Tuulivoimaloissa piilee jäävaara

4.2.2014

Suuret yli 200 metriin ulottuvat tuulivoimalat voivat lennättää lavoista irtoavaa jäätä jopa yli 800 metrin päähän. Jokainen voi miettiä, mitä yli kahdensadan kilometrin tuntivauhdilla lentävä jää voi aiheuttaa osuessaan kohteeseen. Esimerkiksi Kemiönsaaren tuulivoimalasuunnitelmissa ei ole puhuttu turvarajoista, vaan ”myllyjä” suunnitellaan jopa 650 metrin päähän asutuksesta.

Tuulivoimayhtiöillä, heidän konsulteillaan ja tuulivoimaan myönteisesti suhtautuvilla kuntapäättäjillä on tapana vähätellä ongelmaa. Mm. Kemiönsaarella on kerrottu, että voimaloihin olisi tulossa jäänestolaitteet ja kunta on kertonut ettei liikkumista alueilla ei rajoitettaisi. Kuitenkin esimerkiksi konsulttiyhtiö Ramboll on Raumalle tekemässä selvityksessään todennut seuraavaa:

”Laskennan perusteella voidaan sanoa, että jääkappaleet eivät lennä edes teoriassa yli 900 metrin etäisyydelle. Teoriassa yli 800 m lentää 1% jääkappaleista, yli 200 metriä lentää 50% jääkappaleista ja alle 600 metriä lentää 90% jääkappaleista.” (Lähde: Koillinen teollisuusalue, Rauma, Jäävaaraselvitys. Ramboll 2011).

Oulaisissa WPD Finlandin edustaja kertoi, että voimaloille tulee jäävaaran vuoksi 250 metrin turvaetäisyys. Tämä tarkoittaa 20 hehtaarin aluetta jokaiselle tuulivoimalalle.

Tuulivoimalanvalmistaja Vestas kertoo omissa turvaohjeissaan V96-voimalalle, että 400 metriä lähemmäs voimalaa ei saa mennä kuin huoltohenkilöstö erikoistapauksissa.

Toimivaa jäänestoa ei ole

Juha Stenvallin diplomityössä Lappeenrannan yliopistolle (Tuulivoimalan lapojen huolto ja tarkastukset, tarkastettu 1.9.2013) kerrotaan mm:

Täydellisesti toimivaa tunnistusjärjestelmää ei vielä ole. Liian aikaisin päälle kytkeytyvä lapojen lämmitys tai liian pitkään päällä oleva lämmitys lisää energian kulutusta ja lyhentää lämmitysjärjestelmän käyttöikää. Liian myöhään päälle kytkeytyvä lämmitysjärjestelmä taas antaa mahdollisuuden melko kovalle jäänmuodostumiselle ja jään muodostuminen ehtii heikentämään turbiinin tuottoa.

Samasta työstä:

…Talvella 2012 – 2013 saatiin hyvä esimerkki siitä, miten suuriin tuotannon-menetyksiin saatetaan ajautua, kun Pohjois-Ruotsissa tuulienergian tuotanto kärsi rankasta talvesta. Tuulivoimaloiden siivet jäätyivät eikä energiaa saatu verkkoon. Nollan tienoilla oleva lämpötila, lumisade ja olemattomat tuulet ovat talvena 2012 – 2013 kiusanneet etenkin Pohjois-Ruotsin tuulivoimaloita, kertoo Ny Teknik -lehti.

Sama ongelma toistuu talvesta talveen. Jäätä poistetaan monilla eri tavoilla, mutta vielä ei ole löytynyt menetelmää, joka sekä poistaisi ongelman kokonaan ja olisi vielä kustannustehokas”, sanoo Ruotsin tuulivoima-tekniikan keskuksen SWPTC:n puheenjohtaja Matthias Rapp.

Jos lapoja lämmitetään sähköllä koko ajan, lämmitetään samalla harakoita. Jos taas lämmitys käynnistetään vasta kun jäätä on muodostunut, jää irtoaa ja sinkoutuu pitkälle voimalaa käytettäessä.

Riski sille, että joku loukkaantuu vakavasti lentävän jään vuoksi, on tietenkin pieni. Ovatko päättäjämme valmiit ottamaan riskin vai määräätäänkö kunnon suoja-alueet, jonka sisälle on pääsy kielletty? Jälkimmäinen tarkoittaisi kymmeniä hehtaareita kiellettyä aluetta voimalaa kohden. Alueella ei voisi ulkoilla, moottorikelkkailla, metsästää yms. Asiaa ei ole huomioitu yhdessäkään kaavaehdotuksessa Kemiönsaarella.

Loppukevennyksenä Vestaksen aihetta käsittelevä talvinen tervehdys (linkki).

Janne Salonen
Kemiönsaari
www.kemionsaari.net