Allekirjoituspalkkioita, kylärahaa, valikoivia yhteydenottoja, pienten maanomistajien painostamista, haitoista vaikenemista. Kooste Keskisuomalaisen 26.9. 2024 julkaisemasta artikkelista.
Keskisuomalainen kirjoittaa siitä, miten tuulivoimayhtiöt kalastelevat allekirjoituksia maanvuokrasopimuksiin. Eräs maanomistaja kertoo, että alueen maanomistajiin otettiin yhteyttä valikoivasti, vain suuriin maanomistajiin. Lopulta kaikki kuitenkin saivat kutsun yhteiseen kokoukseen. Tämä maanomistaja koki sopimuksen yksipuoliseksi ja ehdotti lakimiehen ottamista avustamaan maanomistajia, mutta muut eivät pitäneet sitä tarpeellisena. Sopimukseen pyydettyjä täsmennyksiä ei lopulta kirjattu sopimukseen. Allekirjoitusrahaa luvattiin 100 euroa, mutta sitä ei koskaan maksettu. Sopimuksessa huoletti erityisesti sopimuksen pituus ja tuulivoimaloiden myynti ulkomaille.
Toinen maanomistaja kertoo myös, miten pienet maanomistajat oli alkuvaiheessa jätetty tuulivoimayhtiön tiedotuksen ulkopuolelle. Heille sanottiin, että myllyt tulee, teki sopimusta tai ei. Haastateltu kertoi, ettei sopimusta tehnyt. Syyksi hän kertoo, että vuokralainen saa tehdä tiet ja tuulivoimalat parhaaksi katsomallaan tavalla. Myös sopimuksen pituus, purkuvakuuden riittävyys ja voimaloiden myynti eteenpäin epäilyttävät. Tuulivoimayhtiö ei pidä maakuntakaavaa minään, vaan ajaa myllyjä myös pohjavesialueelle, maanomistaja kertoo. Sopimuksen ulkopuolelle jääneen maanomistajan välit muihin rikkoutuivat, häntä mm. kehotettiin lähtemään paikallisesta metsästysseurasta. Maanomistajaa huolettaa myös uusi hanke metsäpeuran vasomisalueella. Metsäpeura elää pienellä alueella Suomenselällä, jonne on suunniteltu useita tuulivoimahankkeita.
Kolmas maanomistaja kertoo, että hänelle tarjottiin hehtaariperusteista allekirjoitusrahaa, joka olisi vähintään 500 euroa. Lisäksi sopimuksessa luvattiin 500 euroa niin sanottua kylärahaa jokaisesta toteutuneesta tuulivoimalasta joka vuosi sopimuskauden ajan jollekin maanomistajaryhmän valitsemalle yhdistykselle. Kirjeissä ja tilaisuuksissa puhuttiin vain rahasta eikä juuri lainkaan mahdollisista haitoista. Ruokaa ja kahvia tarjottiin, minkä jälkeen jaettiin sopimuspaperit. Maanomistajaa ihmetyttää, miksi ulkomainen yhtiö on kiinnostunut kaukana kaikesta sijaitsevasta erämaasta. Hän kokee, että yritykset käyttävät hyväkseen pienten maaseutukuntien ahdinkoa.
Keski-Suomessa on käynnissä ainakin 29 tuulivoimahanketta. Suurimmassa osassa hankekehitysyhtiön omistus on muualla kuin Suomessa. Voimalat voidaan myydä ulkomaiselle sijoittajalle myös niiden valmistumisen jälkeen.
Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: https://www.ksml.fi/paikalliset/7871253
