Tammikuun alkupuolella maanviljelijät Pohjanmaalta kysyivät miten käy EU:n tukirahoille kun pellot ovat tuulivoimayhtiölle vuokratulla alueella. Viljelijöitten etujärjestöt antoivat vältteleviä vastauksia, useimmissa tapauksissa kyselyyn ei lainkaan vastattu. Nyt kysymykseen on vastattu mm ruotsinkielisten maanviljelijöitten etujärjestön LC:n Landsbygdens Folk -lehdessä. Selvityksen otsikkona oli: ”Tuulivoimala peltoalueella tuskin johtaa tuen menettämiseen”. (Vilndkraft på åkermark leder knappast till stödförlust.)
Luin otsikon, ja tuumin heti että hyvä etteivät menetä. Mutta eihän se niin ollut. Jutun teksti kertoi toista.
Viranomaisten mukaan huoleen ei ole mitään syytä, ”mutta vastaisuudessa voi olla hyvä varmistaa että maanomistajalla on hallintaoikeus tukeen oikeuttavaan peltomaahan”. Muutamia muita sitaatteja viranomaisten lausunnoista lehden selvityksessä:
”On tuulivoimayhtiöitä, joiden maanomistajien kanssa solmituissa maan vuokrasopimuksissa hallintaoikeus siirtyy vuokraajalle. Sopimus koskee myös maita tuulenottoalueella. Vaarana voi olla vaikeuksia EU-tuen suhteen, koska tuki myönnetään sille jolla on pellon hallintaoikeus.”
”On kuitenkin vaikea löytää sellainen sopimuksen muoto, joka olisi pätevä kaikissa tilanteissa.” ” …. on varmasti parempi olla uusien sopimusten kanssa varovainen kuin jälkiviisas.”
Muun muassa tuulivoimayhtiö EVP on tehnyt maanviljelijöitten kanssa sellaisia maan vuokrasopimuksia, joissa on vuokrattu myös tuulenottoalueet. Yhtiöstä todetaan näin: ”Sopimuksemme ovat joka tapauksessa vapaaehtoisia ja ne noudattavat yleistä mallia. Jos maanomistaja joutuu esimerkiksi maataloustuen suhteen odottamattomiin vaikeuksiin yritämme löytää ratkaisun.”
Maanviljelijöille ja muille maansa tuulivoimaloiden käyttöön vuokraajille tilanne on kiusallinen. Mitä tehdyt sopimukset itse asiassa pitävät sisällään? Kuinka moni maansa vuokrannut huomaa mistä ollaan luopumassa? Mitään yleispäteviä sopimusmalleja ei tietääkseni ole laadittu – tai jos on, ne on pidetty visusti salassa. Maan vuokraaja, useimmin maanviljelijä, on aina yksin suurta tuulivoimayhtiötä vastaan.
Ruhtinaallisen syöttötariffin synnyttämä tuulivoimaloiden rakentamisen into on aiheuttanut suuren määrän ennalta aavistamattomia vaikeuksia. Niitä joudutaan ratkomaan samalla kun voimaloita suunnitellaan lisää. Tilanne on nurinkurinen ja johtaa riitoihin, epäoikeudenmukaisuuksiin ja mahdollisuuden räikeään keinotteluun. Monissa tapauksissa maansa vuokrannut voi joutua vuokraajan hyväntahtoisuuden varaan. Peltomaan vuokraus on vain yksi esimerkki, monista epäselvistä kysymyksistä joutuvat kärsimään myös kuntien muut asukkaat.
Tässä tilanteessa olisi paras viheltää peli poikki, katsoa tuulivoiman rakentamista Suomessa ja siihen liittyviä kysymyksiä kaikessa rauhassa ja puolueettomasti. Tilanne ei ole enää läheskään sama kuin tuulivoiman tuesta päätettäessä; tässä taloustilanteessa on järkevää katsoa mikä uusiutuvan energian muoto tuo suurimman hyödyn pienimmin kustannuksin tai ilman veronmaksajien tukea.
Esko Salmela
Taalintehdas
