Suomessa ei ole vielä lakiin perustuvia tuulivoimamelun raja-arvoja, mutta käytännössä on jo pidemmän aikaan eri oikeusasteet huomioineet ympäristöministeriön antamat ohjeraja-arvot. Tuulivoimamelun raja-arvot eivät ole erityisen tiukkoja, esimerkiksi Ruotsissa on käytössä nämä arvot. Ympäristöministeriö(YM) antoi hiljattain ohjeet tuulivoimamelun mallinnukseen. Mallinnus määrittää oikeastaan yksinomaan sen, mille etäisyydellä tuulivoimaloita saa kiinteistöistä rakentaa. Tuon ohjeen perusteella ja käyttäen YM:n arvoja tulee tulokseksi 600-700 m. Kuitenkin monet eri tuulivoimaloiden lähellä asuvat ovat kertoneet pahoista sisämeluongelmista jopa 1.5-2 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Tilanne on nyt jo erittäin huono asukkaiden kannalta. Melumittaukset ovat osoittaneet melumallinnuksen aliarvioivan melua pahasti. Tälläkin hetkellä suurinta osaa tuulivoimaloita yritetään rakentaa aivan liian lähelle asutusta.

Samalla kun on mm. ampumaratojen melurajoja kiristetty ja ympäristölupia mm. hevostallien, turvesoiden, laivojen poltttoaineen osalta tiukennettu, on tuulivoimaloiden suhteen menty aivan eri suuntaan. Tuulivoimalahankkeiden vaikutuspiiriin joutuneet asukkaat taistelevat kirjaimellisesti terveytensä ja omaisuutensa puolesta.

Jos ympäristömeluraja-arvoja löyhennetään YM:n nykyisestä ohjeistuksesta, se antaa käytännössä tuulivoimatoimijoille luvan rakentaa ja pitää täydessä käynnissä asukkaita häiritsevät tuulivoimalat.

Tuulivoimatoimijat eivät halua vapaaehtoisesti ottaa huomioon tuulivoimaloiden lähiasukkaita, joten ympäristöministeriöltä tarvitaan päätökset sitovista raja-arvoista sekä päivitetyt melumallinnusohjeet. Tuulivoimarakentamisen yhteydessä puhutaan kestävän kehityksen periaatteesta, jonka on päämääränä on turvata hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykysukupolvilla on. Toistaiseksi on täysin unohdettu tuulivoimaloiden lähiasukkaat. Muutaman tuulivoimasijoittajan etu ei voi mennä kymmenien tuhansien tuulivoima-alueiden(nykyisten ja suunniteltujen hankkeiden) lähellä asuvien edelle. Muhkean syöttötariffin avulla on tuulivoimatoimijoiden ollut mahdollista rakentaa yksittäisiäkin voimaloita, joten asukkaiden hyvinvoinnin huomioonottava suojaetäisyys ei vähennä Suomeen tavoiteltua tuulivoimakapasiteettia.

Tuulivoima-alueiden asukkaat, jotka ovat meluongelmista kertoneet, eivät aikanaan olleet valittaneet tuulivoimaloiden rakentamisluvista ja moni piti tuulivoimarakentamista kannatettavana asiana. Siksi kuulostaa todella pahalta esim. Suomen tuulivoimayhdistyksen väittämät että vain negatiivisesti tuulivoimaloihin suhtautuvat ihmiset häiriintyvät melusta. Väite on verrattavissa siihen että koulukiusattua syyllistetään ja sanotaan hänen ansainneen kiusatuksi tulemisen.

Meluongelmat ovat todellisia. Meluongelmasta harvoin saa pikaisesti käymällä tuulivoimaloiden juurella, kuten esimerkiksi säveltävä Tapio Räihälä (HS 5.9) oli käynyt Saksassa tuulivoimaloiden vieressä ja sieltä tultuaan ihmetteli miksei vastaavia ”äänettömiä” tuulivoimaloita rakenneta Suomessakin. No, Räihälän tapauksessa oli kyse myös siitä, että hänen näkemänsä Langenlipsdorfin tuulivoimalat olivat pieniä, 0.5 MW:a, kun Suomessa rakennettavat voimalat ovat 6-9 kertaa niitä teholtaan suurempia ja kolme kertaa kookkaampia.

Tuulivoimaloiden lähiasukkaiden oikeuksia viihtyisään elämiseen ei tule kaventaa vaan kunnioittaa niitä. Tuulivoimarakentamisella on huono maine, sillä tuulivoimatoimijat ovat saaneet tähänasti toiveensa läpi määräysten/mallinnusten suhteen ja ongelmat ovat seuranneet toisiaan. Nyt on viimeinen hetki ottaa huomioon asukkaat.

Jari Vihriälä

FM, Meluasiantuntija

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n varapuheenjohtaja