Viisaitten miesten sanoja tuulivoimasta

16.3.2014

Näin on tässä hiljattain on tullut sanottua:

”Tuotannosta kun kysyimme että pääsisimme katsomaan valvomoon, niin se ei ollut mahdollista kun se työ tehdään etätyönä Hampurissa.” (Hannu Aro kertoessaan käynnistä Taalerintehtaan tuulivoima-alueella Honkajoella.)

”Kukin organisaatioista hyötyisi energiapolitiikan uudistamisesta.” (Taloussanomat kertoessaan energia-alan asiantuntijoiden raportista 26.2.2014 ja todetessaan että raportin rahoittivat kiinteistöalan palveluyhtiö Caverion, ammattiliitto Pro, sijoitusyhtiö Taalerintehdas ja energiayhtiö St1.)

”Lumituuli on osoitus siitä, miten aktiivisten kansalaisten idealismista voi syntyä ympäristömyötäistä liiketoimintaa.” (Vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme tuulivoimayhtiö Lumituuli Oy:n mainostekstissä.)

”Nykyinen tehokkuusajattelu on siis ympäristön turma. Edes cleantech -villitys ja aineettomien palvelujen kasvu ei säästy Hukkisen arvostelulta. Ympäristötehokkuuden korostaminen ei poikkea hänestä fordismista eli massatuotantoajattelusta. ”Sympatiseeraan kyllä cleantechiä, mutta lopputulos pahimmillaan on, että tehok-
kuutta käytetään absoluuttisen materiaalin käytön lisäämiseen.” (Ote ympäristöpolitiikan professorin Janne Hukkisen haastattelutekstistä.)

”Johtajakauteni tapahtumista on jäänyt mieleeni ministeri Mauri Pekkariselle, hänen omasta pyynnöstään, räätälöity uusiutuvan energian koulutusseminaari. Tilaisuudessa oli vähän salaseuran makua.” (Fysikaalisen kemian emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommolan haastattelusta.)

Koonnut
Esko Salmela
Taalintehdas

”Niin kauan kuin energiantuotannon ulkoisia, luonnonympäristölle ja ihmisen terveydelle aiheutuvia kustannuksia ei sisällytetä energian hintaan, on uusien ympäristömyönteisten energiantuotantomenetelmien merkittävä käyttöönotto ongelmallista.” (Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen arvioidessaan julkaisua Energia Suomessa.)

Liski sanoo myös, että kuluttajat joutuvat uusiutuvan energian tukien maksumiehiksi. Tuet maksavat sitä enemmän, mitä alemmaksi sähkön hinta painuu, ja lisäydinvoima voi romahduttaa hintatason. Tällöin kuluttajat käytännössä ostavat tuulimyllyt investoijille. ”Kaiken lisäksi tuet halutaan kerätä vaivihkaa osana kuluttajien sähkölaskua.” (Energia-talouden professori Matti Liski Kauppalehden haastattelussa.)

Väkisin tuulivoimaa ei Lovion mielestä pidä minnekään viedä. Paikallisia asukkaita pitää kuunnella. ”Nyt kun näitä hankkeita on paljon menossa ja moni niistä on kovin riitaisia, olisi tärkeää tukea asukkaitten ja yritysten välistä keskustelua.” (Tuulivoimaa kannattava ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Maaseudun tulevaisuus -lehdessä 2013.)

”Mitäs sitten, jos tai kun aurinkosähköjärjestelmän hinta käyttövalmiina on 1000 €/kW? Sähkön omakustannushinta olisi tällöin ilman tuottovaatimusta Suomessa noin 5,5 senttiä/kWh. Investoinnin IRR olisi 7-14 % ja takaisinmaksuaika 7-11 vuotta riippuen ostetun sähkön energiahinnasta – ilman yhteiskunnan tukia!” (Sähkömarkkinoiden ja -verkkojen professori Jarmo Partanen Tekniikka ja talous -lehden haastattelussa 2013.)

”Voimakas muutospaine näkyy myös kuluttajien arvomaailmassa. He vaativat lisää avoimuutta sekä mahdollisuuksia kontrolloida omaa elämäänsä.” Wilenius uskoo tällä olevan suorastaan dramaattisia seurauksia sekä hallituksille ja julkiselle sektorille että yrityksille. ”Ihmiset ovat kyllästyneitä siihen, että heitä holhotaan kuin lapsia. Se ei enää onnistu.”
Wileniuksen mukaan suuri murros tapahtuu, koska ylhäältä luodut poliittiset rakenteet, esimerkiksi poliittiset puolueet, ovat menettäneet ja menettävät yhä legitimiteettiään. Ihmiset kuitenkin haluavat toimia jatkossakin erilaisissa yhteisöissä, jotka ajavat heille tärkeitä asioita. Näin valtaa siirtyy pois perinteisistä rakenteista ja vallankäyttö pirstaloituu. (Professori, tulevaisuudentutkija Markku Vileniuksen haastattelu UP -lehdessä 2010.)