Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Tutkimus: Merituulivoiman kapasiteettikertoimen yliarvioiminen eri maissa uhkaa sähkön toimitusvarmuutta maailmanlaajuisesti. Kapasiteettikerroin jää todellisuudessa kauas 50 prosentista.
Brussels Signal: Tuore alankomaalaistutkimus osoittaa, että merituulivoiman tuotantotavoitteet ja -ennusteet ovat maailmanlaajuisesti epärealistisia. Merituulivoimaloiden kapasiteettikerrointa yliarvioidaan eri maiden ennusteissa, ja se jää todellisuudessa huomattavasti alle ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan tason.
Delfin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin 72 merituulivoima-alueen tuotantoa eri puolilla Eurooppaa. Tulokset osoittivat, että niiden todellinen tuotanto jäi huomattavasti alle ennakolta odotetusta. Poliittiset tavoitteet yliarvioivat todellista energiantuotantoa jopa 50 prosentilla.
Tutkijat kehittivät mallin, jolla arvioitiin merituulivoiman tuotannon ”fyysinen yläraja”, jonka jälkeen tuulivoimaloiden määrän lisääminen ei enää lisää saatavan sähkön määrää. Liian tiheään sijoitetut tuulivoimalat kilpailevat samoista tuuliresursseista, mikä vähentää tuulivoima-alueen kokonaishyötysuhdetta. Tutkijat kutsuvat tätä ”tuulivarjoksi” tai ”vanavaikutukseksi”.
Tutkimus varoittaa siitä, että merituulivoiman liian suuret tuotanto-odotukset voivat johtaa epäonnistuneihin investointeihin, sähkön toimitusvarmuuden heikkenemiseen ja jopa sähköpulaan. Eri maiden kilpaillessa merituulivoiman laajenemisessa merialueiden ylikuormitus heikentää tuotannon kokonaistehokkuutta.
Esimerkiksi Hollannin nykyiset merituulivoimasuunnitelmat Pohjanmerellä voivat johtaa merituulivoiman 34,6 prosentin kapasiteettikertoimeen. Poliitikot uskovat, että teknisen kehityksen seurauksena merituulivoimassa päästäisiin jopa yli 50 prosenttiin. Saksa arvioi kapasiteettikertoimen 36 prosentiksi.
Yksikään tutkimuksessa tarkastelluista merituulivoima-alueista ei tuota yli 50 prosentilla nimelliskapasiteetistaan. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Brussels Signalin artikkeliin: brusselssignal.eu/2025/12/offshore-wind-farms-produce-much-less-energy-than-projected-study-finds...
Tutkimus on julkaista Cell Reports Sustainability -lehdessä: www.cell.com/cell-reports-sustainability/fulltext/S2949-7906(25)00269-1
Suomessakin merituulivoiman kapasiteettikertoimeksi on esitetty 45-50 %. Linkki: api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f2abcca7-500a-4bbc-98af-4980fcdab344/1516d4df-ec95-40c9-8bb0-757110... ... Lue lisääNäytä vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
No eihän noille maatuulivoimaloillekkaan saada tuottoa kuin vähän yli 25 % nimellistehosta.
Ahti Berg ihmettelee Pielavesi-Keitele -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, miksi tuulivoimatilaisuuksissa saa käsitellä vain toista hanketta, vaikka kuntaan on suunnitteilla kaksi hanketta. Yhteisvaikutuksista puhumiselle ei ole annettu mahdollisuutta. Tämä on estänyt kokonaiskuvan muodostumisen ja vaikeuttanut kuntalaisten mahdollisuutta arvioida, mitä useampi hanke yhdessä merkitsee maisemalle, luonnolle ja ihmisten asumisviihtyvyydelle.
Ympäristövaikutukset eivät pysähdy kuntarajoihin tai yhtiöiden sopimuspapereihin, ne näkyvät ja kuuluvat ihmisten arjessa.
Linkki kirjoitukseen: www.pielavesi-keitele.fi/paakirjoitus-mielipide/9060966 ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
”Bitcoin ottaa verkosta ylimääräisen energian ja varastoi sen valuuttaan. Bitcoin on sähkömarkkinoiden joustokomponentti., joka kuluttaa sähköä vain, kun tuotanto ylittää kysynnän, ja sammuu, kun sähkö tarvitaan muualle”, väittää teknologiajätin toimitusjohtaja. ”Louhinnan lisätulot voivat mahdollistaa investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan sielläkin, missä paikallinen kysyntä ei yksin riitä.”
Salkunrakentaja: Kryptovaluutan louhimista on kritisoitu sen tarvitsemasta valtavasta energiankulutuksesta, mutta nyt teknojätti Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang väittää Bitcoinia ympäristötaakan sijaan mekanismiksi, joka muuttaa käyttämättömän sähkön siirrettäväksi varallisuuseräksi.
Tässä ajattelussa Bitcoin ei ole sähkönkulutuksen ongelma, vaan sähkömarkkinoiden joustokomponentti. Se toimii energian ”akkuna”, energiasiirtymän rahoittajana ja tasapainottajana. Louhinta on täydellisen joustava asiakas, koska se voidaan kytkeä pois päältä millisekunneissa, ja mitoittaa tarkasti juuri niin suureksi kuin ylijäämäkapasiteetti sallii. Bitcoin ei kilpaile kotitalouksien kanssa samasta sähköstä, vaan ostaa tuotantoa, jolle ei muuten löydy ostajaa.
Joidenkin mallien mukaan louhinnan tuomat lisätulot voivat tehdä kannattavaksi investointeja tuulivoimaan ja aurinkovoimaan myös alueilla, joilla paikallinen kysyntä ei yksin riitä. Huangin lausunto vahvistaa narratiivia, jossa Bitcoin ei ole vain spekulatiivinen omaisuusluokka, vaan osa globaalia energia- ja pääomainfrastruktuuria.
Kriitikot kyseenalaistavat ”Bitcoin-energian”, sekä väitteen, että bitcoin-louhinta hyödyntäisi vain ylimääräistä energiaa. Louhinta kasvattaa sähkön kokonaiskulutusta. Se, mikä tänään on ylimääräistä, voi huomenna olla tarvittavaa kapasiteettia. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Salkunrakentajan artikkeliin: www.salkunrakentaja.fi/2025/12/jensen-huang-bitcoin-energia-valuutta/
TV-KY ry:n kommentti: Artikkelissa väitetään, että Bitcoin voisi toimia dynaamisena kysyntäjoustona, jolloin sen louhijat kuluttavat sähköä, kun tuotanto ylittää kysynnän, ja sammuvat, kun verkko tarvitsee kaiken kapasiteetin muualle.
Mutta miksi ihmeessä kryptovaluuttojen louhijat niin tekisivät? Eiväthän ne mitään hyväntekijöitä ole, vaan tarkoituksena on voittojen ansaitseminen.
Onko tässä kyse viherpesusta sen räikeimmässä muodossa? Joko pian myös kryptovaluuttojen louhintakin luetaan vihreään siirtymään kuuluvaksi? Nythän vihreän siirtymän investoinniksi luokitellaan jo kaivokset ja joskus datakeskuksetkin. ... Lue lisääNäytä vähemmän
8 CommentsKommentoi Facebookissa
Kollektiivinen hulluus leviää.
Energia ei varastoidu valuuttaan, vaan muuttuu lämmöksi valuuttaa tekevissä ATK-laitteissa. Joissain tapauksissa tätä lämpöä voidaan hyödyntää, useimmiten niin ei tehtäne.
Bitcoinissa se ongelma että mitä sitten ku kaikki on louhittu? Datakeskukset täysin AI reserveiksi?
View more comments