Puolueet ovat Porissa vaatineet kahden kilometrin suojarajaa tuulivoimamelujen vaimentamiseksi voimaloiden rakentamisessa. Edellisten ns. ”tuulivoimapuistojen” rakentaminen on osoittanut kaksi kilometriä liian lyhyeksi suojaksi, mutta se olisi jo askel oikeaan suuntaan. Asiassa osalliset viranhaltijat ja tuulivoimatoimijat eivät aloitetta pidä tarkoituksenmukaisena Porissa.
– Mutta eihän ne nyt voi omia virheratkaisujaan myöntää, kuitenkin tosiasiat on pakko myöntää. Toivottavasti valtuusto kuuntelee puolueetonta asiantuntijaa, – Vesa Viljanen kirjoitti tänään Salon Seudun Sanomissa hyvän selvityksen tuulivoimamelusta, lainaan sen tähän:
Tuulivoimalamelu on yllättänyt asukkaat
Toiminnanjohtaja Anni Mikkonen Tuulivoimayhdistys ry:stä vakuuttaa mielipidesivun kirjoituksessaan (SSS 14.8.) tuulivoimamelun mallinnuksen ja siihen liittyvien ohjeistuksien toimivuutta.
Melumallinnukset laaditaan tuulivoimakaavoitusta varten, ja niiden avulla kuntapäättäjät joutuvat arvioimaan mahdollista meluhaittaa karttapohjiin piirrettyjen melukäyrien avulla. On selvää, että melukäyristä ei saa äänihavaintoja. Tuulivoimatoimijat kustantavat mallinnukset. Suomessa on meneillään useita kymmeniä tuulivoimakaavoituksia eri paikkakunnilla.
Asukkaat ovat yllättyneet ja pettyneet tuulivoimaloiden käytönajan meluun useilla tuulivoimapaikkakunnilla (Pori, Luhanka, Salo Märy, Merikarvia). Melutasot eivät olleet sitä mitä luvattiin. Esimerkiksi Porin Peittoon asukkaat toivat heti voimaloiden käynnistymisen (joulukuu 2013) yhteydessä esille: ”Meitä on petetty. On kuin hornetit nousisivat, mutta eivät pääse”.
Merikarvialla on iso perhe (8 lasta) joutunut muuttamaan omakotitalostaan pois 1,5 kilometrin etäisyydellä olevien tuulivoimaloista kokemansa meluhaitan takia.
Märynummen asukkaat ovat pyytäneet kaupungilta melumittauksia kokemansa meluhaitan selvittämiseksi noin 700 metrin lähimmistä asunnoista sijaitsevista 5 MW:n tuulivoimaloista.
Mistä tässä melumallintamisen ja käytönajan melun ristiriidassa on kysymys?
Mallinnuslaskennat tehdään kansainvälisten standardien mukaisesti. Laskentamallissa on kuitenkin puutteita. Laskenta ei ota huomioon Suomen ilmasto-olosuhteissa tapahtuvaa äänen taipumista ilmakerrosten lämpötilaerojen seurauksena. Lämpötilaerojen seurauksena turbiinin ääni muuttuu sykkiväksi. Äänen sykkivyyden seurauksena tulee laskentamalliin lisätä + 5 dB (Ympäristöministeriön tuulivoimasuunnittelu ohje 4/2012). Kohdalleni tulleissa noin 30 meluselvityksissä tätä sykkivyydestä johtuvaa 5 dB:n lisäystä ei yhdessäkään kohteessa ole huomioitu melumallinnuksien melukäyrissä.
Viiden desibelin lisäys melumalliin tarkoittaa, että vaadittava etäisyys tuulivoimaloiden ja asuntojen välillä kasvaa noin kaksinkertaiseksi eli kilometrin suojaetäisyys siirtyy kahteen kilometriin.
Suuret voimalat (yli 2 MW) aiheuttavat voimakasta matalataajuista ääntä. Rakennusten matalataajuisten äänien huonon eristävyyden takia tuulivoimamelusta valitetaan myös sisätiloissa, varsinkin yöaikaisesta melusta. Sisätilalle Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015 on annettu tuulivoimamelulle toimenpiderajat. Asetuksen mukaan meluraja on yöaikana 2.5 dB(A) tunnin keskiarvona mitattuna. Tulee huomioida, että asetuksen meluarvot perustuvat terveydensuojelulakiin, joten asetuksen arvoja sovelletaan taannehtivasti.
Melumallinnuslaskentaan tulee sisällyttää myös sisätilan luotettavat meluarviot. Sisätilojen melutasojen mittaus vaatii hyvää asiantuntemusta. Luotettavia sisätilamelumittauksia ei ole tehty osittain tuulivoimatoimijoiden vastustuksen takia.
Useissa kunnissa valtuusto on päättänyt tuulivoimaloiden ja asutuksen välille 2 kilometrin suojaetäisyyden. Samaa kahden kilometrin etäisyyttä suosittelee myös Sosiaali- ja terveysministeriö.
Vesa Viljanen
Johtava ääniasiantuntija
Noisecontrol
(Hannu Aro)
Toimitus ed. boldaukset 03.10.2015.
