Tänään tuli Etelä-Pohjanmaan ely -keskuksesta harvinaisen tyly päätös Kurikan luontoseura ry:n YVA -aloitteeseen koskien Megatuuli Oy:n tuulivoimaloita.

Luontoseuran mielestä Megatuulen suunnittelemien 150 voimalan ympäristövaikutukset ylittävät YVA -arviointirajan. Ely -keskus on eri mieltä.

Megatuuli on rakentamassa voimalansa asumattomalle, 10 x 10 km laajuiselle Kurikan ja Jurvan väliselle metsäalueelle 9 voimalan ryppäinä. Nämä 9 voimalan yleiskaavat tulevat parin kilometrin etäisyydelle toisistaan ja toteutetaan lähes samanaikaisesti.

ELy ei kuitenkaan näe mitään tarvetta YVAlle. Päätöksessä todetaan, että YVA harkitaan jatkossakin erikseen jokaisen yleiskaavan yhteydessä. Sen kummempia perusteluita tälle päätökselle ei ilmoiteta eikä valitusoikeuttakaan ole.

Näköjään YVA -lakia tulkitaan tuulivoimahankkeissa pelkästään naapuruussuhdelain kautta. Jos alue on asumaton, mitään YVA -rajaa ei ole. Metsäerämaat voidaan ketjuttaa täyteen 9 voimalan teollisuusalueita ja muuttaa näin kokonaisia pitäjiä tuuliteollisuusreservaateiksi ilman YVAA. Kurikassa tämä on jo todellisuutta. Voimaloiden koko kasvaa koko ajan, nyt puhutaan jo 3,5 MW monstereista.

Sama kultaryntäys on käynnissä myös Kurikan ja Kauhajoen välisellä asumattomalla metsäerämaa-alueella. 9 voimalan tuuliyleiskaavaluonnoksia ja -ehdotuksia pukkaa lausunnolle kaupungin ilmoitustaululle noin kuukauden välein. Minkäänlaisia vastauksia lähetettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin ei luonnollisesti koskaan tule. Koko touhu on osallistavan suunnittelun irvikuva. Kurikan kaupungin ympäristöjohto ja ympäristölautakunta eivät kuitenkaan näe asiassa mitään ongelmaa.

Suvaittaisiinko tällaista menoa esimerkiksi Espoossa vaikkapa Nuuksion metsäylängöllä ? Ovatko kurikkalaiset megatuulensa ansainneet ? Kuinka käy vihreän puolueen, kun maaseudun oppimaton väki vihdoin ymmärtää, mitä täällä on tapahtumassa ?

Terhi Ala-Risku, Kurikka