Tuulivoimarakentajien etujärjestön Anni Mikkonen ja energiakonsultti, Lions-järjestön Ilkka Herrala ovat yhdessä vakuuttaneet (SK 4.6.2014), etteivät tuulivoimalat vaikuta alueen kiinteistöjen arvoon: ”Kansainvälisissä laajoissa tutkimuksissa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden laskevan kiinteistöjen arvoja.”
Mikkonen ja Herrala eivät puhu totta.
Arvostettu The London School of Economics julkaisi tämän vuoden alussa tutkimuksen, joka osoittaa selvästi tuulivoimaloiden alentavan kiinteistöjen arvoa. Tutkimus tehtiin 12 vuoden aikana, sen kohteita oli miljoona. Tutkittuja tuulivoimapuistojen alueita oli 150. Kiinteistöjen arvon alennus oli 11 prosenttia. Tulosta referoitiin Englannissa laajasti.
Tutkimustyötä vetänyt professori Steve Gibbons totesi: ”Kiinteistöjen arvo nousi niillä paikoilla jonne voimalat eivät näy, ja laskivat niillä joilla ne näkyvät.” Suurin arvon pudotus on lähellä voimalaa, 3.8 km päässä pudotus on 3%.
Englannin maaseudulla tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvan järjestön puheenjohtaja Bob Barfoot pitää lukua 11% aivan liian pienenä: ”Jos joudut valitsemaan asuintaloa tuulivoimaloiden läheltä tai seudulta ilman tuulivoimaloita, niin kumman valitsisit? Joissakin paikoissa kiinteistö ei kerta kaikkiaan mene kaupaksi tuulivoimaloitten takia.”
Tutkimus oli Englannissa ensimmäinen, jonka tekijänä oli arvostettu, puolueeton ja perusteellista työtä tekevä laitos. Aikaisempia samasta aiheesta Englannissa tehtyjä tutkimuksia pidetään riittämättöminä ja liian suppeina.
Tuulivoimalat ovat kaikissa maissa samanlaisia, niiden haitat kohdistuvat ihmisiin samanlaisina. Siksi muualla tehdyt tutkimukset ja kokemukset ovat suoraan todennettavissa Suomessa.
Yhdysvalloissa on tuhansia tuulivoimaloita ja niiden vaikutus kiinteistöjen arvoon on havaittu todeksi. Nevada Journal -lehti kirjoitti jo viime vuoden huhtikuussa, että voimalat pudottivat 2-3 mailin (noin 3-5 km) säteellä kiinteistöjen hintoja todella tuntuvasti.
Lehti viittaa paikallisten kiinteistövälittäjien lausuntoihin ja mainitsee myös eri maissa asiasta tehtyihin tutkimuksiin, joissa kiinteistöjen arvon lasku tuulivoimaloitten takia on 25-60 prosenttia.
Nevadan alueella 30 vuotta kiinteistövälittäjänä toimininut Ellen Ross totesi paikallisessa lehdessä näin: ”Monet meistä ovat hankkineet täältä asuintalon rauhallisen ympäristön ja maiseman takia. Tuulivoimalat ovat muuttaneet kaiken.”
Näissä maissa kysytään yleisesti kuka korvaa kiinteistöjen arvon laskun? Tuulivoiman rakentajat? Kunta? Valtio? Vai joutuvatko veronmaksajat tässäkin maksumiehiksi?
Ruotsissa ilmestynyt kiinteistövälittäjien ammattilehti ”Aktiv mäklare” käsitteli tätä aihetta viime vuoiden numerossaan otsikolla ”Vindkraften påverkar fastighetsmäklarens vardag”.
Kirjoittaja on Daniel Nordin. Hän toteaa, että tuulivoimalat alentavat Ruotsin maaseudulla kiinteistöjen arvoa. Välittäjän on tarkoin otettava selvää, onko kiintestön lähialueeelle tulossa tuulivoimaloita.
Voimaloista on paras mainita mahdolliselle ostajalle, vaikka maininta ei kyllä lisää ostohalukkuutta. Jos asian jättää mainitsematta, edessä voi olla hankala ja kallis oikeudenkäynti.
Kirjoittaja mainitsee, että yleensä Ruotsin kunnissa on kaavoituksella rajattu tuulivoimalle sopivat alueet ja tuulivoimalta rauhoitetut alueet. Ostajan kannalta rauhoitetut alueet ovat arvokkaampia. Näiltä tuulivoimalta rauhoitetuilta alueilta on yhä vaikeampi löytää ostajalle sopivia vapaita kohteita.
Ruotsin keskustapuolue ajaa 10 000 tuulivoimalan pystyttämistä vuoteen 2020 mennessä. Maassa olisi silloin tuulivoimaloita seitsemän kilometrin välein.
Nordin tekee kirjoituksensa lopuksi välittäjille yhteenvedon: ”Kerro ostajalle tuulivoimasta ja ota mieluummin selvää rauhoitetuista alueista kunnan kaavoituksessa ja markkinoi näitä kullan arvoisia alueita!”
Kuljemme monessa asiassa Ruotsin vanavedessä. Kunnilla on nyt vielä mahdollisuus välttää tulevia virheitä ottamalla yllä olevasta opiksi ja toimimalla ajoissa kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden eduksi.
Esko Salmela
Taalintehdas
Ahneus saa taloudellisesti huonoina aikoina kokeilemaan epätoivoisia liiketoimia kyseenalaista mainontaa hyväksikäyttämällä. Tämän lukija huomasi kun Suomen Tuulivoimayhdistyksen ry.n puh.joht. Jari Suomisen ratsasti “kuolleella hevosella”(SK 16.7.2014, otsikolla: Oikea totuus tuulivoimasta, Anni Mikkonen ja Ilkka Herrala kirjoittivat niinkuin otsikko oli: “Vääriä väitteitä tuulivoimasta”, ja teksti oli mitä otsikko lupasi, -roskaa koko juttu), Suominen väänsi piikkilangasta itselleen nyt sellaisen tuulivoima mallin josta ei enää ole ulospääsyä. Mainoksessaan hän yritti vielä epätoivoisesti saada hyväksyntää syöttötariffi rahastukselle. Euron sijoitus tuulivoimaan tuo nyt jo yli kymmenen euroa takaisin väitteellä, -erinomaisen hyvä tarjous.
Pitäisikö paikkaansa? – Perusohje on, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, – se ei myös ole totta! Poliisin kokeneet petostutkijat tietävät, että tämä on niitä harvoja asioita, joka pitää aina paikkaansa.
Isoja lukuja rahan tulosta kaikille oli sekoitettu jutussa, jopa sähkön hinta tulee laskemaan kun vain saataisiin tuulivoimaloita pystyttää jauhamaan syöttötariffin tukemaa tuulisähköä. Valtion antama takuuhinta “syöttötariffi” on: “Tuulivoimalle maksetaan 83,5 euroa megawattitunnilta tavoitehintaa ja korotettua 105,30 €/MWh tavoitehintaa maksetaan tuulivoimalalle enintään 3 vuoden ajan (voimassa 31.12.2015 asti). Hinta on noin kaksin-kolminkertainen vuoden 2013 keskimääräiseen markkinahintaan 41,15 €/MWh verrattuna.” – syöttötariffi on se bisnes josta tuulivoimatoimijat tavoittelevat saavansa ne miljoonavoitot. -Sähkön tuotanto tuulella maksaa veronmaksajille kolminkertaisen hinnan, jos vaan “syöttötariffi” pysyy voimassa. Veronmaksajat maksavat jokaisesta tuulivoimalla tuotetulta megawattitunnilta tukirahana n.65 euroa, riippuu sähkön markkinahinnasta. Muut sähkön tuottajat toimivat vapailla markkinahinnoilla. Tuulivoiman kasvu johtaa “energiavarmuus” uhkaan, ajoittainen ja epäluotettava tuulivoima on energiantuotannon turvallisuusriski. Ajoittaisen tuulivoiman tuotanto ei voi jatkua ilman vakavaa vaaraa sähköverkon kaatumisesta, joka voi vain viivästyä. Hidastuksena kehitykselle on kestämättömät kustannukset.
Tuuli on halpaa, tuulivoiman käyttöönotto on liian kallista ja ongelmallista. Tämä on poliittisten päättäjien ymmärrettävä, “syöttötariffi” oli poliittinen virhe päätös, josta vastuun kantajiksi määrättiin veronmaksajat. Vapailla markkinoilla firman tuotantoa ei voi myydä kolminkertaiseen hintaan päivän markkinahintaan verrattuna, jos firma tuottaa tappioita se ajautuu konkurssiin. Valtion syöttötariffi ei ohjaa kehitystä oikeaan teknisesti ja taloudellisesti parempaan suuntaan.
Ahneuden piru on saanut jo maanomistajat ja kunnanjohtajat valtaansa ja sopimuksia on tehty, asiaa ei olla ymmärretty eikä seurauksia mietitty nokkaa pidemmälle.
Toinen kysymys liittyy tuulivoima mainontaan, kun tunnetaan ongelmat joita se tuo tullessaan asuntojen lähelle metsäluontoon, onko toiminta lainmukaista.
Markkinatuomioistuimen ratkaisuista löytyy tapauksia, joissa rajoja on määritelty. Ratkaisuissa on todettu, että kuluttajansuojalain markkinointisäännöksiä voidaan soveltaa markkinointiin, joka on selkeästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen kanssa. Saman asian ovat mainostajat itse sanoneet omissa ohjeistoissaan: mainostajalla on yhteiskunnallinen vastuu.
Markkinatuomioistuimen mukaan mainoksessa ei saa myöskään esittää hyväksyttävänä käyttäytymistä, jolle on tunnusomaista välinpitämättömyys toisten ihmisten turvallisuudesta ja omaisuudesta.
Tuulivoimalat romahduttaa lähistön asuntojen arvot ja ovat turvallisen ja terveellisen elinympäristön uhkatekijä. – Eikä tämä ole minun mielipide ainoastaan vaan asia on selvitetty tosiasia tieteellisissä tutkimuksissa, mikä edellä jo todistettiin.
Pyydän lukijoita osallistumaan lyhyeen kyselyyn
http://goo.gl/forms/4JGwK4E6DG
http://goo.gl/forms/itkfoLQ7rl
http://goo.gl/forms/e33Ls1bd8b