Kun ulkomelumittauksia ei asiantuntijan mukaan ole tehty oikein, voi hakea hallintopakkoa, jonka päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Tvky:n kannalta tärkeää seurata tilannetta. Sisämelumittaukset määrätty tehtäväksi. Siinä katsotaan sisämeluasetuksen merkitystä. Toinen tärkeä seurattava asia on se, että voiko tuulivoimatoimijan toimesta tehdä ulkomelumittaukset noudattamatta ympäristöministeriön ohjeita. Nämä ovat tällä hetkellä ne kaksi kanavaa, joiden kautta voi tavallinen ihminen hakea oikeutta.
VARTINOJAN VOIMALAT alkoivat pyöriä syyskuussa 2015 ja siitä lähtien on Jouni ja Riitta-Liisa Salmenkankaan perheessä kärsitty melusta. Ensimmäisen meluilmoituksen viranomaisille he tekivät joulukuussa 2015 ja uusia helmikuussa 2016. Ilmoitusten vuoksi viranomaiset kävivät maaliskuussa 2016 tekemässä tarkastuksen, josta kirjoitettiin muistio ja Salmenkankaiden annettiin ymmärtää, että sisälläkin tehdään melumittaus.
– Myöhemmin kävi ilmi, ettei sisällä mitatakaan, Riitta-Liisa Salmenkangas kertoo.
Kokemiensa terveyshaittojen vuoksi Salmenkankaat muuttivat pois kotoaan syksyllä 2016. Melumittaukset määrättiin tehtäviksi ja Vartinojan voimaloiden pääomistaja TuuliSaimaa teetti ne 21.12. 2016 – 20.1.2017. Raportin mukaan voimaloiden melu ylittää päiväohjearvon 45 desibeliä (dB) tai yöohjearvon 40 dB Salmenkankaiden pihalla useana mittauspäivänä, vaikka mittauksia ei Salmenkankaiden mukaan tehty ympäristöministeriön vaatimusten mukaisesti. Ohjearvot ovat valtioneuvoston 2015 antamasta tuulivoimaloiden ulkomelutason asetuksesta.
Samaan aikaan tehdyt sisämelumittaukset epäonnistuivat. Salmenkankaiden mukaan tarkastaja ei ollut alan asiantuntija eikä osannut käyttää melumittauslaitetta.
– Tarkastajia on täytynyt opastaa jopa siinä, miltä tuulivoimamelu kuulostaa. Heillä ei ole ollut ammattitaitoa. Tämä on ollut melkoista pompottelua, Jouni Salmenkangas huokaa.
MELUHAITOISTA SALMENKANKAAT tekivät edelleen ilmoituksia ympäristöterveydenhuollon viranomaisille. Vastaava taho velvoitti elokuussa 2017 tuulivoimatoimija Vartinoja 1 Ky:n teettämään sisämelumittaukset lokakuuhun 2017 mennessä. Toimija valitti määräyksestä hallinto-oikeuteen.
– Joulun aikaan soitin hallinto-oikeuteen ja kysyin käsittelyajasta. Sain vastauksen, että se on keskimäärin yhdeksän kuukautta. Nyt on asia niin, että odotetaan päätöstä, milloin tehdään sisämelumittaukset, Riitta-Liisa toteaa.
Lisäksi Siikajoen ympäristösihteeri antoi marraskuussa 2017 määräyksen, jonka mukaan Vartinoja 1 Ky:n on ryhdyttävä toimiin melun vähentämiseksi. Yhtiön on myös toimitettava selvitys tarvittavista toimenpiteistä 28. helmikuuta 2018 mennessä. Määräyksen perusteluissa ympäristösihteeri toteaa, että melutason 55 dB ylityksiä on mitattu myös Salmenkankaiden pihan lähellä olleessa mittauspisteessä.
Tästäkin päätöksestä toimija on valittanut oikeuteen.
– Tämä on hirveän monimutkaista. Tavoite on päästä asumaan takaisin kotiin. Minua on moitittu, että ajan omaa etua. Silloin tuntui, että jätänkö kaikki luottamustoimeni. Mutta periksi en voi antaa, jonkun näitä asioita on tuotava esiin. En toivoisi kenellekään tällaista tilannetta, Riitta-Liisa Salmenkangas sanoo.
VALITUKSET TOIMIJA on jättänyt, koska pitää ympäristösihteerin määräystä perusteettomana.
– Reilu vuosi sitten vaadittiin mittauksia ja ne tehtiin kuten pelisäännöt sanoo. Niissä ei ollut mitään. Uusia mittauksia on nyt yritetty vaatia perusteettomasti toiseen lakiin vedoten, vaikka aiemmat todistivat, ettei ylityksiä ole, TuuliSaimaan toimitusjohtaja Miika Pilli toteaa.
– Jos perusteettomasti vaaditaan, meidän on pakko virallista reittiä valittaa. Muuten olisi ihan järjetön tilanne edessä. Viranomaisen päätöksestä on tehty virallinen valitus ja annetaan oikeuden ratkaista, hän jatkaa.
Voimala-alueen melumallinnoksissa ja rakentamisessa on Pillin mukaan noudatettu kulloinkin voimassa ollutta tuulivoimarakentamista koskevaa asetusta tai ohjeistusta. Vanhemmissa, ympäristönsuojelulain mukaisissa vuoden 1992 ohjeissa ulkomelun ohjearvot ovat 50 dB yöllä ja 55 dB päivällä.
– Valittajat vetoavat toiseen lakiin ja toisiin ohjearvoihin perustuen, Pilli sanoo.
Mittaukset Pillin mukaan osoittavat, että Vartinoja täyttää valtioneuvoston asettamat arvot ja että voimala-alue on toteutettu kaikkien sääntöjen mukaan. Hän pitää ikävänä sitä, että Salmenkankaat ovat joutuneet muuttamaan pois kotoaan.
– Mikään ei osoita, etteivät he voisi siellä asua, hän toteaa.
Vartinoja 1 Ky on vuonna 2013 perustettu kommandiittiyhtiö, josta TuuliTapiola omistaa 90 prosenttia ja LähiTuuli 10 prosenttia. LähiTuulen sisaryhtiö on TuuliSaimaa, jonka toimitusjohtaja Miika Pilli on myös Vartinoja 1 Ky:n toimitusjohtaja.
Hallintopakkoa ei käynnistetä
Viime joulukuussa Jouni ja Riitta-Liisa Salmenkangas jättivät kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hallintopakkohakemuksen, jotta se velvoittaisi Vartinoja Ky 1 -yhtiötä hakemaan ympäristölupaa tuulivoimaloille. Hakemustaan Salmenkankaat perustelevat kohtuuttomalla meluhaitalla.
Hakemuksessa vaaditaan myös, että voimaloiden toiminta on ”määrättävä kielletyksi toistaiseksi, kunnes riittävän varmalla tavalla voidaan osoittaa, että voimaloiden meluhaitta voidaan rajoittaa lainsäädännössä sallitulle tasolle.”
Perusteluissaan Salmenkankaat muistuttavat, että ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa on oltava muun muassa toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua kohtuutonta rasitusta. Lisäksi mainitaan, että mittauksilla on todettu voimaloiden melutason olevan ohjearvojen yläpuolella ja aiheuttavan naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Siksi voimaloiden ympäristöluvan tarvetta olisi nyt Salmenkankaiden mukaan syytä harkita uudestaan.
Kotikuntansa toimintaan Salmenkankaat ovat hyvin pettyneitä. He kokevat ympäristönsuojeluviranomaisten väistävän velvollisuuksiaan ja sälyttävän vastuuta heidän kontolleen.
– Kunnalla on monopoli kaavoituksessa ja se voi päättää, miten kauas voimalat asutuksesta tulevat. Olemme joutuneet eriarvoiseen asemaan muitten kuntalaisten kanssa. Tekninen lautakunta on kunnan ylin ympäristönsuojeluviranomainen ja se ei ehkä ole sitä tiedostanut, Jouni Salmenkangas sanoo.
Hallintopakko on toimenpide, jonka yleensä viranomainen itse määrää esimerkiksi laittoman kaatopaikan siivoamiseksi. Menettelyä voi myös yksityinen henkilö hakea. Siikajoen tekninen lautakunta on käsitellyt hakemusta viime viikolla. Lautakunta päätti, ettei se käynnistä hallintopakkomenettelyä.
Siikajokilaakson lehtijuttu kotoaan pois muuttaneista Salmenkankaista
Kristiina Mutka-Leinonen
(Tekstin lyöntivirheiden korjaus: Tv-ky päivitys.)