Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Jos tuulivoimaa rakennetaan yhtä aikaa joka paikka täyteen, myös voimaloista saatavat kiinteistöverotulot loppuvat aikanaan yhtä aikaa. Rakentamisen jaksotus takaisi tuloja pidemmälle ajanjaksolle, ja jäisi aikaa nähdä, minne energiantuotanto on menossa, kirjoittaa Sakari Forsman Suupohjan Sanomissa. Jos muuta energiantuotantoa ei synny, rakentamaan ehtii myöhemminkin. Näin säästyisi luontoakin tuleville sukupolville.
Kirjoittajan mielestä kuntaan suunniteltavaa uusiutuvan energian strategiaa perustellaan virheellisin tiedoin. tulevia menoja liioitellaan, ja laskelmista puuttuu tuloeriä.
Lue kirjoitus tästä linkistä: www.suupohjansanomat.fi/isojoen-uusituvan-energian-strategia-on-puutteelli/12439348?utm_campaign=... ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Sähkö riittää tänä talvena, mutta pitemmällä tähtäimellä riittävyydestä odotetaan ongelmaa. Ratkaisuna luotetaan kulutusjoustoon, eli sähkön käytön vähentämiseen juuri silloin, kun sähköä eniten tarvittaisiin. Sähkö on kuitenkin puhtaaseen veteen verrattava perushyödyke, jonka saatavuuden varmistamisen tulisi olla energiapolitiikan päätavoite.
Suomenmaa: Asiantuntijoiden mukaan sähkö riittää tänä talvena, mutta hinta voi heilahdella paljonkin talven aikana. Suomalaiset ovat oppineet säästämään sähköä merkittävissä määrin hinnan ollessa korkealla. Muuttunut kulutuskäyttäytyminen auttaa turvaamaan sähkön riittävyyttä.
Kasvava teollinen sähkön kulutus voi kuitenkin haastaa sähkön riittävyyttä 2030-luvun taitteessa. Suurin kulutuksen lisäys on tullut sähkökattiloista, datakeskuksista ja sähköautoista. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Suomenmaan artikkeliin: www.suomenmaa.fi/uutiset/riittaako-sahko-tana-talvena-lyhyt-vastaus-tilanne-nayttaa-hyvalta/
TV-KY ry:n kommentti: Suomen energiatulevaisuutta rakennellaan melkoisten paradoksien varaan. Sähkön tuotannon kasvu perustuu ensisijaisesti vaihtelevan sähköntuotannon, eli tuuli- ja aurinkovoiman kasvuun. Samaan aikaan maahamme kuitenkin houkutellaan paljon sähköä käyttävää teollisuutta, kuten datakeskuksia, joiden toiminta edellyttää varmaa ja tasaista sähkönsaantia. Sähkön riittävyydessä luotetaan kulutusjoustoon, eli lähinnä kansalaisten kykyyn vähentää kulutustaan, kun sähköstä on pulaa.
Mutta voidaanko kulutusjouston kasvua edes pitää oikeudenmukaisena tavoitteena sähkön riittävyyden varmistamisessa? Varsinkin, kun pyritään yhä pidemmälle etenevään sähköistymiseen. Onko oikea lähtökohta, että ihmisten pitää vähentää sähkönkulutustaan juuri silloin, kun sähköä eniten tarvitaan, esimerkiksi kylminä pakkaspäivinä, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan?
Eikö energiapolitiikan päätavoitteena sähköistymisen edetessä päinvastoin pitäisi olla sähkön saatavuuden varmistaminen erityisesti silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Sähkö on puhtaaseen veteen verrattava perushyödyke, jota pitäisi olla saatavilla kaiken aikaa kaikille kohtuulliseen hintaan.
Yhteiskunnan sähköistymisen edetessä sähkön saatavuuden merkitys aina vain lisääntyy. ... Lue lisääNäytä vähemmän
12 CommentsKommentoi Facebookissa
Kansa maksaa kyttää sähkön kulutustaan ja elämä senkuin kurjistuu!!
Sähköautot, sähkökattilat ja datakeskukset pystyvät kaikki merkittävään kulutusjoustoon ilman haittavaikutuksia. Lisäksi yhteiskunnassa on edelleen valtavasti sellaista kulutusjoustopotentiaalia, jolla ei ole mitään vaikutusta ihmisten arkeen. Kulutusjoustossa on myös mahdollisuus pienentää kuluja, joten sille puolelle kannattaa investoida. Nykyään on olemassa kaikenlaisia älyreleitä, joten ihan tavalliset ihmiset pääsevät mukaan helposti.
Tämän sähkövajeen takia asennettiin kaikkiin kotitalouksiin etäohjattavat sähkömittarit jotta voidaan tarvittaessa etänä katkaista talouksista sähköt. Sähkön katkaisu tapahtuu alueittain kahden tunnin jaksoissa, tästä on usein uutisoitu. Kaikki sähköautot käyttökieltoon aina kun sähkön saanti ei ole omavaraista.
View more comments
Sähkönsiirrosta on tullut pullonkaulatekijä etelän investoinneille. Energiahankkeiden suunnittelujärjestelmässä on jotain pahasti pielessä.
Helsingin Sanomat: Kaukolämmön sähkökattiloita, datakeskuksia ja autojen latauskenttiä on noussut sellaista tahtia, että sähköverkon kapasiteetti on Etelä-Suomessa loppumassa kesken. Sitä varten tarvitaan uusia Suomen halkovia voimajohtoja, jotta Pohjanmaan rannikolla tuotettava tuulivoima saadaan siirrettyä etelän investointikohteisiin
Sähkön siirtoverkko on teollisuuden ja datatalouden verenkiertoverkosto. Jos verkon rakentaminen viivästyy, yritykset eivät voi tehdä investointipäätöksiä Etelä-Suomeen. Näitä investointeja varten tarvitaan myös lisää sähköntuotantoa. Siirtoyhteyksistä uhkaa tulla pullonkaula. Viime tammikuussa Fingrid kertoi, että osissa Etelä-Suomea ei voida tehdä uusia liittymissopimuksia ennen uusien siirtoyhteyksien valmistumista.
Fingrid heräsi kapasiteetin hupenemiseen jo vuosia sitten, ja alkoi valmistella uutta 400 kV:n siirtojohtoa, Lakeuslinjaa, joka yhdistäisi Pohjanmaan tuulivoima-alueet Etelä-Suomen sähkön käyttäjiin, ja lisäisi sähkön siirtokykyä noin 1000 MW:lla.
Uuden voimalinjan johtoreitin läheisyydessä on kolme Natura-aluetta, Kotkanneva, Pilvineva ja Ruokkaanneva. YVA-selvityksen mukaan noilla alueilla elää metsäpeuroja, joiden elinympäristöjä ei EU:n luontodirektiivin mukaan saa heikentää. Etelä-Pohjan maan ely-keskuksen mukaan Lakeuslinja ja alueella suunniteltavat tuulivoimalat yhdessä heikentävät metsäpeurojen elinympäristöä niin, että hankkeelle tarvitaan Natura-poikkeuslupa.
Jos poikkeuslupa tarvitaan, Fingrid hakee sitä ympäristöministeriöltä, joka tekee asiassa esityksen valtioneuvostolle, joka ratkaisee hakemuksen.
Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka ei ole huolissaan siitä, etteikö poikkeuslupaa myönnettäisi. Mutta hänen mielestään rakentamisen viivästyminen on huono asia koko yhteiskunnalle, koska uusia kulutuskohteita ja tuulivoimaloita ei saada liitettyä verkkoon. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin: www.hs.fi/talous/art-2000011661530.html
TV-KY ry:n kommentti: Fingridin toimitusjohtajaa kuunnellessa syntyy vahva käsitys, että energiahankkeiden suunnittelujärjestelmässä on jotain pahasti pielessä. Laki velvoittaa hankkeiden suunnittelijat massiivisiin ympäristöselvityksiin. Merkittävistäkin esille tulevista haitoista huolimatta hankkeet kuitenkin yleensä etenevät, ja tarvittaessa myönnetään myös poikkeusluvat. Täytyy kuitenkin muistaa, että poikkeusluvilla haittoja ei ehkäistä. Haitat jäävät luvista huolimatta toteutumaan. Mihin näitä selvityksiä siis tarvitaan, kun niillä ei ole vaikutusta hankkeiden toteutumiseen?
Voisi myös kysyä, että mitä järkeä yhteiskunnan kannalta on hajauttaa sähköntuotanto kauas suurista kulutuskohteista maakuntiin, ja synnyttää sillä tavalla vakava sähkönsiirto-ongelma, ja suuria ympäristöhaittoja. Paljon järkevämpää olisi sijoittaa sähköntuotanto lähelle kulutusta, Etelä-Suomen suurten kaupunkien läheisyyteen. Lähisähköstä luontokin kiittäisi. ... Lue lisääNäytä vähemmän
20 CommentsKommentoi Facebookissa
Sama ongelma kaikissa maissa jotka ilmastonmuutosuskollisina ovat tuhonneet perinteisiä voimaloita. Saksa on näistä kamalin esimerkki. Suomi poikkeaa kulmien olosuhteidensa vuoksi Keski-Euroopasta. Kiinteistöjen lämmitys vaatii energiaa meillä paljon enemmän. Nyt kun kaukolämpöä on tarkoitus alkaa keittämään sähköllä niin se sotkee tilannetta entisestään. Enkä ole sanaakaan kuullut huoltovarmuudesta kaukolämmön muutoksissa. No, ehkä Wärtsilä saa kohta jättitilauksia. Sitten tarvitaan vain kaasua tai öljyä polttoaineeksi. Turpeen ja puun poltto kielletään, se on selvä tai lopetetaan utopioiden vuoksi.
Eikö ne jotka tarvitsevat lisää kilowatteja, silloin maksa niitä kustannuksia...😁
Laki velvoittaa myös kuluttajille kohtuuhintaisen sähkön, sillä lain pykälällä on pyyhitty persettä jo useita vuosia.
View more comments