Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Tuulivoimalan lavoista irtoavat hiukkaset ovat aliarvioitu ympäristöongelma, todetaan tässä Nya Dagbladetissa julkaistussa kirjoituksessa. Tuore mikromuoveja koskeva tutkimus on epämiellyttävä tuulivoimateollisuudella ja päättäjille. Kirjoittaja pitääkin huomionarvoisena, että poliittiset ja taloudelliset tahot yrittivät pysäyttää Linköpingin yliopiston työ- ja ympäristölääketieteen professori Helen Karlssonin ja hänen tutkijakollegoidensa tutkimuksen ennen sen julkistamista. Tutkijoiden mielestä löydökset ovat niin vakavia ja runsaita, että he ihmettelevät, miksei asiaa ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lavoista irtoavat hiukkaset ovat ympäristöongelma, jota muut tutkijat ja viranomaiset aliarvioivat. Suuren tuulivoimala-alueen ympäristön maaperästä löydettiin yli 50 erilaista kemikaalia. Todennäköisyys sille, että ne ovat peräisin tuulivoimaloista, on suuri. Ruotsin kemikaalivirasto myöntää, että tiedot siitä, mitä ja kuinka suuria määriä tuulivoimaloiden lavoista joutuu luontoon ja ravintoketjuihin, ovat puutteellisia, mutta puutteelliset tiedot eivät ole este tuulivoiman lisärakentamiselle. (Kooste TV-KY ry). Linkki kirjoitukseen: nyadagbladet.se/miljo/farliga-partiklar-fran-vindkraftverkens-rotorblad-ett-underskattat-miljopro... TV-KY ry:n kommentti: Kerroimme Helen Karlssonin tutkimuksesta helmikuussa. Linkki: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Helen%20Karlsson Koska näille hiukkaspäästöille altistumisen vaikutuksista tiedetään vielä liian vähän, tuulivoimarakentamisessa tulisi soveltaa varovaisuuden periaatetta. Linkki: www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid0tZVozNsyQMGszEYzUvkRAXnvSo37yDhbfPFHXqXAT7w9CiPxH... Tuulivoimalan lapojen eroosio on kaikkien osapuolten tunnustama ongelma. Linkki: www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid02tnVX5GnzStvvjwDqjvs6sdKSYKjEeD4XhZARMr6rBKaBUjMM... ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Norja: Motvind Norgen julkaisema raportti ”Energiapolitiikkaa luonnon ehdoilla” sisältää yhteenvedon 20 eri alojen asiantuntijoista kootun työn tuloksista. Työryhmän tarkoituksena oli löytää uusia kestäviä sekä luonto- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja Norjan sähköntarpeen kattamiseen ja tuoda energia- ja luontokeskusteluun uusia näkökulmia. Raportti sisältää 22 suositusta jaettuna viiteen eri ryhmään.
Tässä poimintoja työryhmän suosituksista:
1. Energiatehokkuus: ehdotetaan mm. energiansäätötodistuksen käyttöönottoa
2. Energianhallinta: ei merituulivoimaa mannerjalustalle, kriittinen arviointi vetytaloudesta, sähkövero datakeskuksille.
3. Energiantuotanto: vanhojen vesivoimaloiden uudistaminen, hukkalämmön talteenotto
4. Ympäristö ja talous:
4.1. Maatuulivoiman kehittämisen pysäyttäminen, vanhat laitokset suljetaan lupajakson päätyttyä
4.2 Ei uusi tuulivoimahankkeita poronhoitoalueelle
4.3. Luontohaittamaksun käyttöönotto
4.4. Otetaan käyttöön minimietäisyys voimaloiden ja asuntojen välillä
4.5. Tuulivoimayhtiöiden veroparatiisien hyväksikäyttö estettävä
4.6. Ympäristöasioiden valituslautakunnan perustaminen
4.7. Tuulivoima täysimääräiseen vastuuseen aiheuttamistaan kustannuksista
5 Muut suositukset: ilmastolaskentajärjestelmän käyttöönotto, alkuperätakuujärjestelmästä poistuttava, vesivoiman verotuksen muutokset, energiatehokkuuden tutkimusta tehostettava.
Linkki raporttiin: energiognatur.no/wp-content/uploads/2021/08/energinatur_sammendragsrapport.pdf
Linkki Energi&Natur-sivustolle: energiognatur.no/hovedrapporten/ ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Kajaanin Löytösuolle suunnitellaan maksimissaan 35 tuulivoimalan rakentamista noin 45 neliökilometrin alueella. Löytösuon ympäristössä on runsaasti muitakin suunnitelmia. Yhteensä alueelle on suunnitelmissa yva-selostuksen mukaan 480 voimalaa Löytösuo mukaan lukien. yle.fi/a/74-20079011?fbclid=IwAR3_lULtW7zBTo__8PKWpQr1P3aY2LYqSDBpc_XdjTStIVJn8j-QDDCABoU TV-KY ry:n kommentti: Tällaisia tuulivoimakeskittymiä syntyy ajan myötä eri puolille Suomea, mutta vastuu näin syntyväistä yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei kuulu Suomessa kenellekään eikä millekään viranomaistaholle. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Banaanivaltio Suomi. Eihän kukaan luontoihminen tosissaan voi puolustaa noita Särkäniementorniropelliteollisuusalueita metsänkeskelle. Se on kohta sellainen tilanne, että jokaisen vaaran päältä mikä ei ole koskematonta erämaaaluetta, saa ihailla noiden teollisuusvoimala-alueiden pilaamia kauko- ja lähimaisemia. Tähän lisätään vielä melkein ilmaiseksi luovutettavat maamineraalit, niin ei voi kun ihmetellä kuinka paskoja, lahjottuja ja hulluja poliittisia päättäjiä tämä maa on pullollaan, korkeimmalta tasolata aina paikalliselle tasolle.
Siellä sitten saadaan sähkö tosi paljon. Tuo korjauksia paljon alueelle
Valtavaa luonnon tuhoa.
Kohta ei voi marjojakaan oimia metsistä, kun myllyjen lavoista irtoavs paska leviää ympäristöön ja saastuttaa ne. Sitten aikanaa painuu pojavesiin asti
Kuinka monta kymmentä km tarvitaan näihin voimalinjaa ??. Mikä on kokonaisala minkä nämä aiheuttaa metsätuhoa?
Kehitysmaa mikä kehitysmaa
Kuka ottaa vastuun siitä minkälainen luontokato tästä paskanvihreästä energiantuotannosta aiheutuu. Onko meillä varaa tuhota metsäkanalintujen, petolintujen, ymym elinympäristöt ihmisistä nyt puhumattakaan! Täytyy olla kyllä estettisesti vajaa, joka näitä hankkeita hehkuttaa. Ei voi muuta sanoa. Käykää kattomassa näitä "tuulipuistoja" kuinka metsät on pirstottu valtavilla teillä, vieri viereen uutta uraa, myllynpohjia, sähköasemia, linjoja ymym. Metsää hävitetään surutta, jonku älyvapaan puhtaan energian nimissä. Saamattomat politiikot ym pikkuvirkamiehet ei tee asialle mitään. Tekohengityskunnat kuvittelee elpyvänsä näillä ropelleilla. Sekopäistä touhua...
Pari ydinvoimalaa lisää tänne, niin riittää sähkö, eikä tarvitse luontoa raiskata niin paljon. Vaikka se ydinvoimalakaan ei päästötön ja haitaton ole.
Miksei tuulivoimaa rakenneta sinne, missä eniten tarvitaan sähköä??? Elikkä koko rannikkoalue täyteen tuulivoimaloita, niin ei tarvitse metsiä tuhota. Helsingin edustalle mahtuu monta tuulivoimalaa, mutta vihreät haluavat vain tuhota metsiä ja valittavat sitten, että metsänomistajat tuhoavat hiilinielun. Vihreät ovat tuhonnet jo Itämeren työntämällä lumikuormat mereen, jossa on vaikka mitä myrkkyjä😡
Kaisa Juuso kirjoitti tänään kommentin Tuulivoimalapolitiikan Facebook-sivuille. Hän kritisoi siinä Meri-Lappiin (Kemi-Tornion seutukuntaan) suunniteltuja tuulivoimalakenttiä ja kaivoshankkeita. Kirjoitin hänelle tällaisen kommentin: "Kaisa Juuso Hyvä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps). Alla on asiaa tuulivoimaloiden materiaalimenekistä. Tyypillisen 5-6 MW:n maavaraisen tuulivoimalan maanpäälliset osat torni, konehuone (naselli) ja roottori sitovat 1.000 tonnia teräksiä, alumiinia, kuparia, sinkkiä, kromia, nikkeliä, kobolttia, harvinaisia maametalleja (Rare Earth Metals REM), kertamuoveja, lasi- ja hiilikuituja ja balsapuuta. Tuuliturbiinin massiiviset teräsbetoniset perustukset (antura) painavat tavallisesti 2.000 tonnia. Harjaterästen osuus anturassa on 10-12 %. Betoni kestää hyvin puristusta, ja teräkset kestävät hyvin vetoa ja taivutusta. Esimerkiksi teräsbetonirunkoinen kerrostalo on sitkeä kuin kataja. Talon purkaminen on työläs urakka. Tuulivoimafirmat aikovat hylätä teräsbetoniset anturat maahan voimalan tultua käyttöikänsä loppuun. Siinä välttyy vaivalta ja kustannuksilta. Tuulivoimalan materiaalimenekki on tolkuttoman suuri suhteessa sen vaihtelevaan sähköntuotantoon. Tuuliturbiinien suorituskyvystä saadaan käyttöön vain 25-35 % vuositasolla. Tuulisähkö vastaa kysyntään tyypillisesti vain 0-50-prosenttisesti. Tuuliturbiinien maksimi- ja keskiteholla ei tee mitään silloin, kun on tyyntä mutta sähkön kysyntä on suurta. Ilmasto- ja tuulivoimajulistajat eivät yleensä kysy lähdetietoja tuulivoimaloiden materiaalimenekistä. He vain sivuuttavat ikävän asian. Lähteitä on paljon. Voi mainita esim. IEA:n, International Energy Agencyn. Ja metallurgian professorit (etenkin Aalto-yliopiston Ari Jokilaakson ja Mari Lundströmin) ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n. Oulun yliopiston teräsmetallurgian osaaminen on huippuluokkaa professori Timo Fabritiuksen johdolla. Mediassa ja somessa on usein ylimalkaisia, virheellisiä ja piittaamattomia mielipiteitä materiaalien kulutuksesta. Turbiinibisnes salaa totuutta tuulivoimaloiden materiaalimenekistä laskettuna tehoa (MW), energiamäärää (MWh) ja elinkaarta kohden. Turbiinifirmat kertovat tarvittavasta säätövoimasta ja varavoimasta puuta heinää. Myös säätäminen ja varallaolo sitovat materiaaleja, mikä on laskettava tuuliturbiinien kontolle. Tuulivoimafirmat syövät toisten eväitä. Paljon tuulivoimaloita tarkoittaa paljon uusia kaivoksia: lisää metallien kulutusta, lisää tuontia Kiinasta ja kehittyvistä maista. Lisää sementin ja betonin kulutusta. Tuulivoima on energia-alan sekundatekniikkaa, joka ei sovi lainkaan suuriin sähköjärjestelmiin. Paikallisille sähköjärjestelmille sopii myöntää tukia. Sellainen ei käy kalliiksi, eivätkä paikalliset järjestelmät häiritse valtakunnallista energiajärjestelmää. Teollisen luokan tuuliturbiinikenttien rakentaminen sikin sokin pitkin metsiä, maita ja mantuja on lopetettava pikimmiten." Loppu. Tuulimafia on puhallettava nurin ja potkittava pois Suomesta. Yksi konsti voisi olla mielenosoitus Mannerheimintiellä Eduskuntatalon edessä. Se olisi viesti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle (kok), joka vastaa myös Suomen energiapolitiikasta. Mykkänen uskoo vihreisiin, puhtaisiin, päästöttömiin ja uusiutuviin energioihin. Hän näkee, että Suomesta tulee puhtaan energian suurvalta ja vetytalouden mahtimaa. Jotkut näkevät viikon juopotteluputken jälkeen, että kraanasta tulee vihreitä pikku-ukkoja. Mutta ei sieltä sentään vihreää vetyä tule, vaikka päätä kuinka jomottaisi, silmissä säkenöisi, korvissa soisi ja kurkkua kuivaisi.
Eikö nuihin sähkö härpäkkeisiin saada mitään tolkkua .joka nie,een notkoon ja saarelmaan pitää nuita luonnontuholaitteta pystytellä .ei hyvä heilaha tästä .
Onnea sinne!Hah.no tännekin suunnitellaan samanlaisia hullunmyllyjä..Mahdolliset voitot sähköstä menee ulkomaille..te saatte kaikki maholliset haitat!
Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportin tiivistelmässä sanotaan näin, Suomen ympäristökeskus Syke maaliskuussa 2024, 88 sivua: helda.helsinki.fi/items/860e258e-d4e3-4d33-ae6d-ac9527c20ec6 "Selvitys pyrkii myös arvioimaan tuulivoiman toteutumista. Optimistisen kasvuskenaarion mukaan vuonna 2030 maatuulivoimakapasiteettia olisi lähes 33 000 MW ja vuonna 2040 merellä lähes 8 000 MW. Riskiskenaariossa kapasiteetti on selvästi vähäisempi, maalla noin 19 500 MW ja merellä noin 1 500 MW." Raportin johtopäätöksissä sivulla 79/88 sanotaan näin: "Skenaarioiden toteuma-arviot vastaavat suuruusluokaltaan [kantaverkkoyhtiö] Fingridin [Oyj:n] pääosin sähköjärjestelmän näkökulmasta tuottamia arvioita. Skenaariosta riippuen Fingridin arviot vaihtelevat vuoteen 2035 mennessä maatuulivoimassa 13–39 GW välillä ja merituulivoimassa 1–15 GW välillä (Fingrid 2023b). [Edunvalvontajärjestö] Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (2024b) mukaan vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 68.800 megawattia (MW) ja merialueilla yli 65.500 MW. Etenkin merialueille suunniteltujen hankkeiden kokonaiskapasiteettiin verrattuna eri toteumaskenaariot ovat hyvin maltillisia, mikä osaltaan johtuu merituulivoimaan liittyvistä epävarmuuksista." Suomessa oli 2023 lopussa 1.600 tuuliturbiinia noin 200 voimalakentällä. Niiden nimellinen tehontuotto on 7.000 MW. Tuotanto heittelehtii valtoimenaan säiden mukaan välillä 0-6.000 MW. Tuulivoimaloilla ei ole varavoimaa omasta takaa, eikä niiden tuotantoa voi säätää kuin alaspäin. Jos uutta tuulivoimaa rakennettaisiin 33.000 MW - 7.000 MW kuudessa vuodessa, kustannukset olisivat 40 mrd €. Säiden mukaan vaihtelevan tuotannon priimaaminen vakaaksi ja säädettäväksi maksaisi toiset 40 mrd €. Priimaamiseen tarvitaan uutta säätövoimaa ja varavoimaa ja eri tyyppisiä akkuja sekä vetyvoimaloita. Priimaamista tuettaisiin verovaroin sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Julkista ja yksityistä suomalaista rahaa on käytettävissä energia-alan uusinvestointeihin enintään noin 2 mrd € vuodessa, lähde Tilastokeskus. Muu raha tulisi ulkomailta eli noin 11 mrd € vuodessa. Globaalit energiayhtiöt ja sijoittajat saisivat siitä pääomatuloja 5 mrd € vuodessa. Puheet siitä, että Suomesta tulee Puhtaan energian suurvalta ja Vetytalouden mahtimaa, ovat puuta heinää ja MAD-lehden kreisihuumoria. Globaalit yhtiöt omistaisivat 85 % tuosta bisneksestä. Ilmasto, ympäristö ja luonto eivät hyödy tuuliturbiineista mitään. Kysymys on vilpillisestä, umpikierosta ja häikäilemättömästä liiketoiminnasta, jonka puheet ovat tilanteen värisiä. Turbiinikenttien lähellä asuville ihmisille on tarjolla piinallista jumputtavaa turbiinimelua ja massiivisia ympäristö- ja luontotuhoja.
View more comments