Tarina Suuresta Hyrryytyksestä

8.12.2014

Eräänä kauniina aamuna Pitäjän kunnassa Korpikylän asukas, käytettäköön hänestä nimeä Ihminen, heräsi kodissaan ulkoa tulevaan valtavaan jyskeeseen. Katsoessaan läheisen Korpimäen suuntaan, näki hän jättimäisten työkoneiden nostavan jotakin suuria metallisia osia pystyyn, metsä oli hakattu tutulta mäeltä ja aamuaurinko helotti tyhjältä taivaalta nostureiden takaa. Ihminen pelästyi, hän puki vaatteet päälleen ja juoksi mäen laelle kohdatakseen siellä operaatiota johtavan miehen, nimitettäköön häntä Hyrryyttäjäksi.

Ihminen: Mitä ihmettä täällä tapahtuu, mikä tämä mekkala on? Mitä meidän metsälle on tehty?

Hyrryyttäjä: Heipä hei, hauska tutustua ja kättä päivää. Onpa mukava tavata paikallisia asukkaita. Me olemme Kronewind Finland Oy:stä ja rakennamme tähän uudenaikaista Hyrrypuistoa!

I: Siis meidän pieneen kylään, asukkaiden kotimetsään? Miksei tästä ole kerrottu missään, miksi meiltä ei ole kysytty mielipiteitä?

H: Onhan tästä Pitäjällä ollut Virallinen Kuulotus Pitäjän Sanomissa 6.6. Yhden palstan ilmoitus siellä kokouskutsujen vieressä, kannattaisi lukea aina se lehden takasivukin.

I: No eihän sellaista voi kukaan huomata. Tämä ei voi olla oikein. Ei taida Pitäjässä kaikki edes tietää tästä?

H: Kyllä me olemme tehneet kaiken lainmukaisesti. Kaikki Pitäjässä ovat olleet tämän kannalla. Itse Pitäjänherra soitti meille jo kolme vuotta sitten ja oikein pyysi meitä tänne. Hän kertoi, että täällä Korpimäellä olisi oikein hieno paikka Hyrryytykseen.

I: Entäs meidän kylä sitten? En usko, että kaikki korpikyläläiset ovat tätä hyväksyneet. Täällähän asuu paljon lapsiperheitä, jotka ovat muuttaneet kylään, koska täällä on niin rauhallista ja luonto lähellä. Korpimetsässä käydään paljon vapaa-ajalla, täällä marjastetaan ja metsästetään ja koululaiset käyttävät alueen luontopolkuja.

H: Kaikki ovat tähän asti suhtautuneet myönteisesti. Kaikki kyläläiset, joihin olemme olleet yhteydessä, ovat allekirjoittaneet Sopautuksen ja saavat Hyrrän omille tiluksilleen, kaikki naapurinnekin. Kaikki haluavat, että kylä kehittyy. Ei saa vastustaa Kehitystä.

I: Siis vain osaan kyläläisistä ollaan oltu yhteydessä, kun minäkään en tiennyt tästä mitään. Mitä kehitystä tämä on, kun luonnonkauniit paikat tuhotaan ja tuodaan tuollaisia jättilaitoksia meidän kotiemme viereen?

H: Suuri Unioni päätti jo kymmenen vuotta sitten, että tulevaisuudessa meitä uhkaa Suuri Pölähdys ja maailma räjähtää, koska me kaikki tuotamme liikaa Pölähdyskaasuja. Siksi meidän pitää olla mukana Kehityksessä ja siirtyä Hyrryjen käyttöön. Ne tuottavat Voimaa ilman Pölähdyskaasuja ja vieläpä ilmaiseksi, aina kun taivaalla liikkuu Ilmaa ja sitähän liikkuu joka päivä, kesät talvet.

I: Mutta miten tuollainen voi kannattaa? Noiden Hyrryjen täytyy maksaa miljoonia. Millä rahoilla te oikein näitä pystytätte?

H: Kun Suuri Unioni teki tämän viisaan päätöksen, meidän Valtakunta oli niin edistyksellinen, että se päätti toteuttaa ison Hyrryytyskampanjan, jossa se tukee kaikkien halukkaiden Hyrry-yritysten hankkeita sadoilla miljoonilla Lanteilla. Kun rakennamme mahdollisimman paljon Hyrryjä tänne pieneen Suomeen, vähenee Pölähdyskaasujen määrä koko maailmassa merkittävästi, maapallo pelastuu ja samalla saamme edistyksellistä Hyrryvoimaa melkein ilmaiseksi.

I: Mutta Voiman käyttöhän on laskussa ja ihmisiä kehotetaan Voiman säästämiseen. Eikö nämä Hyrryt kannattaisi laittaa sinne, missä Voimaa eniten tarvitaan eli Keskuspitäjään?

H: Mutta kun tämä täällä on aivan ihanteellinen paikka, miellyttävä mäennyppylä, jossa Ilma kiertää vailla esteitä. Alueella on valmiina hyvä tieverkosto Hyrryjen kuljettamiseen ja Voimaverkkokin on ihan vieressä. Hyrryt näkyvät veistosmaisina rakenteina kauas naapurikyliin ja -pitäjiin saakka. Ne toimivat hienoina maamerkkeinä, josta kylänne tunnetaan vuosikymmeniä.

I: Varmasti tunnetaan, eivät voi jäädä huomaamatta… Olen kuullut, että nämä Hyrryt pitävät aivan kauheaa Mörinää, ihmiset eivät saa nukuttua ja Vilke ja Huijastus aiheuttavat terveyshaittoja.

H: Ei huolta, meillä on Ohjelma, joka on laskenut, ettei merkittäviä vaikutuksia lähiasukkaille tule. Ohjelman mukaan Mörinä etenee vain tuohon kiveen asti.

I: Sepä huojentavaa, että vain siihen saakka eikä ihan kotiportaille. Oletteko nyt aivan varma, että näistä ei tule mitään haittaa?

H: Olemme laskeneet, että yksi Kivenheitto Hyrryjen ja asutuksen väliin riittää. Meillä on ollut Suuressa Hyrrymaassa paljon hankkeita ja siellä yksi Kivenheitto tai jopa vähemmän on riittänyt. Ei ole todettu minkäänlaisia negatiivisia vaikutuksia missään meidän Hyrrypuistossa.

I: Mutta luin kyllä juuri Rantapitäjän Uutisista, että siellä on samankokoisia Hyrryjä kuin nämä ja asukkailla on paljon ongelmia?

H: No siellä toimii Ilmasampo Oy, joka käyttää sellaisia Möriseviä Hyrryjä. Me pidämme enemmän tällaisista kuiskaavista Hyrryistä, jotka tuottavat tuplasti enemmän Voimaa mutta ovat jopa puolet kuiskaavampia kuin muut mallit. Taisivat asukkaat siellä Rantapitäjässä vähän liioitella niitä vaikutuksia, ja eihän siellä ollut kuin 10 perhettä jotka valittivat. Mitä niistä kymmenestä, kun yhdellä Hyrryllä saadaan Voimaa 7000 perheelle ja sitä riittää myytäväksi vielä Itämaahan saakka!

I: Se minua myös askarruttaa, kun metsä on nyt hakattu ja on niin karua tuo maisema. Miten siellä nyt enää kuulee linnunlaulua ja miten kaikille eläimille käy?

H: Olemme käyttäneet luotettavaa Konsulanttiyritystä, Puhallus Syndikaattia, joka on tutkinut, että Hyrrypuistosta ei aiheudu mitään merkittävää vaikutusta linnuille tai muille eläimille.

I. Mutta luin Verkkopediasta, että linnut ja lepakot törmäävät näihin Hyrryihin ja kuolevat? Sanovat myös, että hirvet kaikkoavat alueelta.

H: Missä näin on väitetty? Meidän tutkijamme Sejase on kerännyt kaikki Universumin tutkimukset ja todennut sen perusteella, että linnuille ei tule merkittävää ongelmaa Hyrryytyksessä. Sitä paitsi, Suurella Valtatiellä kuolee päivän aikana enemmän lintuja, kissoja ja hirviä kuin Hyrrypuistossa koko tuotantoaikana.

I: Vai niin. En kyllä usko, että kukaan kyläläisistä enää haluaa mennä tuonne Hyrryjen keskelle virkistäytymään, siellähän Mörisee jatkuvasti eikä ole mitään luonnonrauhaa.

H: Alueen virkistyskäyttö voi jatkua ennallaan. Ettekö ole lukeneet YVI-selvitystämme, Ympäristö Vaikutusten Irvikuvaa? Teetimme sen Konsulanteilla, jotka joutuivat käyttämään monta kallista työtuntia, kun siihen heidän aikaisemmin tekemäänsä Mökkymäen YVI-selvitykseen piti vaihtaa ainakin 50 lausetta.

I: Huokaus… Mitähän vaimokin sanoo, kun on juuri viime vuonna remontoitu tämä talokin ja laitettu siihen paljon rahaa. Entäs jos tästä pitää joskus muuttaa? Eihän kukaan halua ostaa taloa tällaisen Hyrrypuiston vierestä?

H: Kyllä me tiedämme paremmin. Ei ole osoitettu minkäänlaisia tutkimuksia, että kiinteistöjen arvo Hyrryytyksen aikana laskisi. Päinvastoin, meillä on tutkimuksia, että se jopa nousisi. Lisäksi Hyrrypuisto houkuttelee alueelle paljon uusia matkailijoita, jotka tulevat ihailemaan Hyrryjä ja käyttävät teidän majoituspalveluitanne, se tuo työpaikkoja Pitäjään.

I: Mutta minä luulen, että ne matkailijat olisivat ennemmin tulleet katsomaan sitä Korpimetsän luontoa eikä Hyrrypuistoa. Kaiken kaikkiaan, miksi ihmeessä juuri tänne pitää rakentaa tällainen valtava teollisuusalue, joka pilaa luonnon ja tuottaa haittoja asukkaille?

H: No Ihminen hyvä, Pitäjä saa tästä Suuria Lantteja verotuloja, jotta sinunkin lapset pääsevät tulevaisuudessa kouluun ja hoitopaikkaan. Olemme Pitäjänherran kanssa samaa mieltä siitä, että ilman Hyrryjä Pitäjän talous romahtaa, se joutuu kenties liittymään Isoonpitäjään ja sitten ei kenelläkään ole enää kivaa. Ei siis saa vastustaa Kehitystä.

Tarinan henkilöt ja yritykset ovat keksittyjä, ja yhtymäkohdat todellisiin tapahtumiin eri puolilla Suomea ovat täysin lukijoiden oman mielikuvituksen tuottamia.

– Ihminen Hyrrypuiston laidalta

Toimituksen huom. Julkaisemme tekstin poikkeuksellisesti nimimerkillä.