Metsälain 14 §:n mukaan maanomistajan taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijan tai hänen valtuuttamansa on tehtävä metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus käsittelyalueella aiotusta kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon johdosta tehtävästä hakkuusta tai muusta hakkuusta sekä 10 §:n 2 momentissa tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä … Metsänkäyttöilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä … sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista eikä oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta eikä pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta. Metsälain 3 §:n mukaan milloin metsätalousmaan muuhun käyttöön ottaminen sisältää sellaisen toimenpiteen, johon vaaditaan viranomaisen lupa, alueeseen sovelletaan metsälain säännöksiä siihen saakka, kunnes luvan myöntämistä koskeva päätös on saanut lainvoimain tai kunnes lupaviranomainen on toimivaltansa rajoissa antanut suostumuksensa tällaiselle toimenpiteelle. Linkki metsälakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Metsänomistajan velvoitteena on tehdä hakkuuaikeista ennakkoon metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskukselle. Metsälain mukainen velvoite koskee kaikkia kaupallisia hakkuita laissa minituin vähäisin poikkeuksin. Metsäkeskus julkaisee verkkosivuillaan seurantatietoa metsänkäyttöilmoitusten mukaisista hakkuuaikomuksistaan. Verkkosivuilla on mahdollista katsella metsäkeskukselle toimitettuja metsänkäyttöilmoituksia selainpohjoisesta karttapalvelusta. Linkki karttapalveluun: https://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=e8c03f73165b44aa8edb276e11ca2d2c
Maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) … Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.
Voimakkaasti kasvava energiarakentaminen aiheuttaa myös tarvetta metsänhakkuisiin, sijoittuvathan tuulivoima- ja yhä enenevässä määrin myös aurinkoenergiahankkeet Suomessa pääsääntöisesti metsäalueille. Tuulivoimahankkeiden aiheuttama metsähävikki on voimaloiden lukumäärästä, tiestön rakentamistarpeesta ja tarvittavien sähköliityntälinjojen johtokäytävien pituudesta ja leveydestä riippuen vähintään 5-10 hehtaaria rakennettavaa voimalaa kohden. Aurinkoenergiahankkeiden aiheuttama metsähävikki voi olla satoja hehtaareja, mikäli tuotantoalue sijoitetaan ennestään metsäpeitteiselle alueelle.
Kysyimme Suomen metsäkeskukselta, pitääkö energiahankkeiden vaatimasta metsänhakkuusta tehdä metsänkäyttöilmoitus. Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen vastasi meille seuraavasti:
”Metsänkäyttöilmoitusvelvollisuuden voimassaoloon vaikuttaa se, onko metsälaki voimassa alueella, johon tuuli- tai aurinkovoimahanketta ollaan tekemässä. Metsälain soveltamisalasta säädetään lain 2 §:ssä, jonka mukaan lakia ei sovelleta mm. oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella muualla, kuin maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla. Ilmeisesti ainakin isompia tuuli- ja aurinkovoimahankkeita varten laaditaan kaava, jossa alueen käyttötarkoitukseksi voidaan merkitä muu, kuin maa- ja metsätalous ja virkistyskäyttö. Jos näin tapahtuu, niin metsälakia ei sovelleta kyseisellä alueella, eikä metsänkäyttöilmoitusta tarvitse tehdä.
Yleensä tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden osalta kyse on myös metsälain 3 §:n mukaisesta maankäyttömuodon muutoksesta. Näin on ainakin hankkeiden ydinalueiden osalta, jossa metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön. Metsälain 3 §:n 1 momentissa todetaan, että ”Tämä laki ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön.” Metsälain 3 §:n 2 momentissa säädetään metsälain soveltamisesta luvanvaraisten hankkeiden osalta: ” Milloin metsätalousmaan muuhun käyttöön ottaminen sisältää sellaisen toimenpiteen, johon vaaditaan viranomaisen lupa, alueeseen sovelletaan tämän lain säännöksiä siihen saakka, kunnes luvan myöntämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman tai kunnes lupaviranomainen on toimivaltansa rajoissa antanut suostumuksensa tällaiselle toimenpiteelle.” Eli metsälakia ei sovelleta sellaiselle tuuli- ja aurinkovoimahankkeen alueelle, jolla on lainvoimainen rakennuslupa, tai lupaviranomainen on toimivaltansa rajoissa antanut suostumuksensa toimenpiteelle. Samalla poistuu metsänkäyttöilmoitus velvollisuus.
Jos tuulivoima- tai aurinkovoimahankkeen alueella sovelletaan metsälakia, ovat myös kaikki lain velvoitteet voimassa mukaan lukien metsälain 14 §:ssä säädetty velvollisuus metsänkäyttöilmoituksen tekemiseen. Mikäli metsälakia ei sovelleta alueella, eivät lain velvoitteetkaan ole voimassa, eivätkä ne ohjaa toimintaa alueella.
Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden määrät ja koot ovat tosiaan kasvussa, kuten toteat. Vaikka maankäyttömuodon muutoksesta ei aina tarvitsekaan tehdä metsälain 3 §:ssä mainittua ilmoitusta tai metsälain 14 §:n mukaista metsänkäyttöilmoitusta Metsäkeskuksen suositus maanomistajille ja toimijoille on ollut, että he tekisivät maankäyttömuodon muutoksesta ilmoituksen. Tämä sen vuoksi, että maankäyttömuodon muutos määristä saataisiin koottua tietoa ja sitä pystyttäisiin ilmoitusten kautta seuraamaan. Tällä hetkellä tätä kautta kertyvä seurantatieto ei kuitenkaan käsitykseni mukaan ole tarkkaa. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa muutostilanteen seuraamisen myös esim. satelliittikuvien muutoskuvatulkinnan kautta, mutta se vaatisi seurannan tekijälle osoitettuja resursseja.”
Metsänkäyttöilmoitusta ei siis yleensä tarvita tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeiden kohdalla. Energiarakentamisen aiheuttaman metsähävikin määrästä kiistellään, ja siksi olisi tärkeää, että siitä olisi olemassa virallista tilastotietoa. Yhdistyksemme mielestä lakia tulisi muuttaa niin, että tuulivoima- ja aurinkoenergiarakentamisen aiheuttamista metsänhakkuista tulisi aina tehdä metsänkäyttöilmoitus.
