to circumvent these restrictions by establishing on-site gas-powered generation, raising further environmental concerns.([The Irish Times][4], [The Times][5]) #### 3. **Environmental and Climate Concerns** The substantial energy demands of data centers are jeopardizing Ireland's climate targets. A report by Friends of the Earth highlighted that the proliferation of data centers is monopolizing clean energy resources, thereby hindering the country's decarbonization efforts . Projections suggest that, under high-demand scenarios, data centers could consume up to 31% of Ireland's electricity by 2030.([The Guardian][6], [The Guardian][7]) #### 4. **Economic and Planning Challenges** While data centers have attracted significant foreign investment, concerns are mounting over their long-term sustainability. The Irish Academy of Engineering has indicated that the country's power networks require substantial investment to accommodate the growing demand from data centers . Additionally, the planning process for new data centers has become more complex, prompting some tech companies to consider relocating to other European countries with more favorable conditions .([computerweekly.com][8], [Financial Times][9]) In summary, while Ireland's data center industry has contributed to economic growth, it poses significant challenges to the nation's energy infrastructure and climate commitments. Addressing these issues will require a balanced approach that considers both the economic benefits and the environmental impacts of data centers. * [AP News](apnews.com/article/6c0d63cbda3df740cd9bf2829ad62058?utm_source=chatgpt.com) * [The Guardian](www.theguardian.com/world/2024/dec/10/ai-fuelled-cloud-storage-boom-threatens-irish-climate-targe...) * [Financial Times](www.ft.com/content/9ab958bf-41dc-4d38-81e1-b311c9e57332?utm_source=chatgpt.com) [1]: www.euronews.com/green/2023/06/13/data-centres-gobble-up-18-of-irelands-electricity-as-country-st... "Data centres gobble up 18% of Ireland’s electricity as country struggles with climate targets | Euronews" [2]: www.datacenterdynamics.com/en/news/irish-data-centers-used-more-than-21-percent-of-nations-total-... "Irish data centers used more than 21 percent of nation's total metered electricity - DCD" [3]: www.irishtimes.com/business/2024/07/23/electricity-consumption-by-data-centres-rises-to-21-eclips... "Data centres now account for 21% of all electricity consumption – The Irish Times" [4]: www.irishtimes.com/business/2023/06/12/data-centres-consume-as-much-electricity-as-urban-houses-c... "Data centres consume as much electricity as urban houses, CSO figures show – The Irish Times" [5]: www.thetimes.co.uk/article/the-data-centre-dilemma-should-ireland-pull-plug-on-tech-boom-c5j7j6dv... "The data centre dilemma - should Ireland pull plug on tech boom?" [6]: www.theguardian.com/world/2024/dec/10/ai-fuelled-cloud-storage-boom-threatens-irish-climate-targe... "AI-fuelled cloud storage boom threatens Irish climate targets, report warns" [7]: www.theguardian.com/world/article/2024/jul/23/ireland-datacentres-overtake-electricity-use-of-all... "Ireland’s datacentres overtake electricity use of all urban homes combined | Ireland | The Guardian" [8]: www.computerweekly.com/feature/Dublin-in-distress-Power-supply-issues-threaten-growth-of-Europes-... "Dublin in distress: Power supply issues threaten growth of Europe’s second-biggest datacentre hub | Computer Weekly" [9]: www.ft.com/content/9ab958bf-41dc-4d38-81e1-b311c9e57332?utm_source=chatgpt.com "Ireland struggles to consolidate role as data centre hub"

View more comments