Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Keski-Pohjanmaan Metsätilanomistajat lausuu: Vierekkäiset voimalinjat liikaa. Olemassa olevien tuulivoimahankkeiden ja jo tiedossa olevien uusien tuulivoima-aluesuunnitelmien yhteensovitus on täysin epäonnistunut, jos nykyisten kahden voimajohtolinjan rinnalle tarvitaan nyt kaksi ja tulevaisuudessa vielä kolmas voimajohtolinja. Eli yhteensä jopa viisi vierekkäistä linjaa ja 212 metriä leveät aukot halki metsien ja kylien! Suunniteltu voimajohdon perusrakenne pylväsmallina on siis täysin virheellinen. Keski-Euroopassa on jo pitkään osattu rakentaa vain yksi linja-aukko ja johdot pylvääseen moneen eri kerrokseen. Tuuli- ja aurinkovoimaa varten voimajohtolinjat tulee jo lähtökohtaisesti perustaa monikerroksiset johdot mahdollistaviin pylväisiin. Linkki kirjoitukseen: metsamarkkinointi.fi/vierekkaiset-voimalinjat-liikaa/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR0NVxeBR57apE1Kjr... TV-KY ry:n kommentti: 200-metrisen johtoaukean alle jää maa-aluetta 20 hehtaaria kilometriltä. ... Lue lisääNäytä vähemmän

Keski-Pohjanmaan Metsätilanomistajat lausuu: Vierekkäiset voimalinjat liikaa. Olemassa olevien tuulivoimahankkeiden ja jo tiedossa olevien uusien tuulivoima-aluesuunnitelmien yhteensovitus on täysin epäonnistunut, jos nykyisten kahden voimajohtolinjan rinnalle tarvitaan nyt kaksi ja tulevaisuudessa vielä kolmas voimajohtolinja. Eli yhteensä jopa viisi vierekkäistä linjaa ja 212 metriä leveät aukot halki metsien ja kylien! Suunniteltu voimajohdon perusrakenne pylväsmallina on siis täysin virheellinen. Keski-Euroopassa on jo pitkään osattu rakentaa vain yksi linja-aukko ja johdot pylvääseen moneen eri kerrokseen. Tuuli- ja aurinkovoimaa varten voimajohtolinjat tulee jo lähtökohtaisesti perustaa monikerroksiset johdot mahdollistaviin pylväisiin. Linkki kirjoitukseen: https://metsamarkkinointi.fi/vierekkaiset-voimalinjat-liikaa/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR0NVxeBR57apE1KjrUUhQ6CKpQoVp_zMnifvOC1LhOPT9EgoxivxyTG6ZA_aem_AWr36qvpSVjWkQxJN9KJ0ePjbbggSoGfvzBge8sZFBzowYE3q3PgRX_autIFSjMrZdYRNJIgZMJSzPHhMpG6CbrF TV-KY ry:n kommentti: 200-metrisen johtoaukean alle jää maa-aluetta 20 hehtaaria kilometriltä.

Kommentoi Facebookissa

Tämän ryhmän perustajat asuu Helsingissä Ja vastustavat kaikkea mahdollista tuulivoimaan liittyvää . Hiljattain Pohjanmaalainen "asiantuntija" kommentoi Luhangan voimaloiden meluhaitoista ja silmissään näkyvästä välkkeestä. Asun itse Päijänteen rannalla näköetäisyydellä eikä minua yhtään näkymätön välke kuulumaton suhina häiritse. Luulotautisille on aivan oma paikka.

Tulossa ennennäkemätöntä tuhoa luonnolle.

En ole ryhmän perustajia enkä asu Helsingissä mutta vastustan tuulivoimaa. Sillä ei ole yhtään hyvää ominaisuutta. Se tuottaa jätteen tasoista sähköä. Sen haitat ympäristölle ja ympäröivälle yhteiskunnalle ovat moninkertaisia oikeaan sähkön tuotantoon verrattuna. En ole koskaan tavannut älykästä ihmistä, joka kannattaisi tuulivoimaa. Yhä enemmän taivun uskomaan, että tuulivoiman kannattajat ovat vähintäänkin vähäjärkisiä, elleivät sitten aja omaa henkilökotaista etuaan. Muita vaihtoehtoja ei ole.

Mielenkiintoisinta hankkeessa on ns. säävarma sähköverkko mainoskikkana hintojen nostossa, mutta samaan aikaan tuurivoiman tuotanto vaihtelee jopa neljän OL3-yksikön verran vuorokaudessa.

Hiilinieluilla ei ole mitään väliä, kun on kyse tuulivoimasta. Miten epärehellistä huutaa hiilinielujen perään, jos kannattaa tuulivoimaa!

Tämän ryhmän jäsenet asuvat ympäri Suomea. On ajattelematonta puhua luulotautisista ympäristöhaitoiltaan vakavan asian ollessa kyseessä.

Minun asuintontin keskeltä menee 400kv 110kv korkeajännitelinjat leveys metsäaukossa 103m Helsinkiin on 280km

View more comments

Suomi ja Espanja voivat istua halvan sähkönsä päällä ja toivoa, että investointeja tulee, mutta investoinnit menevät suuriin Euroopan maihin, joissa valtiolla on varaa tukea niitä, sanoo saksalaistutkija Georg Zachmann Helsingin Sanomille. Hän on juuri esitelmöinyt Energiateollisuuden EU-päivässä Helsingissä, ja esitellyn työnantajansa Bruegel-tutkimuslaitoksen tuoretta raporttia. Raportin mukaan Euroopan sähkömarkkinat kannattaa yhdistää ja luopua kansallisista energiapolitiikoista, joita Zachman pitää itsekkäinä.
Jos sähkö virtaisi vapaasti maiden välillä ja investointeja ohjattaisiin keskitetysti, EU-tasolla säästöt nousisivat vuositasolla miljardeihin. Eniten säästöä tulisi siitä, että uusiutuvaa energiaa rakennettaisiin sinne, missä se on kannattavinta, aurinkovoimaa Espanjaan ja tuulivoima Suomeen. Se edellyttäisi lisää siirtoyhteyksiä ja luopumista kansallisista tukimekanismeista.
Suomalaisia energiayhtiöitä isommat markkinat hyödyttäisivät, sanoo Zachmann. Suomessa vierastetaan ajatusta, että tuulisähkö virtaisi Suomesta Euroopan teollisuuden käyttöön. Sen toivotaan houkuttelevan Suomeen sähköä käyttävää teollisuutta. Zachmann ei kuitenkaan pidä sitä kovin uskottavana. Hänen mukaansa Suomen markkinat ovat liian pienet, ja sähkön hinta heilahtelee siitä syystä liian helposti.
Tuulivoiman lisääntymisen vuoksi Suomessa on lähdetty suunnittelemaan kapasiteettimekanismia tasapainottamaan tuotannon vaihtelua. Zachmannin mielestä tarjouskilpailuun osallistuminen pitäisi mahdollistaa myös ulkomaisille toimijoille. (Kooste TV-KY ry). Linkki HS:n kirjoitukseen: www.hs.fi/talous/art-2000010369393.html
TV-KY ry:n kommentti: Saksalaistutkija myi Suomelle ajatusta yhteisistä sähkömarkkinoista ja Suomen roolista niillä markkinoilla halvan sähkön tuotantoalueena, joka olisi avoinna ulkomaisille toimijoille. Kuten Zachmann totesi, sellainen varmasti hyödyttäisi Suomessa toimivia ”suomalaisia” energiayhtiötä korkeampina hintoina ja parempana kannattavuutena, varsinkin jos Suomi omalla kustannuksellaan rakentaisi tarvittavat siirtoyhteydet. Joka tapauksessa Zachmanin haastattelu oli Suomelle hyvä muistutus vihreän teollisuuden suurvalta -haaveiden epärealistisuudesta.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Suomi ja Espanja voivat istua halvan sähkönsä päällä ja toivoa, että investointeja tulee, mutta investoinnit menevät suuriin Euroopan maihin, joissa valtiolla on varaa tukea niitä, sanoo saksalaistutkija Georg Zachmann Helsingin Sanomille. Hän on juuri esitelmöinyt Energiateollisuuden EU-päivässä Helsingissä, ja esitellyn työnantajansa Bruegel-tutkimuslaitoksen tuoretta raporttia. Raportin mukaan Euroopan sähkömarkkinat kannattaa yhdistää ja luopua kansallisista energiapolitiikoista, joita Zachman pitää itsekkäinä. 
Jos sähkö virtaisi vapaasti maiden välillä ja investointeja ohjattaisiin keskitetysti, EU-tasolla säästöt nousisivat vuositasolla miljardeihin. Eniten säästöä tulisi siitä, että uusiutuvaa energiaa rakennettaisiin sinne, missä se on kannattavinta, aurinkovoimaa Espanjaan ja tuulivoima Suomeen. Se edellyttäisi lisää siirtoyhteyksiä ja luopumista kansallisista tukimekanismeista.
Suomalaisia energiayhtiöitä isommat markkinat hyödyttäisivät, sanoo Zachmann. Suomessa vierastetaan ajatusta, että tuulisähkö virtaisi Suomesta Euroopan teollisuuden käyttöön. Sen toivotaan houkuttelevan Suomeen sähköä käyttävää teollisuutta. Zachmann ei kuitenkaan pidä sitä kovin uskottavana. Hänen mukaansa Suomen markkinat ovat liian pienet, ja sähkön hinta heilahtelee siitä syystä liian helposti. 
Tuulivoiman lisääntymisen vuoksi Suomessa on lähdetty suunnittelemaan kapasiteettimekanismia tasapainottamaan tuotannon vaihtelua. Zachmannin mielestä tarjouskilpailuun osallistuminen pitäisi mahdollistaa myös ulkomaisille toimijoille. (Kooste TV-KY ry). Linkki HS:n kirjoitukseen:  https://www.hs.fi/talous/art-2000010369393.html
TV-KY ry:n kommentti: Saksalaistutkija myi Suomelle ajatusta yhteisistä sähkömarkkinoista ja Suomen roolista niillä markkinoilla halvan sähkön tuotantoalueena, joka olisi avoinna ulkomaisille toimijoille. Kuten Zachmann totesi, sellainen varmasti hyödyttäisi Suomessa toimivia ”suomalaisia” energiayhtiötä korkeampina hintoina ja parempana kannattavuutena, varsinkin jos Suomi omalla kustannuksellaan rakentaisi tarvittavat siirtoyhteydet. Joka tapauksessa Zachmanin haastattelu oli Suomelle hyvä muistutus vihreän teollisuuden suurvalta -haaveiden epärealistisuudesta.

Kommentoi Facebookissa

Saksan strategiana on vierittää sähkön tilatehoton alkutuotanto muualle, sillä saksalaiset eivät korkean väestöntiheyden takia suostu täyttämään takapihojaan energiainfrastruktuurilla. Tuotantokapasiteetin rakennuttaminen valtavassa mittakaavassa Saksan ulkopuolelle on elinehto Saksan nykyiselle energiastrategialle. Mielenkiintoista nähdä mihin kapasiteetti rakennetaan, jos useat muut EU-maat ottavat Saksasta mallia.

Palaan tässä "sähkön omavaraisuuteen". Linkissä on julkaisu Suomen sähkövajeen tarkastelua avoimen datan pohjalta 2023, Oulun yliopisto 8.2.2024, 10 sivua: oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/47679/nbnfioulu-202402071630.pdf "Tässä dokumentissa on tarkasteltu Fingrid ja Nord Poolin datan avulla Suomen kansallisen sähkötuotannon riittävyyttä ja tämän hetkistä tilannetta pintapuolisesti. Laajempi tieteellinen tarkastelu esitetään Oulun yliopiston fysiikan ProGradu opinnäytetyössä keväällä 2024." Alla on otteita julkaisusta: Sivulta 3 Sähkövajeen pysyvyyskäyrä Suomessa 2021–2023: "Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2023 Suomi on ollut 59% ajasta sähköalijäämäinen. Vuosien 2021–2023 alijäämätarkastelujen vertailussa havaitaan OL3 vaikutus vuosien 2022–2023 välillä sekä maksimivajeen että yleistason osalta. 2023 noin 10% ajasta tehovajetta on ollut yli 1500 MW, mikä vastaa suunnilleen OL3 ydinreaktorin tehoa (1600 MW). Loviisan reaktoritehon (507 MW) suuruinen tehovaje on ollut 37% ajasta." Sivulta 4 Tuulivoiman nimelliskapasiteetti Suomessa 2021–2023: "Uusiutuvan sähkön primäärilähde Suomessa on tuulivoima. Tuulivoiman nimelliskapasiteetti on kasvanut erittäin merkittävästi vuosina 2021–2023 noin 2500 MW:sta yli 6500 MW luokkaan." Sivulta 5 Tuulivoimatarkastelu vuodelta 2023 kuukausittain: "Tuulivoiman toteutuneen sähkötehon tarkastelussa havaitaan, että tehokkuus suhteessa kokonaiskapasiteettiin on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2021. Vuonna 2023 tuulivoimatuotanto vuositason keskiarvona on ollut 27,6% kokonaisnimelliskapasiteetista. Vastaavat luvut vuosilta 2022 ja 2021 ovat 31,8% ja 33,8%. Kuukausitasolla 2023 maksimitehokkuus (n. 47%) on saavutettu tammikuussa. Kuukausittainen vaihtelu on voimakasta ja tuntitason tarkastelu osoittaa että tuulivoimateho voi ajoittain olla lähes nollassa ja hetkittäin myös lähellä maksimikapasiteettia." Sivulta 7 Sähkön myynti ja osto 2023: "Myydyn/ostetun sähkön hinta on laskettu tuntitasolta kuukausitasolle Nordpool Spot hintoja käyttäen. Vuonna 2023 Suomi on myynyt sähköä keskimäärin hintaan 23€/MWh ja ostanut hintaan 88€/MWh. Esimerkiksi kesäkuussa 2023 Suomi on myynyt 170GWh enemmän kuin ostanut. Euromääräisesti kesäkuu on kuitenkin 310 t€ miinuksella eli kuukausitasolle yhteenvedettynä myydystä sähköstä on jouduttu maksamaan." Sivulta 8 Havaintoja vuositason sähkötaseesta: "- Suomen kokonaistase 2023 vuoden osalta sähkön suhteen oli 1.5 TWh (1530 GWh) alijäämäinen. ‒ Ajallisesti Suomi on ollut 2023 sähköalijäämäinen 59% ajasta ‒ Päinvastoin kuin julkisuudessa on esitetty (YLE 27.12.2023) Suomi ei ole sähköomavarainen edes vuositasolla. ‒ Erityisen haastavaa on ylituotannon (sähkön vienti) ajoittuminen ns. 0-hinta ajankohtaan, kun taas suurin sähkövaje ja tarve ajoittuu piikkihintatunteihin. ‒ Euromääräinen sähkötase on siis alijäämäinen (NordSpot hinnalla laskettuna vuonna 2023 n. 320 M€)." Sivulta 9 Päätelmiä sähkötaseesta: "‒ Suomen tulisi pystyä hyödyntämään edullinen tuotettu sähkö joustavasti siten että maksimikapasiteettitarve tuulettomina aikoina ei kasvaisi. ‒ Vuonna 2024 tilanteen tekee haastavammaksi mm. kaukölämmön tuotannon osittainen sähköistäminen (n. 1000MW) sekä teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen. ‒ Mikäli teollisuuden taantuma kääntyy nousuun, ja tulevina talvina koetaan pitkiä tuulettomia pakkasjaksoja, on odotettavissa maksimivajeen voimakasta kasvua. ‒ Venäjän siirtoyhteyden puuttuessa (2021 n. 1200MW kapasiteetti käytössä) ja muiden pohjoismaiden tarpeiden kasvaessa myös ajoittainen sähköpula voi periaatteessa olla mahdollinen. Siirtokapasiteetin tulevaisuuden kasvu Ruotsiin ja Viroon lisää joustavuutta. ‒ Tuulivoimakapasiteetin kasvu ja sähköntuonti ja -vienti kapasiteetin kasvaminen on haasteellista euromäärällisen tuonti-vientitaseen kannalta." Vaikuttaa siltä, että useimmat mediatalot eivät ymmärrä Suomen sähköjärjestelmästä tuon taivaallista eli ei siis niin yhtikäs mitään. Sievistellen voidaan sanoa, että agendatoimittajat puhuvat muunneltua totuutta. Suorasukaisesti voidaan sanoa, että agendatoimittajat valehtelevat suut silmät täyteen. Ikävästi voidaan sanoa, että Suomen median uskottavuus on vajonnut Itämeren pohjamutiin. Suomen ilmastotoimittajat ovat syväksi häpeäksi journalistien ammattikunnalle. Mutta nousuhumalaisen kolportöörin jutut ovat joskus niin hauskoja, että niistä maksaa mielellään ja voi sanoa: "Kiitos esityksestä, tässä on sulle viitonen ja keskari. Pidä nuo alkuperätaatut tavarasi seuraavaa seisaketta varten. Nähdään taas, kun tännepäin satut."

Tuuliturbiinibisneksiin on pirskatin vaikea päästä. Alla on tiukka testi tuulisähköyhtiön myyntihommiin pyrkiville: - Luettele hymyillen kolme hyvää asiaa, jotka tuulivoima tuo tullessaan. - Ei tule mieleen yhtään. - No jos ei keksi keksi kolmea, riittää ettei keksi yhtään. - Mikä on sinun lempibiisisi? - Iltatuulen viesti, Minne tuuli tytön kuljettaa ja Nyt tuulet nuo viestin jo toivat. - No tulihan ne sieltä, koska sinä voisit aloittaa meillä?

Saksa tyrkyttää taas EU-maille energiatekniikan ja -talouden visioitaan ja suunnitelmiaan. HS riensi heti pian 24.4.2024 tukemaan niitä. Saksan viesteissä on monta koiraa haudattuna. Britit sanovat: "I smell a rat." Eli tunnen rotan hajua. Saksan juonikkaista selityksistä uuden energiapolitiikan hienouksista tulee mieleen tuokiokuva, jossa intiaanipäällikkö neuvottelee Washingtonin korkeiden ja korskeiden herrojen kanssa: "Ugh, valkonaama puhua käärmeenkielellä."

Maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, tyytyväisyyttä arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys, kävi ilmi Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä. Neljä viidestä on melko tai erittäin tyytyväisiä arkimaisemiinsa. Erittäin tyytyväisiä on selvästi eniten haja-asutusalueiden vastaajissa. Luonnonläheisyys ja lähiluonnon helppo saavutettavuus mainitaan asioina, joista ei haluttaisi luopua. Miellyttäviksi koetuilla maisemilla on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Maaseutualueiden vastaajien keskuudessa huolestuttivat metsänhoidon menetelmät ja energiantuotannon ratkaisut, kuten tuulivoiman sijoittaminen. Tulevaisuudelta toivotaan, että elinympäristöjä pidetään kunnossa ja maisemista pidetään huolta. Asiantuntijat näkivät tarvetta lainsäädännön kehittämiselle siten, että se tarjoaisi parempaa selkänojaa maisemien turvaamiselle. Maisemakyselyn tavoitteena on tukea Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja valtakunnallisen maisemapolitiikan kehittämistä. Linkki kirjoitukseen: aamuset.fi/artikkeli/6306624
Linkki tutkimusta koskevaan tiedotteeseen: www.sttinfo.fi/tiedote/70143823/luonto-koetaan-tarkeaksi-arkimaisemissa?publisherId=69819243&lang=fi
Linkki tutkimusraporttiin "Paikka maailmassa" Valtakunnallisten maisemakyselyjen tulokset: helda.helsinki.fi/items/4d82e122-db00-4a3e-912a-7cb24d188e3d
... Lue lisääNäytä vähemmän

Maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, tyytyväisyyttä arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys, kävi ilmi Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä. Neljä viidestä on melko tai erittäin tyytyväisiä arkimaisemiinsa. Erittäin tyytyväisiä on selvästi eniten haja-asutusalueiden vastaajissa. Luonnonläheisyys ja lähiluonnon helppo saavutettavuus mainitaan asioina, joista ei haluttaisi luopua. Miellyttäviksi koetuilla maisemilla on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Maaseutualueiden vastaajien keskuudessa huolestuttivat metsänhoidon menetelmät ja energiantuotannon ratkaisut, kuten tuulivoiman sijoittaminen. Tulevaisuudelta toivotaan, että elinympäristöjä pidetään kunnossa ja maisemista pidetään huolta. Asiantuntijat näkivät tarvetta lainsäädännön kehittämiselle siten, että se tarjoaisi parempaa selkänojaa maisemien turvaamiselle. Maisemakyselyn tavoitteena on tukea Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja valtakunnallisen maisemapolitiikan kehittämistä. Linkki kirjoitukseen: https://aamuset.fi/artikkeli/6306624
Linkki tutkimusta koskevaan tiedotteeseen: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70143823/luonto-koetaan-tarkeaksi-arkimaisemissa?publisherId=69819243&lang=fi
Linkki tutkimusraporttiin Paikka maailmassa Valtakunnallisten maisemakyselyjen tulokset: https://helda.helsinki.fi/items/4d82e122-db00-4a3e-912a-7cb24d188e3d

Kommentoi Facebookissa

Tulipa kivasti huhtikuista lunta. Mitä siitä sopii päätellä ja ennustaa. Alla nelikymppinen perinnenoita, nainen ja goottiotus kertoo sääenteistä: noidankoto.blogspot.com/2017/01/saaenteita-vuoden-varalle.html

Tuulivoimaloiden kiinteistöverosta on taitettu peistä pitkään. Mikä niissä on kiinteää ja mikä irtainta omaisuuutta. Tornin päällä 150 metrissä olevan konehuoneen kuori on kiinteää omaisuutta, mutta sisällä oleva 100-150-tonninen koneisto on irtainta. Roottori 70 metrisine lapoineen on irtainta omaisuutta. Kiista on helppo ratkaista. Kysytään kasakoilta, jotka vievät kaiken, minkä saa irti helposti. Kasakka saattaa pölliä tuulivoimalan työmaakopista mikroaaltouunin ja telkkarin. Konehuonetta hän ei saa varastetun maasturinsa takakonttiin. Roottorin lavat ovat liian pitkiä. "Ootsin harasoo, tjuulivoima ola kjiinteää kamaa. Tsuhna saa pitaa sen. Mutta katsoo seuraava telkari parempi malli."

Kiinteistöverotusarvon ilmoittaa tuulimyllygirma ja sitä ei verottaja, eikä kunta voi tarkistaa. Kun tämä firmojen toiminta on osoittautunut näinkin venyväksi käsitteeksi niin näihin ilmoituksiin voisi joku suhtautua aika skeptisesti.

Kun ihmiset alkavat mollata tuulivoimaa dorkien voimaksi, kamppailu tuulimafiaa vastaan saa uutta poliittista pontta ja energiaa. Jörn Donner (1933-2020) viljeli dorka-sanaa. Rosoinen ärrä vain paransi viestin vaikuttavuutta: youtu.be/CmNzwnPGsRg?feature=shared Vihreä hourulanväki on ujuttanut ja iskostanut takapajuisia ilmasto- ja energiaoppejaan lapsille vuosikausia. Ilmasto- ja ympäristöhihhulien vilpillisen propagandan kääntäminen heitä itseään vastaan on työläs urakka. Lapset osaavat väkevän ja värikkään pilkkaamisen: - Just joo, sulla on voimaa ku pienessä kylässä, ... jossa on yks rotta ja sekin on keuhkotautinen. - Sä pääset tolla päällä töihin tuulivoimalaan, ajatus pätkii jo nyt. - Sä et osaa heittää edes kärrynpyörää. - Ei oo tarvis, heittele sä vaan vaikka pyöränkärryjä, se ei sua auta dorka. Ilmastofanaatikot eivät ole aikuisia ihmisiä. He ovat jääneet henkisesti alle 10-vuotiaiden tasolle. Pienet lapset eivät tunne kunnolla häpeää, eivätkä he hevin nolostu. Punavihreät aktivistit sosiaalistuvat omissa kuplissaan ja tulevat niistä mekastamaan ja mekkaloimaan aikuisten ilmoille. Tyhmyys tiivistyy joukossa.